Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Eurovaalikone Eurovaalit Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Yhä useampi suomalainen suhtautuu myönteisesti ydinvoimaan, vastustajia on enää 15 prosenttia

Ilmastokeskustelun heijastusvaikutukset ovat moninaisia. Yksi sellainen on ydinvoiman kannatuksen kasvu. Enää vain 15 prosenttia suomalaisista suhtautuu ydinenergiaan kielteisesti. Myönteisesti suhtautuvia on 49 prosenttia. Väestön loppuosan mielipiteet jäävät ääripäiden väliin. Aiheesta alustaa Teollisuuden Voiman (TVO) viestintäpäällikkö Pasi Tuohimaa Olkiluodon ydinvoimalaitoksen vierailukeskuksen auditoriossa. – Ydinenergia on hiilidioksidivapaata. Se on puhdasta, hän muistuttaa. – Samansuuntaista kannatuksen kasvua on mitattu myös Ruotsissa. Negatiivisen julkisuuden, kriittisten puheenvuorojen ja aktiivisen protestoinnin määrä tuntuu vähentyneen myös politiikassa ja kansalaistoiminnassa. Greenpeace on suunnannut toimintaansa toisaalle ja vihreät madaltaneet kynnystään suhtautumisessa ydinvoimaan. Meneillään olevissa hallitusneuvotteluissa asiasta tuskin syntyy suurta vääntöä, vaikka vihreät on aikaisemmin eronnut hallituksesta kahdesti ydinvoiman vuoksi ja puolueen riveissä on yhä myös tiukkoja vastustajia. – Olemassa olevia ydinvoimaloita voidaan käyttää. Ne ovat yksi osa vihreiden ilmastopakettia, pätkäpuheenjohtaja Pekka Haavisto linjasi ennen eduskuntavaaleja. Ylen tentissä Haavisto jopa vitsaili ja nauratti yleisöä ydinvoimavastauksellaan. Alkulataus siirtyy ainakin elokuulle Olkiluodon kolmannen laitosyksikön eli OL3:n valmistumisen viivästymisestä on sen sijaan tullut kansan keskuudessa kestovitsi. Aivan liian optimistisen rakentamisaikataulun varaan suunniteltu kolmosyksikkö piti alun perin ottaa käyttöön vuonna 2009, mutta polttoainetta ei ole vieläkään saatu ladattua reaktoriin. Valmistuminen on kymmenen vuotta myöhässä, ja huhtikuussa laitostoimittaja Areva-Siemens ilmoitti taas uudesta viivästyksestä. Alkulataus siirtyy aiotusta kesäkuusta ainakin elokuun loppuun. – Silti TVO:n tavoitteena on, että OL3 on vielä tänä vuonna verkossa, Pasi Tuohimaa sanoo. Myöhemmin Tuohimaa tarkentaa aikataulun riippuvan siitä, mitä laitostoimittaja kertoo kesäkuussa. – Kyse on sittenkin vain parista kuukaudesta ja siitä, mitä latauksen viivästyminen lopulta vaikuttaa verkkoon tuloon. Milloin avaimet saadaan käteen? Verkkoon tuleminen tarkoittaa sähköntuotantoa valtakunnan sähköverkkoon. Laitosyksiköllä on sitä varten jo valtioneuvoston käyttölupa, ja testauksia on tehty valtava määrä. Käytännössä painevesilaitos OL3 on siis likimain luovutuskunnossa. Jos se olisi auto, se olisi tankkausta vaille valmis liikenteeseen. – Polttoaine odottaa tuolla seinän takana, TVO:n yhteiskuntasuhdepäällikkö Juha Poikola viittoo valtavassa reaktorihallissa. Kun Säteilyturvakeskus STUK antaa luvan, reaktori ladataan Saksassa valmistetuilla polttoainenipuilla. Sen jälkeen kansi ruuvataan tiukasti kiinni massiivisella "lenkkiavaimella" ja ydinreaktio käynnistetään. Reaktion seurauksena vesi kiehuu ja siitä syntyvä höyry ohjautuu turbiinille. TVO tilasi voimalan vuonna 2003 ranskalaisen Arevan ja saksalaisen Siemensin konsortiolta avaimet-käteen-periaatteella. Milloin avaimet luovutetaan? – Sen jälkeen, kun sähkön tuotanto on aloitettu latauksen jälkeen testauksella, joka kestää kenties vajaan puoli vuotta. Sitten laitos pitää saada vielä kaupalliseen käyttöön, Poikola vastaa. Millaiset juhlat silloin pidetään? – Vielä emme osaa suunnitella juhlia, mutta onhan se sitten juhlan paikka. Tuotannosta 32 prosenttia ydinsähköä Suomen sähkön hankinnasta ydinvoima kattoi viime vuonna 25 prosenttia. Koska hankinnassa on mukana myös tuontisähkön 23 prosentin viipale, kotimaisen tuotannon tilastossa ydinvoiman osuus on vielä suurempi. Viime vuonna se oli 32 prosenttia. Samalla uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön määrä ylsi uuteen ennätyksen. Uusiutuvat lähteet kattoivat viime vuonna kokonaistuotannosta 47 prosenttia ja hiilidioksidineutraalit 79 prosenttia. Ydinvoiman osuus kasvaa edelleen, kun Olkiluodon kolmosyksikkö saadaan käyttöön. Sen jälkeen suomalaisesta sähköstä noin 40 prosenttia on ydinsähköä, ja siitä arviolta 30 prosenttia tulee Olkiluodosta. Fennovoiman pienemmän Pyhäjoen ydinvoimalan valmistuttua ydinvoiman valtakunnallinen osuus laajenee yhä. Se aika koittaa kenties vuonna 2028. Loppusijoitus alkaa ehkä 2024 Olkiluoto on noin 800 hehtaarin saari satakuntalaisessa Eurajoen kunnassa. Saaren läntisen kärjen toinen jättihanke on ydinjätehuollon asiantuntijayhtiön Posivan vastuulla oleva käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitusluolasto eli Onkalo. Se on lajissaan maailman ensimmäinen rakentamisluvan saanut laitos. Käyttölupahakemus on määrä jättää ensi vuonna, ja ensimmäiset kapseloidut käytetyt polttoaineet upottaa kallioon kenties vuonna 2024. Nyt loppusijoitusta demonstroidaan koetunneleissa. – Tämä tutkimustyökin on maailmassa uraauurtavaa, Posivan geologi Antti Joutsen selittää demotunneli 2:n suulla. Paikka on kallion sisässä noin 400 metrin syvyydessä. Käytetty ydinpolttoaine sijoitetaan aikanaan samankaltaisiin mutta pitempiin tunneleihin, jonne ne lasketaan maanpäällisestä kapselointilaitoksesta. Nykytiedon mukaan Posiva vastaa ainoastaan omistajiensa laitosten käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksesta. Omistajat ovat Teollisuuden Voima ja Fortum Power & Heat.