Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Koululaisten taidekokemusten puolesta on nähtävä vaivaa – Tuetut vierailut kulttuurikohteisiin ansaitsevat jatkoa, kirjoittaa Erkki Liikanen

Monet vanhempien ikäluokkien ihmiset muistavat, kun runoilija Yrjö Jyrinkoski vieraili koulussa. Se oli järisyttävä taidekokemus, mutta samalla hän oli myös ainoa vierailija. Koulun ulkopuolelle mentiin harvoin, ehkä kerran vuodessa katsomaan jotain historiaa käsittelevää elokuvaa. Maailma on muuttunut paljon, mutta silti nuorten koululaisten taidekokemukset ovat jääneet satunnaisiksi tai olemattomiksi. Ongelmaan on Suomessa haettu ainutlaatuista ratkaisua nuorten kulttuurihankkeella. Kaikki Suomen kahdeksasluokkalaiset viedään taidevierailulle. Toinen niistä tehdään omaan maakuntaan ja toinen tunnettuun valtakunnalliseen kohteeseen. Ohjelmat on suunniteltu ja räätälöity huolellisesti. Valikoima on monipuolinen sirkuksesta taidenäyttelyihin ja teatterista oopperaan ja konsertteihin. Miten näin suuri hanke on mahdollinen? Taustalla on Suomen Kulttuurirahaston, Svenska Kulturfondenin ja Suomen lastenkulttuurikeskusten liiton vahva tuki. Hankkeeseen käytetään peräti 20 miljoonaa euroa. Eikä kyseessä ole pelkkä nuorten käväisy taidelaitoksessa. Ensin tehdään ennakkotehtävät, sitten itse taidevierailu ja lopuksi laaditaan arvio kokemuksesta. Mielenkiintoista on, että ammattitaiteilijoita kiinnostavat kovasti juuri näiden nuorten vierailijoiden arviot. Kykenevätkö taiteilijat saamaan kosketuspintaa nuoriin? Arvio on yhdenlainen taidekritiikki. Näin laajaa organisoitua taidekritiikkiä on tuskin koskaan järjestetty. Tähän päivään mennessä yli 80 000 nuorta on arvioinut taidekokemuksensa. Siinä käytetään apuna tieto- ja viestintätekniikkaa yhteisten verkkosivujen ( taidetestaajat.fi ) kautta. Palaute on kiinnostavaa taiteilijoille, mutta samalla se on erinomainen pedagoginen väline opettajille. Oppilaiden kanssa voidaan keskustella kootun aineiston pohjalta yhdessä. Pitää muistaa, että vierailu taidelaitoksessa on monelle nuorelle ensimmäinen tilaisuus kokea näin henkilökohtaisesti taidetta ja esittää siitä myös oma mielipiteensä. Meillä on arvostettu koulujärjestelmä. Kansallista kulttuuriperintöä on sekä siirretty eteenpäin että luotu uutta. Tärkeää on, että tämä taidekokemus on kaikkien ulottuvilla. Taidetestaajat-hanke luo jokaiselle saman ikäiselle nuorelle heidän perhetaustastaan riippumatta mahdollisuuden henkilökohtaiseen taidekokemukseen. Pääsyliput ja kuljetukset ovat kaikille ilmaisia. Yleisö on taiteilijoille jännittävä ja haastava. Jos ei kykene puhuttelemaan nuoria, voi taiteen tulevaisuuden kannalta olla kyseessä isompikin ongelma. Näin laajamittainen hanke ei onnistuisi ilman yhteistyötä maakuntatasolla. Eri puolilla Suomea työskentelee 19 aluekoordinaattoria nuorten taidekokemuksen järjestämiseksi. Kun koulupäivää vietetään koulun ulkopuolella, on se aina poikkeavaa. Jos mennään teatteriin, konserttiin tai taidenäyttelyyn, on se aivan erityistä. Kaikki muistavat kokemuksen, vaikka jokaisesta ei tule taiteen harrastajaa. Se on luonnollista. Koulun opetustyö saa joka tapauksessa uutta sisältöä yhteisistä kokemuksista ja niiden analysoinnista. Samalla taideyhteisöt saavat uuden jännittävän ja vaativan yleisön. Tämä haastaa nuoret, mutta myös taiteilijat. Taiteilijat eivät kohtaakaan vakiokävijöitä, vaan nuoria, jotka tulevat ensimmäistä kertaa. Toiset nuoret se herättää taiteen harrastamiseen, toisia ei. Tärkeintä on, että kaikille tarjotaan mahdollisuus. Taidetestaajat on yksi jännittävimpiä ja rohkeimpia hankkeita laajentaa taiteen harrastajien pohjaa. Ei ihme, että aihe kiinnostaa myös tutkijoita: hankkeesta on tekeillä kolme akateemista tutkimusta, joita toteuttavat Taideyliopisto, Jyväskylän yliopisto ja Nuorisotutkimusseura. Nyt on aika miettiä, kuinka nuorten taidevierailut saadaan jossakin muodossa jatkumaan sen jälkeen, kun Kulttuurirahaston tuki loppuu vuonna 2020. Jos vierailut jäävät yksin koulujen vapaaehtoisuuden varaan, mahdollisuuteen tarttuvat luultavimmin ne, joilla on muutenkin enemmän mahdollisuuksia nauttia taiteesta. Siksi on syytä löytää malli, jossa vierailut vakiintuvat osaksi opetusta ilman, että koulun tarvitsee löytää niille erikseen rahoitusta.