Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Arto Satonen on ajanut jo kauan työajan pidentämistä 2,5 tunnilla viikossa: ”Pelkään oikeasti, että taloutemme romahtaa” – Nyt hän kertoo, miksi ei ole ollut vielä kertaakaan ministerinä

Harrastelijan shakkipeli kansanedustaja Arto Satosen (kok.) kanssa on ohi noin puolessatoista minuutissa. Edes moni taitava pelaaja ei pärjää shakinpeluun puoliammattilaiseksi luonnehditulle kansanedustajalle. – Minulta on kysytty, olenko parempi shakin pelaaja kuin Sauli Niinistö . Olen vastannut, että olen. Ero on yhtä suuri kuin politiikassa, mutta toiseen suuntaan, Satonen sanoo. Presidentti Niinistön eduksi on kirjattu yksi tasapeli Satosta vastaan. Arto Satonen aloitti shakin ja politiikan yläkouluiässä. Shakin suhteen hän oli myöhässä, sillä ammattilaistasoinen shakki pitäisi aloittaa alakouluikäisenä. Politiikan aloittaminen yläasteen oppilaskunnassa on kuitenkin varhaista. Satonen liittyi myös kokoomukseen teininä. Vaikka Satosta kiinnostaa etupäässä valtakunnallinen politiikka, hän aikoo hakea ensi vuoden kuntavaaleissa jälleen Sastamalan kunnanvaltuustoon. – Niin kauan kun on valtakunnan politiikassa mukana, on syytä olla myös kunnallispolitiikassa. Se antaa perspektiivin asiaan, koska ihmisilläkin menee sekaisin, mikä on valtakunnan ja mikä kunnan tasolla päätettävää. Työaika pidemmäksi Satosen mukaan hänen viidellä kansanedustajakaudellaan on ollut eroja, ja edellinen kausi on niistä paras. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla arvioi , että edellinen hallitus synnytti työmarkkinajärjestöjen kanssa noin 45 000 työpaikkaa kritisoidulla kilpailukykysopimuksella ja työmarkkinauudistuksilla. Työllisyyspolitiikassa Satonen vastustaa monen puoluetoverinsa tavoin pääministeri Sanna Marinin esitystä kuuden tunnin työpäivistä, mutta hänen kannanottonsa juuret ulottuvat monia kokoomuslaisia pidemmälle. Satonen kirjoitti vuonna 2014 kirjan Hyvinvointiyhteiskunnan pelastusoppi: 16 murrettua myyttiä , jossa hän ajoi jo työajan pidentämistä 2,5 tunnilla viikossa. – Suurin osa ihmisistä tekee sellaista työtä, jossa työajan pituudella on olennainen vaikutus työtulokseen, hän sanoo. Pidentäminen vaikuttaisi parhaiten työssä, joissa työteho pysyy lähes samana, vaikka tuntimäärä kasvaisi. Satonen ottaa esimerkiksi linja-autonkuljettajat ja kahvilan työntekijät. Esimerkiksi tutkimuksessa työteho ei kuitenkaan välttämättä parane, vaikka työaikaa pidentäisi. – Ei shakkiakaan pysty pelaamaan kahdeksaa tuntia täydellä teholla, Satonen myöntää. Velkaantuminen huolettaa Ehdotus työajan pidentämisestä ei ole ollut poliittisesti kovin suosittu. Miten esimerkiksi varmistetaan se, että pidempiä työpäiviä tekevä ei uuvu? Työtekijän elämäntilanteen mukaan joustaminen on tärkeää, vastaa Satonen. –  Pitäisi pystyä itse vaikuttamaan omaan työhönsä ja olla yksilöllisiä ratkaisuja. Syy työajan pidentämiseen on hänen mukaansa kilpailukyvyn parantamisen lisäksi se, että hyvinvointiyhteiskunta pysyy pystyssä vain tekemällä lisää työtä. Satosta huolettaa, että suuri osa maan hyvinvointipalveluista tuotetaan velkarahalla. Tällä hetkellä valtionvelka on 124 miljardia euroa, ja sen ennustetaan nousevan 135 miljardiin vuoden 2021 aikana. Palvelujen tehostaminen ei riitä, vaan jostakin pitää ennen pitkää luopua. – Pelkään oikeasti sitä, että taloutemme romahtaa. Vanhentuneen lainsäädännön uudistaja Työajan pidentämisen lisäksi Satonen on ajanut montaa sellaistakin asiaa, joihin on ollut helpompi saada kannatusta. Kansanedustajakautensa suurimpana saavutuksena Satonen pitää pikavippien markkinoinnin kieltoa, joka on lähtenyt hänen tekemästään lakialoitteesta ja tuli voimaan koronakriisin ajaksi. Satonen toivoo, että kielto olisi voimassa koronakriisiä pidempään. Hänen käsialaansa on myös laki siitä, että työntekijä voi jäädä omaishoitajana vapaalle työstä niin, että hänen paluunsa samaan työpaikkaan on turvattu. Monissa lakialoitteissa on kyse päivittämisestä. – Silloin kun Suomessa on rakennettu hyvinvointiyhteiskuntaa, tällaista omaishoitoa ei ole ollut. Se on tullut jälkikäteen. Pirkanmaan erityisasema tulee tunnustaa Pitkän poliittisen uransa aikana Satonen on kokenut, että Pirkanmaan erityisasemaa maakuntien joukossa ei ole riittävästi tunnustettu. – Pirkanmaan kannalta iso kuva, jota me edustajat olemme yhteisesti ajaneet, on se, että Pirkanmaan asema Suomen toiseksi merkittävimpänä maakuntana tulee tunnustaa. Meitä ei voi kohdella sillä tavalla, että kun tulee yksi tiehanke Pirkanmaalle, täytyy tulla myös yksi Kuopioon ja Rovaniemelle ja näin pois päin. Helsingissä ja Uudellamaalla investoinneissa on vedottu valtakunnalliseen merkittävyyteen. Saman perustelun pitää päteä myös Suomen toiseksi merkittävimmällä alueella eli Pirkanmaalla. Viime kaudella kansanedustajien tavoite toteutui, kun rahoitusta saatiin niin raitiotielle kuin kansiareenallekin. Toiveena työministerin salkku Satonen on ollut pitkään poliitikkona ja välttänyt kohut, joita on syntynyt monien tuoreidenkin kansanedustajien ympärille. Miten näin on päässyt käymään? – En ole halunnut tuoda itseäni henkilönä esille, enkä varmaan ole henkilönä erityisen kiinnostava, Satonen vastaa. Eniten media on ruotinut Satosen kirjaa 16:sta politiikan myytistä, ja silloinkin julkisuus on ollut asiapainotteista. Pitkästä urasta huolimatta hän ei ole ollut kertaakaan ministerinä, vaikka kokoomus on ollut pitkään hallituksessa. Kerran Satoselle on tarjottu maa- ja metsätalousministerin paikkaa, mutta hän kieltäytyi, koska koki osaamisensa alalla riittämättömäksi. - Sen myönnän, että työministerin tehtävä on sellainen, joka kiinnostaisi, mutta sitä ei ole tullut kokoomukselle kertaakaan minun aikanani, hän sanoo.