Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut Näköislehti

Jukka Virtanen, 1933-2019, teki ainutlaatuisen uran ja jätti ison jäljen suomalaiseen viihdemaailmaan – näin hän kiteytti elämänsä: ”Hauskaa on ollut”

Jukka Virtanen syntyi perheensä esikoisena 25. heinäkuuta 1933 Jämsänkoskella. – Olin arka ja yksinäinen lapsi, ja minusta tuli varhain aikamoinen lukutoukka. Uppouduin seikkailukirjojen maailmaan, Virtanen on kertonut aiemmissa haastatteluissa. Virtanen haaveili lukihäiriöstään huolimatta kirjailijan urasta. Jo varhain hän löysi lukemisen lisäksi toisen rakkautensa, jalkapallon. Hän pelasi jalkapalloa Jämsänkosken Jyryssä. Ylioppilaaksi työläisperheen vesa kirjoitti 1953. Hän pääsi Helsinkiin opiskelemaan suomen kieltä ja kirjallisuutta. Kohtaamisia Elämänkumppaninsa Liisan hän kohtasi Hämäläisen osakunnan portaissa vuonna 1957. Virtanen pysähtyi, antoi kauniille nuorelle naiselle puhelinnumeronsa ja kolikoita ja pyysi soittamaan. Liisa on kertonut rakastuneensa heti, mutta soitti vasta kahden vuoden kuluttua. Pari vihittiin maaliskuussa 1960. Esikoinen Riikka teki jo tuloaan. Ville syntyi vuotta myöhemmin. Opiskeluaikoinaan hän tutustui myös Spede Pasaseen . Tuolloin itämään lähtenyt yhteistyö jalostui myöhempinä vuosikymmeninä radiohupailuiksi, elokuviksi ja tv-ohjelmiksi. Hän ohjasi 1960-luvulla yhteiset komediat Pähkähullu Suomi ja Noin 7 veljestä. Televisiolegenda Virtanen toimi Oy Yleisradio ab:n TV1:n viihdetoimittajana vuosina 1958-1966, jonka jälkeen hän jäi vapaaksi taiteilijaksi. Radiossa hän vaikutti 1960-luvun alkuvuosina osallistumalla Kankkulan kaivo -radiohupailun käsikirjoittamiseen. Virtanen ja Matti Kuusla muodostivat Aarre Elon kanssa VEK-nimisen työryhmän. Kolmikko muistetaan etenkin Lumilinna -televisio-ohjelmasta, joka voitti vuonna 1965 Montreux'n Kultainen Ruusu -palkinnon. VEK-trio tuotti ja ohjasi myös työt Risteysasema (1962) ja Loco-motion (1966). Hän on tunnettu myös television Levyraati - ja Runoraati -ohjelmista. Levyraatia hän juonsi televisiossa vuosina 1980-1997. Vuosina 2002-2012 nähdyssä Runoraadissa hän toimi vakituisena raatilaisena Virtanen suomensi The Joulukalenteri -sarjan (1997) käsikirjoituksen ja näytteli sarjassa. Sanoittaja, laulaja ja kirjailija Laulajana Virtasen kappaleita ovat muun muassa Hanna ja Niilo , Balladi pojasta nimeltä Vee , Perspirantti-Antti ja Kaupungin rumin mies . Sanataiturin kynästä syntyi myös noin 250 muiden artistien levyttämää sanoitusta. Niistä tunnetuimpia ovat esimerkiksi Maalaismaisema , Taas on aika auringon , Seitsemän kertaa seitsemän ja Virtasen norjasta kääntämä Hottentottilaulu . Vuonna 2008 Virtasen sanoituksista julkaistiin tribuuttialbumi Sanat Jukka Virtanen. Virtanen julkaisi myös kahdeksan kirjaa, joista osa syntyi yhteistyössä muiden kirjoittajien kanssa. Teatterin- ja oopperantekijä Vuonna 1978 Virtanen oli mukana perustamassa viihteellistä Uutta Iloista Teatteria (UIT). Hän kuului teatterin alkuperäiseen käsikirjoitusryhmään yhdessä Seppo Ahdin , Matti Kuuslan ja Jaakko Salon kanssa. Hän myös ohjasi UIT:n revyyt vuosina 1989-1999. Hän vaiktutti UIT:ssa vuoteen 2010 ja teki vielä 2013 paluun käsikirjoitustiimiin. Miehen