Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Tähtijutut Moro Näköislehti Mielipiteet

Brexitin kannattajat toivovat kansainyhteisöstä Britannian kaupan pelastajaa – Tutkijan mukaan siitä ei ole EU:n korvaajaksi

Brexitin kannattajat väläyttelivät Britannian EU-eroprosessin aikana, että kenties Brittiläisestä kansainyhteisöstä voisi olla Britannian tulevaisuuden pelastajaksi. Pääministeri Boris Johnson kirjoitti brittilehti Sunday Expressissä vuonna 2018, että kansainyhteisöllä on avainasema Britannian valoisan tulevaisuuden rakentamisessa. Brexit astui voimaan lauantain vastaisena yönä. Britannian tulevaisuus on nyt avoinna. Se voi pyrkiä lähentymään entisten siirtomaidensa kanssa, ja brexitin myötä mahdollisuudet kaupankäynnin kasvulle kansainyhteisön jäsenvaltioiden välillä ovat olemassa. Näyttää kuitenkin epätodennäköiseltä, että kansainyhteisöstä olisi Britannian kaupan pelastajaksi. – Ehkä kaikki kansainyhteisön jäsenet jollain tavalla haluavat lisätä kauppaa Britannian kanssa, mutta ei siitä millään tavalla ole EU:n korvaajaksi, sanoo Britannian ja Yhdysvaltojen politiikan tutkija Markus Kantola Turun yliopistosta. EU on Britannian ylivoimaisesti tärkein kauppakumppani. Vuonna 2018 Britannian viennistä noin 45 prosenttia suuntautui EU-alueelle ja alle kymmenen prosenttia kansainyhteisön maihin, kertovat Britannian parlamentin luvut. Vaikka kauppa Britannian ja kansainyhteisön välillä kasvaisi kuinka paljon, se ei Kantolan mukaan millään pysty korvaamaan EU-kaupan alamäkeä, mikäli sellainen brexitistä seuraa. Kanadalla, Australialla ja Afrikan mailla omat kuviot Kansainyhteisössä iso osa Britannian kaupasta keskittyy muutamille maille. Lisäksi joukossa on useita maita, joilla ei ole juuri minkäänlaista merkittävää kauppaa Britannian kanssa. – Kanada on paljon kiinnostuneempi Yhdysvaltojen kanssa tehtävistä kauppasopimuksista ja kaupasta kuin Britannian kanssa. Australia ja Uusi-Seelanti taas ovat enemmän kiinnostuneita toisistaan kuin Britanniasta, Kantola kertoo. Afrikan maissa ollaan Kantolan mukaan kiinnostuneempia Afrikan sisäisestä vapaakaupasta ja Afrikan kaupasta kuin muusta maailmasta. – Kaikilla on omia kuvioita, ja siksi on vaikea hahmottaa, mikä Britannian paikka kuvioissa olisi. Intian kohdalla tilanne on kiinnostava. Maa on Kantolan mukaan jo vuosikymmeniä ollut hyvin protektionistinen kauppasopimuksia ja suhteita solmittaessa. Siksi näyttää epätodennäköiseltä, että Intia alkaisi tehdä isoa vapaakauppasopimusta Britannian kanssa. Protektionismi tarkoittaa kotimaisten tuottajien suojelua ulkopuoliselta kilpailulta. – Se olisi niitä harvoja maita, joilla todellakin olisi merkitystä, jos sinne saataisiin avattua kauppaa. Intia vastusti brexitiä Brexit vaikuttaa Britanniaan, mutta se voi vaikuttaa myös kansainyhteisön jäsenvaltioihin, joille Britannia on ollut väylä Eurooppaan. Monilla kansainyhteisön jäsenillä on kauppasopimus tai -suhteet EU:n kanssa. Mitä niille käy, Kantola kysyy. – Esimerkiksi Intia vastusti brexitiä voimakkaasti, koska se on Britannian kautta päässyt EU-markkinoille. Mitä tapahtuu, kun Britannia katoaa kuviosta, eikä sen kautta pääse enää EU-markkinoille? – Aika monimutkainen kuvio, joka selkiytyy vasta kun tiedetään, millainen Britannian ja EU:n välinen kauppasuhde tulee olemaan ja millaisen sopimuksen he solmivat, Kantola sanoo. Brexitin jälkeen alkaa siirtymäaika. EU-säädökset pätevät Britanniassa joulukuun loppuun saakka, eikä erolla ole sinä aikana vaikutusta myöskään kansainyhteisön kauppaan. Brittiläinen kansainyhteisö (Commonwealth of Nations) on perua Britannian siirtomaa-ajoilta. 1900-luvun alussa Brittiläisen imperiumin tiukka keskusjohtoisuus alkoi rapistua ja alueet alkoivat vaatia lisää oikeuksia. Osa itsenäistyi heti, ja osa vasta myöhemmin. Kun siteet Britanniaan alkoivat heikentyä, yhteistyön ja kulttuurisiteiden säilymisestä haluttiin pitää huolta. Nykyinen kansainyhteisö perustettiin vuonna 1949. Jäsenyys on vapaaehtoista, eikä kansainyhteisöllä ole perustuslakia. Kansainyhteisön jäsenvaltiot 53 Kahta lukuun ottamatta kaikki jäsenmaat ovat Britannian entisiä siirtomaita. Jäsenmaat ovat keskenään erilaisia: osa lukeutuu maailman suurimpiin, osa pienimpiin, osa on vauraita ja osa hyvin köyhiä. Yhteisö ulottuu kaikille mantereille. Kansainyhteisön johtajana toimii Britannian kuningatar Elisabet II. Hän on Britannian lisäksi 15 kansainyhteisöön kuuluvan maan hallitsija, esimerkiksi Australian ja Kanadan. Asema on lähinnä symbolinen, sillä hallitsijalla ei käytännössä ole poliittista, laillista tai institutionaalista valtaa. Kulttuuri Monessa jäsenmaassa valtiolliset hallintomallit ovat samantyyppisiä, ja mallia on usein jollain tavalla haettu Britanniasta. Mailla yhdistävät kulttuuriset piirteet, esimerkiksi rugby levisi Britanniasta siirtomaihin ja se on edelleen monessa entisessä siirtomaassa suosittu urheilulaji. Englanti on virallinen kieli monessa kansainyhteisön jäsenvaltiossa, esimerkiksi Nigeriassa, jossa suurin osa väestöstä puhuu jotain muuta kieltä. Kansainyhteisöstä kertovien tietojen kokoamisessa auttoi Britannian ja Yhdysvaltojen politiikan tutkija Markus Kantola Turun yliopistosta.