Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Tähtijutut Moro Näköislehti Mielipiteet

Näkökulma: Kaikki haluavat oluelle Li Anderssonin kanssa, mutta vasemmistoliitolle Sanna Marin tuottaa päänvaivaa, Halla-ahosta puhumattakaan

Li Andersson on ollut viime vuodet Suomen kiinnostavin poliitikko. Kun vasemmistoliiton puheenjohtaja on tavannut äänestäjiä, ihmiset ovat jonottaneet hänen kanssaan yhteiskuviin. Tunnelma on palauttanut mieliin kokoomuslaisen Alexander Stubbin . Missä Stubb liikkuikaan, suomalaiset halusivat hänen kanssaan kaverikuviin. Anderssonissa ja Stubbissa on henkilöinä valokuvauksellista vetovoimaa, mutta sen muuttaminen puolueen kannatukseksi on osoittautunut vaikeaksi tehtäväksi. Taannoin Andersson oli suosituinta seuraa oluelle tai lounasseuraksi, kun Helsingin Sanomat toteutti leikkimielisen puoluejohtajien vetovoimakyselyn . Viime keväänä Anderssonin henkilökohtainen suosio tarttui vasemmistoliiton vaalikannatukseen: puolue nosti eduskuntavaaleissa paikkamääräänsä neljällä ja sai 16 kansanedustajaa (8,2 prosenttia äänistä). Hallitusneuvotteluissa Andersson saattoi vaatia itselleen painavan opetusministerin salkun. Vaalien jälkeisessä toukokuun Alma-kyselyssä vasemmistoliitto keräsi 9,4 prosentin gallupsuosion. Uusimmassa Alman kannatusmittauksessa vasemmistoliiton suosio on vain 7,6 prosenttia. Hallitusvastuu ei käy selitykseksi, kun vasemmistoliittolaiset joutuvat kysymään itseltään, miksi puheenjohtajan henkilökohtainen karisma ei jalostu puolueen kannatukseksi. Väistämättä herää epäilys siitä, että Sanna Marinin nousu pääministeriksi osoittautuu ongelmaksi vasemmistoliitolle. Vasemmiston yhteenlaskettu kannatus on Alma-kyselyssä 24,3 (16,7+7,6) prosenttia. Viidessätoista vuodessa vasemmistopuolueiden kannatuksesta on sulanut kolmannes. Elokuussa 2005 Sdp:n gallupkannatus oli Yleisradion Taloustutkimukselta tilaamassa mittauksessa 25,8 ja vasemmistoliiton 9,4 prosenttia. Timo Soinin johtamia perussuomalaisia kannatti silloin kaksi prosenttia suomalaisista. Sosiaalidemokraatit olivat ennen Soinin jytkyjä yksin suositumpia kuin koko vasemmisto nyt. Soini menetti otteensa perussuomalaisesta puolueesta syksyllä 2015. Esimerkiksi Juho Eerola arvioi tuolloin, että perussuomalaisten raskassarjalaisista vain Jussi Halla-aholla oli jäljellä uuteen kannatusnousuun vaadittavaa uskottavuutta perussuomalaisten äänestäjien silmissä. Tiistaina 6. kesäkuuta 2017 – neljä päivää ennen Halla-ahon valintaa puoluejohtajaksi – Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA julkaisi tutkimusraportin . ”Äärikansallinen populistipuolue oli 25 prosentin kannatuksellaan selvästi suosituin vaihtoehto EVAn tutkimuksessa, jossa mitattiin kolmen kuvitteellisen populistipuolueen suosiota. Toiseksi eniten suosiota saisi radikaalivihreä puolue, jota äänestäisi 11 prosenttia vastaajista. Vasemmistopopulistinen puolue jäisi kolmanneksi vain 7 prosentin kannatuksellaan”, EVA kertoi tuloksista. Halla-ahon edustamalle maahanmuuttovastaiselle ja korostuneen kansallismieliselle politiikalle oli valtavaa piilevää kysyntää. SMP-taustaisen maaseutupopulismin kulta-aika oli takanapäin, minkä takia Soini oli yhdistänyt siihen koko 2010-luvun ajan maahanmuuttovastaisuutta antamalla Halla-ahon kannattajien liittyä perussuomalaiseen puolueeseen. EVAn raportista kannattaa lukea väittämiä, joihin vastaajat ottivat kantaa. Raportin perusteella 60 prosenttia