Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Lomauttaminen muuttumassa helpommaksi ja nopeammaksi: pois töistä vain viiden päivän varoajalla

Työmarkkinakeskusjärjestöt SAK, STTK, Akava ja EK julkaisivat historiallisen sovintoesityksen koronaviruksen aiheuttamiin poikkeusoloihin, joissa yritysten ja ihmisten toimeentulo on vaarassa. Yt-neuvottelujen vähimmäisajat esitetään lyheneväksi viiteen päivään lomautustilanteessa. Normaaleista yt-neuvotteluista voitaisiin poiketa koronavirustilanteen aiheuttaman kysynnän loppumisen takia niin, ettei niitä edes käytäisi. Lomautusoikeus koskee myös määräaikaisia työntekijöitä. Lomautusilmoitusaika lyhenisi viiteen päivään. Yrityksillä olisi mahdollisuus lomauttaa ennen yt-neuvotteluiden päätöstä. Työnantajat ilmoittaisivat TE-toimistoihin ryhmälomautuksista. Keskusjärjestöt pyytävät valtiota apuun turvaamaan lomautusrahojen riittävyyden. Koeajat voitaisiin purkaa tuotannollisin ja taloudellisin perustein. Takaisinottovelvollisuus pitenisi yhdeksään kuukauteen, jos työntekijä on irtisanottu koronavirustilanteessa. Jos työnteon keskeyttäminen johtuu viranomaisten määräyksestä, palkanmaksuvelvollisuus siirtyisi valtiolle 14 päiväksi. Tämä liittyisi esimerkiksi siihen, jos lapsen koulu tai päiväkoti suljetaan. Järjestöt esittävät työnantajien työeläkemaksun alentamista tilapäisesti 2,6 prosenttiyksiköllä viimeistään 1.6. alkaen loppuvuoteen asti sekä maksujen lykkäystä kolmella kuukaudella. Keskusjärjestöjen esityksen mukaan työttömyysturvan enimmäisaika ei kuluisi lomautusaikana ja omavastuupäivät poistuisivat. Työmarkkinaosapuolet pääsivät koko päivän jatkuneissa neuvotteluissa sovintoesitykseen poikkeustilanteen vaatimista muutoksista määräajaksi. Poikkeustoimet olisivat voimassa vuoden 2020 loppuun. Esityksessä on monia valtiolle kuuluvia kohtia, jotka maan hallituksen täytyy vielä hyväksyä. Lomautukset eivät tällä esityksellä ala hetkessä SAK:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan mukaan voi kestää vielä parikin viikkoa, ennen kuin hallitus saisi työmarkkinajärjestöjen esitykset lakiin. Jo sitä ennen tes-osapuolet voivat keskenään sopia nopeista lomautuskäytännöistä, kuten esimerkiksi Majoitus- ja ravintola-alan työnantajat MaRa ja Palvelualojen ammattiliitto PAM keskiviikkona tekivät. SAK:n hallitus hyväksyi keskiviikkoiltana toimenpidepaketin yksimielisesti. Elorannan mukaan keskusteluissa oli se henki, että yritykset mieluummin lomauttaisivat kuin irtisanoisivat. – Toivomme, että yritykset pitävät kiinni henkilöstöstään ja ajattelevat, että tilanne joskus normalisoituu. Päätös oli Elorannan mukaan siitä huolimatta vaikea ja paketti raskas työntekijöille. EK:n Häkämies: Auttaa lomautuksiin, ei yritysten kassakriisiin Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies kertoo, että työmarkkinajärjestöjen sopimus olisi toteutuessaan edistysaskel suomalaisten yritysten tulevaisuuden turvaamiseksi. – Se nopeuttaa lomautusten aloittamista, mutta ei tuo ratkaisua yritysten kassakriisiin. Tavoite on, että elinkelpoiset yritykset pääsisivät kriisin yli, sanoo Häkämies. Nykylain mukaan yt-neuvottelut kestävät vähintään kahdeksan viikkoa. Järjestöjen sopimuksella aika saataisiin lomautusten kohdalla lyhennettyä viikkoon. Häkämies muistuttaa, että keskusjärjestöjen esitys vaatii hallituksen hyväksynnän. – Maan hallitus on meiltä tätä esitystä pyytänyt. Häkämiehen mukaan Finnveran takauksia tarvitaan lisää yritystoiminnan turvaamiseksi. – Muissa Pohjoismaissa panostukset ovat olleet suuremmat. MaRa ja PAM sopivat jo lomautuskäytännöistä Matkailu- ja ravintolapalvelujen työnantajat MaRa ja Palvelualojen ammattiliitto PAM hyväksyivät jo keskusjärjestöjä aiemmin yhdessä lomautusperiaatteet, joilla pahoin kärsineet matkailu- ja ravintola-alan yritykset pysyvät pystyssä. Osapuolet sopivat lomautusten ja yt-neuvottelujen määräaikojen lyhentämisestä, jotta päätökset lomautuksista voidaan tehdä nopeammin. Lomautuksia koskevat yt-neuvottelut alkavat nyt kolme päivää ilmoituksesta ja kestävät viisi päivää. Lomautuksesta on kerrottava viisi päivää ennen sen alkua. Paikallisesti voidaan sopia nopeammastakin aikataulusta. Työntekijän oma ilmoitus kelpaa seitsemän päivän ajaksi palkanmaksun perusteeksi sairauslomalla koronaviruksen tyyppisissä oireissa, myös jos lapsi on sairastunut. Työllisyysrahastolla 1,7 miljardin puskuri työttömyyden hoitoon Entinen Työttömyysvakuutusrahasto, nykyinen Työllisyysrahasto on onnistunut keräämään 1,7 miljardin euron puskurin työnantajien ja työntekijöiden maksamista työttömyysvakuutusmaksuista. Tästä voi kiittää pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen aikana tapahtunutta työllisyyden kasvua Suomessa. – Tämä kääntyi yllättävän nopeasti. Vielä vuonna 2015 rahasto oli miinuksella. Kolmen vuoden aikana 2017–2019 on saatu puskuria kerättyä, sanoo Työllisyysrahaston toimitusjohtaja Janne Metsämäki . Työllisyysrahaston tehtävänä on rahoittaa työttömyyskassoja, jotta ne pystyvät maksamaan lomautetuille ja irtisanotuille ansiosidonnaiset päivärahat. Osa päivärahoista rahoitetaan työttömyyskassojen jäsenmaksuilla. Metsämäen mukaan nykyisillä periaatteilla Työllisyysrahasto voi enimmillään ottaa 2,1 miljardia euroa velkaa. Suhdannepuskuri ja velanotto yhdessä olisivat enintään 3,8 miljardia euroa. Vielä Metsämäki ei kuitenkaan arvioi, kuinka pitkälle tämä summa riittää. – Tilanne on tullut nopeasti. Varaudumme siihen, että lisärahoituspyyntöjä työttömyyskassoilta tulee. Rahaston pääoma on pääosin kiinni korkoinstrumenteissa, joten se saadaan käyttöön nopeasti. Pörssiromahdus ei siten ole juurikaan syönyt pääomaa. Vuonna 2018 Työllisyysrahasto keräsi työttömyysvakuutusmaksuilla 3 miljardia euroa, joista se maksoi takaisin yhteensä 2 miljardia työttömyyskassoille, ansiosidonnaisella olevien eläkemaksuihin, Kelalle ja aikuiskoulutukseen. Työttömyyskassoille maksut olivat suurimmat, noin miljardi euroa.