osaaminen ulottui myös musikaalien suomentamiseen. Hänen kynänjälkensä jäi elämään muun muassa Les Miserablésin , Miss Saigonin ja West Side Storyn suomennoksissa. Lisäksi hän kirjoitti muassa kirjoitti Juha Vainion lauluihin pohjautuvan musiikkinäytelmän Pyynikin Albatrossi . Virtanen kirjoitti myös kolme oopperalibrettoa. Virtanen palkittiin 2001 taiteen valtionpalkinnolla. Palkintoperusteissa hän sai kiitosta maamme populaarikulttuurin monipuolisena ja ansioituneena edustajana. Vuonna 2008 hän sai urastaan sanoittajana Juha Vainio -palkinnon. Hänet palkittiin myös kahdesti elämäntyöstään Venla-palkinnolla. Persoona Jukka Virtasen lämmin ja huumorintajuinen persoona tuli tutuksi kaikille suomalaisille. Hänen tunnistettava puhetapansa ja silmäkulman pilke jäivät elävinä monen mieliin. Virtanen kertoi avoimesti yksityiselämänsä vaikeuksista, kuten alkoholismista, kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä ja eturauhassyöpään sairastumisesta. Hänen hyvä ystävänsä, pakinoitsija Seppo Ahti kiteytti Virtasen antaneen kasvot syövälle ja juovalle. Alkoholinkäytön Virtanen lopetti jo vuosituhannen alkupuolella Kaksisuuntainen mielialahäiriö seurasi häntä nuoruusvuosista asti. – On aikoja, jolloin olen toimelias, omistan koko Euroopan enkä edes Ruotsia suostu myymään. Sitten seuraa masennusjakso, Virtanen kertoi 2015 Iltalehdessä. Virtanen oli Urheilu- ja raittiusseura Zoomin perustajajäsen. – En olisi hengissä, jos en olisi koko ajan liikkunut. Itselleni on elinehto, että kävelen ja urheilen. Myös liikunnan sosiaalisuus, kaveripiiri on auttanut ihanasti vaikeuksissa, hän sanoi 2015. Jalkapallon lisäksi Virtanen harrasti hevosurheilua, lukemista ja tietokilpailuja. Virtasten lapsistakin tuli tunnettuja töidensä kautta. Villestä näyttelijä ja kirjailija, Riikasta maskeeraaja. Pitkä taistelu Virtasen terveys oli koetuksella moneen otteeseen. Eturauhassyöpä levisi loppuvuosina luustoon. Hänelle oli tehty myös ohitusleikkaus. Kahdeksankympin kynnyksellä hän sai myös aivohäiriön, jonka seurauksena muisti kärsi. Aivoja stimuloimalla se onnistuttiin palauttamaan lähes kokonaan. Keväällä 2015 Virtanen kertoi, että hänelle oli annettu elinaikaa pari vuotta. Syöpä oli levinnyt jo luustoon. Virtanen vietti kesiä lapsuudenmaisemissaan Jämsänkoskella. Myös lapset ja lapsenlapset kokoontuivat sinne usein kesän- ja joulunviettoon. Kesällä 2016 Jämsänkoskella vietettiin Virtasen 83. syntymäpäivää. Samalla vietettiin Jukka Virtasen nimeä kantavan jalkapallokentän avajaisia. – Ei ole kipuja eikä muita vaivoja. Syövän eteneminen on pysähtynyt jonnekin luihin eikä haittaa mitenkään. Kaihi on leikattu kuten vissiin kaikilta ikäisiltäni. Olen terve 83-vuotias ja niin pitkälle sinnitellään kun sinnitellään. Sitten kun lähdetään, mennään kuin mies. Lähdön hetki tuli. Muistot jäävät elämään. Samoin kuin Virtasen joskus viimeisinä vuosinaan lausuma toteamus. – Hauskaa on ollut. Elämä on mukava homma, sanoi mies, joka haaveili, että hänen tuhkansa sirotellaan kotipaikka Jämsänkoskella Poppokalliolta Kankarisveteen. Samoihin vesiin, joissa hän lapsena oppi uimaan. Elämä on mukava homma. Jukka Virtanen oli osaltaan tekemässä suomalaisten elämästä hauskempaa.