suomalaisista oli samaa mieltä seuraavan väittämän kanssa: ”Vaikka Suomen on osaltaan kannettava vastuuta sodan ja vainon kohteeksi joutuneista pakolaisista, nykyisen suuruinen maahanmuutto on liikaa.” – Nativistinen, kansallismielinen populismi asennoituu kielteisesti maahanmuuttoon ja globalisaatioon, jonka nähdään vieneen työpaikkoja ja heikentäneen kansallista päätösvaltaa. Nativisti kaipaa vahvaa johtajaa ja pitää eliittiä epärehellisenä, EVAn tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto kirjoitti. Perussuomalaisten gallupsuosio oli silloin alle kymmenessä prosentissa. Oli kuitenkin nähtävissä – jos oli halua nähdä – että Halla-ahon johdolla perussuomalaiset todennäköisesti nousisi yli 20 prosentin kannatuksen puolueeksi. Nousu saattoi vieläpä tapahtua ilman, että perussuomalaiset itse tekisivät politiikassa mitään konkreettista. Tammikuun ja helmikuun 2020 Alma-kysely noudattelee EVAn vuonna 2017 toteuttaman tutkimuksen paljastamia voimasuhteita. Vasemmistoliiton kannatuslukema alkaa 7:llä, vihreiden 12:lla. Perussuomalaiset on Alma-kyselyssä selvästi yli 20 prosentin puolue. Se on yksin suositumpi kuin vihreät ja vasemmistoliitto yhdessä. Punavihreät puolueet eivät välttämättä miellä itseään radikaaleiksi populistipuolueiksi, mutta kumman tarkasti niiden nykyinen suosio käy yksiin EVAn taannoisen raportin tulosten kanssa. Sekään ei enää yllätä, että Alma-kyselyssä kaikkein varmimpia puoluekannastaan ovat perussuomalaisten äänestäjät. Heistä peräti 61 prosenttia pitää perussuomalaisten äänestämistä ”täysin varmana”. Kokoomus on iät ja ajat nauttinut maineesta, jonka mukaan sillä on uskollisimmat äänestäjät. Väittämä ei pidä paikkaansa. Alma-kyselyssä 58 prosenttia kokoomuksen kannattajista pitää puoluevalintaansa täysin varmana. Sdp:llä graniittinen kannatuspohja on 51 prosenttia kannattajista, vasemmistoliitolla tasan 50 prosenttia. Kyselyn tausta-aineisto siis kertoo, että vasemmistopuolueiden kannatus on Etelä-Suomen talvisissa vesisateissa suuremmassa eroosiovaarassa kuin perussuomalaisten suosio. Jotain uutta Anderssonin, Marinin ja myös vihreiden Maria Ohisalon on politiikassa keksittävä. Nuorehko, koulutettu ja osaava nainen puoluejohtajana ei yksin riitä puolueen kannatuksen nostamiseen. Kahden vasemmistopuolueen kannalta on erityisen huolestuttavaa, että ne vaikuttavat jakavan samaa ja aiempaa merkittävästi pienempää kannatuspotentiaalia. Ylen A-studiossa Andersson ehti jo hermostua Halla-ahoon ja risti tämän paskanpuhujaksi. Syksyn puoluekokouksessa Andersson irrotteli puhumalla Mersu-persuista. Ehkäpä retoriikaltaan räväkän populistinen vasemmistopuolue on vasemmistoliiton vastaus perussuomalaisten möläyttelypopulismiin, jossa maahanmuuton kustannukset voidaan laskea vaihtoehtobudjetissa miljardiksi lähes taikurinhatusta vetämällä. Talouselämä -lehti osoitti ennen joulua, että perussuomalaisilla ei tässä suhteessa ollut vaatteita, mutta ansiokkaalla faktantarkistuksella ei ollut vaikutusta puolueen suosioon. Kun faktoilla ei enää ole osalle äänestäjistä niin väliä, vaikeuksissa ovat Petteri Orpon kaltaiset sivistysporvarit. Alma-kyselyn 17,5 prosentin suosiolukema tarkoittaa sitä, että Orpon on laitettava keväällä kaikkensa peliin, jos hän mielii säilyttää puoluejohtajan paikkansa kesäkuisessa puoluekokouksessa. Alma-kyselyn annin voi summata niinkin, että aihetta huoleen on yhdellä jos toisellakin puoluejohtajalla.