Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Tampereen pormestari Lauri Lyly kertoo, millä keinoin koronakuopasta noustaan ja mitä se maksaa – ”Olemme ideoineet kesälomakaudelle uutta”

Maaliskuussa maailman talous sukelsi sumuun, jossa koronakriisistä johtuen tulevaa ei pysty ennakoimaan kuten ennen. Ensi vuotta on kuitenkin ennakoitava ja talousarviotyö on tehtävä. Tampere on poikkeuksellisesti siirtänyt talousarvion raamituksen syksylle. Tyypillisenä keväänä seminaari ja suuntaviivat ovat olleet hahmoteltuina ennen kesälomia. Tänä vuonna on toisin, kuten moni muukin asia. Ravintolat, palvelut ja yhteiskunta avautuvat hiljalleen. Kesämyynti ja matkailijat voivat tuoda toivoa menetettyjen kuukausien jälkeen. Tampere on tähän valmis. Olemme ideoineet kesälomakaudelle uutta ja ryhtyneet ennakoimaan kaiken, minkä voi. Tampereen kaupunki kasasi koronakriisin alettua myös ripeästi häiriöaikaisen johtoryhmän. Tähän mennessä johdollani toimineen ryhmän valmisteluna on muun muassa myönnetty yrityksille tukea, on helpotettu vuokrataakkaa, on suljettu ja avattu varhaiskasvatus-, opetus- ja sivistyspalveluita. Kriisin keskellä kaupunki on hoitanut päivittäiset palvelunsa ja tehtävänsä niin normaalisti kuin se on ollut mahdollista. Kiitos hyvän henkilökunnan ja päättäväisen hallinnon luottamushenkilöineen. Kriisi kuitenkin jatkuu, ja näkyy valtavana Suomen bruttokansantuotteen laskuna. Tämä heijastuu negatiivisesti yrityksiin, julkiseen talouteen ja työllisyyteen. Kuntatalouteen on tämänhetkisen arvion mukaan tulossa noin 2000 miljoonan isku tänä vuonna. Tampereen alijäämän suuruus on tämän hetkisen arvion tänä vuonna noin 90 – 100 miljoonaa ilman valtion tukitoimia. Summa vastaa noin 2,5 kuntaveroprosenttia. Nyt tilannetta palautetaan terveys edellä ja askeltaen mahdollisimman normaaliksi. Pelkistetysti sanoen ensin hoidetaan koronakriisin eri vaiheet. Seuraavaksi huolehditaan talouden elpymistoimista ja kolmanneksi, kun talous toimii, julkisen talouden tasapainosta ja sopeutustoimista. Nämä menevät osin päällekkäin ja kestävät useamman vuoden. Tampereen taloutta on tällä valtuustokaudella tasapainotettu määrätietoisesti ja oikea-aikaisesti noususuhdanteessa. Tänä vuonna tulos olisi ollut tasapainossa. Korona muutti kaiken. Kunnat eivät pysty kantamaan taloudellista taakkaa ilman valtion apua. Koronan talouskriisiä on verrattu Suomen 1990-luvun lamaan. Silloin leikattiin. Muutama vuosi myöhemmin huomattiin, ettei se kannattanut. Sosiaaliset ongelmat kasautuivat. Opittiin, että talouden sukeltaessa on julkisen sektorin rahaa käytettävä elinkeinoelämän uudistumiseen. Julkisen sektorin on nyt elvytettävä ja investoitava, vaikka se tarkoittaisi rahanmenoa ja investointivelkaa. On tehtävä vastasyklistä politiikka tässä talouden taantumassa. Tähän meidän pitää olla valmiita. Voimme velkaantua lisää, jos käytämme velan järkevästi uuden tekemiseen, työllisyyttä edistäviin asioihin ja sellaisiin asioihin investoimiseen, jotka joka tapauksessa pitäisi tehdä. Syömävelkaa ei pidä ottaa. Kaupunki haluaa löytää tien ulos talouskriisistä yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa. Tekemällä yhdessä saavutamme enemmän tuloksia. Mahdollisuutena voisi olla exit-suunnitelman laatiminen alueemme yrityksien, yrittäjien ja etujärjestöjen kanssa. Millä keinoilla saamme Tampereen alueen talouden elpymään ja työttömyyden laskemaan? Pelkällä velkarahalla emme selviä. On oltava kanttia tarkastella palveluita ja kuntasektorin toimintoja. Mitä voimme tehdä toisin? Tarvitsemme enemmän liikkumatilaa myös lakisääteisten velvoitteiden toteutukseen. Voisiko kuntien tehtäviä määritellä enemmän tavoitteiden kautta kuin yksityiskohtaisten normien kautta? Poikkeustilanteen tuoma digiloikka ja etätyöskentely haastavat jatkossa työskentelytavat, opiskelemisen, osaamisen, tilaratkaisut ja ICT:n. Nyt tehty muutostyö on hyödynnettävä. Etätyöskentely on tullut jäädäkseen. Aivan koronakriisin kynnyksellä valtiovarainministeriö julkisti selvityksen kuntien taloudesta ja tilannekuvasta. Kuntien palveluista hyvin pieni osa on muita kuin lakisääteisiä palveluita. Näitä ovat työvoima- ja yrityspalvelut (lukuun ottamatta pitkään työttömänä olleiden ikääntyneiden työllistämisvelvoitetta), vuokra-asuntojen tuottaminen tai omistaminen, yhdistysten ja vapaan kansalaistoiminnan tukemisen palvelut. Useimmat näistä ovat juuri elinvoimaa tukevia tai sitä luovia palveluita. Vaikea kuvitella, että emme satsaisi työllisyyspalveluihimme ja kohtuuhintaiseen asumiseen. Saatikka, että emme tukisi kansalaisopistoja ja harrastuksia järjestäviä yhdistyksiä ja seuroja. Elinvoimaa on tuettava kaikilla keinoilla ja yhtenä rintamana. Talouden korjaamisesta tulee yhteinen taival. Kirjoittaja on Tampereen pormestari.