Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Muovijätettä kertyy Suomessa noin kolmannes enemmän kuin sitä ehditään kotimaassa kierrättää

Muovi voi asiantuntijoiden mukaan oikein käytettynä ja kierrätettynä olla mainettaan parempi materiaali ympäristön ja kiertotalouden kannalta. Kuitenkin liian suuri osa muovista päätyy yhä jätteeksi ensimmäisen käyttökerran jälkeen tai joutuu luontoon asianmukaisen jätehuollon sijasta. Muovin arvosta hukataan muovipakkausalan tuottajayhteisö Uusiomuovi oy:n mukaan jopa 95 prosenttia silloin, jos materiaali käytetään vain kerran ja lyhyen aikaa. –  Suomessa kotitalouksien muovipakkauksia kerätään noin kolmannes enemmän kuin kotimaassa ehditään kierrättää. Kuluttajan roska-astiasta muovi päätyy yhä useammin uusiokäyttöön Riihimäen Fortumin muovijalostamon kautta, kertoo Uusiomuovin toimitusjohtaja Vesa Soini . Kotitalouksien muovipakkausten kierrättäminen aloitettiin Suomessa vuonna 2016. Soinin mukaan viime vuonna näiden muovipakkausten kierrätys kasvoi lähes 80 prosenttia edellisvuodesta. –  Kesäkuusta alkaen muovijätettä on alettu viedä Ruotsiin ja Saksaan kierrätettäväksi, koska kaikkea muovijätettä ei ehditä enää käsitellä Riihimäellä, Soini kertoo. Suomeen ei Soinin mukaan olla rakentamassa uutta muovijalostamoa ennen kuin valmisteilla oleva jäteuudistuslaki on valmis. Uuteen lakiin on ehdotettu vaatimusta siitä, että jatkossa tuottajayhteisön tulisi hoitaa kaikkien pakkausmateriaalien kierrätys. –  Toteutuessaan tämä vaatimus lopettaisi nykyisen Uusiomuovi oy:n toiminnan ja aiheuttaisi parhaimmillaankin ainakin parin vuoden katkoksen, ennen kuin uutta kotimaista kierrätyskapasiteettia saataisiin lisää, Soini kertoo. Kierrätykseen jopa kymmenesti Ruotsissa ja Saksassa muovin kierrätysaste ei ole aivan yhtä korkea kuin Suomessa . –  Suomessa muovia voidaan kierrättää noin viisi kertaa ensisijaiseen käyttöön, kuten uusien muoviesineiden valmistamiseen. Toissijaiseen käyttöön, kuten kuormalavojen valmistukseen, muovia voidaan kierrättää vielä toiset viisi kertaa, Soini sanoo. EU:n alueella keskimäärin vain alle kolmannes muovijätteestä kerätään kierrätystä varten. EU:n tasolla muovin tehokkaampi kierrättäminen on katsottu ensisijaiseksi tavaksi ratkaista muoviongelma, kertoo Elinkeinoelämän keskusliiton Brysselin toimiston kiertotalouden asiantuntija Karoliina Rasi . –  Kierrätyksen pitää kuitenkin tapahtua EU:ssa, eikä niin, että viemme jätteitä kehittyviin maihin, kuten aiemmin tehtiin. Muovin vienti ulos EU:sta onkin puolittunut vuosien 2016–2019 aikana, Rasi toteaa. Muovijätteen viemiseen tarvitaan Rasin mukaan nykyään vastaanottajamaan etukäteislupa. –  Muovimateriaalit ovat kuitenkin erittäin resurssitehokkaita koko elinkaaren ajan, auttaen meitä välttämään ruokahävikkiä, säästämään energiaa ja vähentämään hiilidioksidipäästöjä, Rasi arvioi Mikromuovit ongelmana ympäristössä Myös Sitran Ilmastoratkaisujen tiimin projektikoordinaattori Alexander Kohl sanoo, että muovi on kiertotalouden näkökulmasta kiinnostava materiaali. Samaan aikaan etenkin luontoon ja vesistöihin päätyvät, hitaasti hajoavat mikromuovit aiheuttavat maailmanlaajuisen ongelman. –  Muovihaasteen selättämiseksi vaaditaan myös uusia ratkaisuja, kuten kierrätysteknologioiden kehittämistä ja uusia, perinteistä muovia korvaavia biopohjaisia materiaaleja. Näiden tutkimuksessa, tuotekehityksessä ja tuotannossa suomalaiset yritykset voivat hyvinkin ottaa kärkiaseman, Kohl arvioi.