Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Miksi peruspalveluita on kunnissa kaupallistettu?

Lastensuojelun sekä vanhushoivan paljastuneet laiminlyönnit, mitkä on tuotu näyttävästi julki median sivuilla, laittavat vakavasti pohtimaan miksi osa näistä peruspalveluista on ylipäätään annettu yksityisten voittoa tuottavien yhtiöiden käsiin. Kansan someraivo kohdistuu näihin monikansallisiin jättiyrityksiin mitkä ovat parin vuosikymmenen ajan systemaattisesti ostaneet haltuunsa kyseisiä pieniä kotimaisia alan yrityksiä. Voitontavoittelun ja kasvun huumassa on valitettavasti unohtunut hoidon laatu sekä riittävä henkilöstömäärä. Tässä herää väkisinkin kysymys, mikä taho Suomessa sallii tällaisen yritystoiminnan harjoittamista, missä ei välitetä asiakkaiden kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista vaan keskitytään pelkästään sijoittajien tarpeisiin? Hoivayritysten osakeyhtiöiden toiminnan tarkoitus on tuottaa voittoa osakkeenomistajilleen ja tässä piilee se moraalinen vääryys. Vuosikymmeniä sitten lastensuojelua/vanhushoivaa suorittivat ainoastaan kunnat ja valtio sekä voittoa tavoittelemattomat yhdistykset sekä säätiöt. Tällöin ei menty näissä yksiköissä pelkästään raha edellä vaan pyrittiin antamaan yhteiskunnan peruspalveluita parhaalla mahdollisella tavalla. Siis mikä taho on syypää tähän dramaattiseen muutokseen? Vastaus löytyy tosi läheltä. Peruspalveluiden kaupallistamisen on sallinut Suomen eduskunta sekä palveluiden tuotannolla "huutokauppaa" käyvät kuntien valtuustot. Siis onko ymmärrettävissä, että on kuitenkin tapahtunut kansan tahto? Vastaus tähän jää lukijan pohdittavaksi. Lastensuojelu on erityisesti todella tuottava bisnes. Sijoitetun nuoren vuosikustannukset lasu-laitoksessa on keskimääräisesti reilusti yli 100 000 euroa. Vuorokausimaksu 300–600 euroa kipuaa kalliimmaksi, jos on kyseessä koti- ja ulkomaisia pääomasijoituksia haaliva ketjuyritys. Juuri näiden yritysten kohdalla kasvu on ollut todella vauhdikasta viime vuosina. Edesmenneen sote-uudistuksen tarkoitus oli vielä kiihdyttää tätä yksityistämisen vyöryvää aaltoa. Olisiko nyt viimeinkin uuden harkinnan paikka, eduskunnan vallan kammioissa sekä valtuustojen saleissa, miten kansalaiset saisivat optimaalisen avun hädän hetkellä? Jatkammeko yksityisen sektorin voitontavoittelun suosimista näiden peruspalveluiden kyseenalaisessa tuottamisessa? Torsoksi jääneen Sote-uudistuksen tarkoitus oli pienentää sote-sektorin paisuvia käyttökuluja miksi ei tuolloin otettu terävämmin luupin alle tätä peruspalveluiden kiihtyvää kaupallistamista? Vaalit tuli ja meni. Riittääkö kansanedustajilla tahtotilaa tällä vaalikaudella laittaa vihdoinkin parempaan kuosiin tämä epäkohta mitä on pohdittu viimeiset parikymmentä vuotta, vai onko trendikkäämpää pelastaa maapallo hirvittävältä hiilidioksidilta?