Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Kansainvälisesti tunnettu suomalainen sosiologi Erik Allardt on kuollut 95-vuotiaana

Sosiologi Erik Allardt on kuollut 95 vuoden iässä Helsingissä tiistaina 25. elokuuta. Asia vahvistetaan Helsingin Sanomille Allardtin perhepiiristä. Allardt oli Suomen ja Pohjoismaiden tunnetuimpia ja merkittävimpiä yhteiskuntatieteilijöitä. Hänen päätutkimuskohteitaan olivat yhteiskunnan rakenne ja sen muuttuminen, hyvinvointi, poliittinen radikalismi sekä kielelliset vähemmistöt. Erik Allardt toimi Helsingin yliopiston sosiologian professorina yli kolme vuosikymmentä, vuodet 1958–1991. Suomen Akatemian tutkijaprofessorina hän oli kymmenen vuotta. Lisäksi hän toimi Åbo Akademin kanslerina 1992–1994. Hän sai akateemikon arvonimen vuonna 1995. Allardtin kansainvälisesti tunnetuimpana saavutuksena tieteen kentällä pidetään hänen uraauurtavaa hyvinvointitutkimustaan. Hän oivalsi tutkia hyvinvoinnin käsitettä myös irrallaan aineellisista ominaisuuksista, kuten toimeentulosta, terveydestä, asumisesta ja työstä. Hän tarkasteli myös ihmisten omia näkemyksiä ja tarpeita elämän mielekkyyden kannalta. Allardt julkaisi Pohjoismaisen hyvinvointitutkimuksen keskeisiä tuloksia teoksessa Att ha, att älska, att vara – Om välfärd i Norden vuonna 1975. Se on käännetty suomeksi vuonna 1976 nimellä Hyvinvoinnin ulottuvuuksia . Teos on käännetty myös japaniksi. Siinä esitetty having, loving, being -teoria on edelleen ajankohtainen ja esillä kansainvälisessä tutkimuksessa. Allardtin erottelussa having viittaa elintasoon, loving sosiaaliseen elämään ja being itsensä toteuttamiseen. Kosketus sosiaalisiin kerrostumiin jo varhain Erik Anders Allardt syntyi 9. elokuuta 1925 Helsingissä. Hänen sukunsa tausta on akateeminen. Hänen isänpuoleinen isoisä oli kirjailija Anders Allardt ja täti kirjallisuudentutkija Karin Allardt-Ekelund . Hänen äidinisänsä ja äidinäitinsä olivat kreikan kielen tutkijoita. Äidinisä Ivar Heikel toimi myös Helsingin yliopiston rehtorina. Toisaalta Erik Allardt sai kosketuksen myös muihin yhteiskunnan sosiaalisiin kerrostumiin jo lapsena. Hänen äitinsä opetti ruotsinkielisen työväenluokan lapsia Vallilan kansakoulussa. – Äitini oli kansakoulun opettaja, ja 30-luvulla muistan, kun hän kärsi, kun hänen oppilaansa todella näkivät nälkää, koska kansakoululaisten vanhemmat olivat työttömiä. Kyllä se on jäänyt enemmän mieleen [kuin lapsuus akateemisessa suvussa], Allardt itse kertoi Ylen ohjelmassa Akateemikon jäljillä vuodelta 1999. Allardt vietti nuorena aikaa myös Helsingin urheilukentillä pelaten jää- ja jalkapalloa. Urheilu keräsi yhteen ihmisiä kaikista kansanluokista. Vuonna 1995 kirjallisuudentutkija ja kirjallisuuskriitikko Pekka Tarkka vertasi Allardtia toiseen tunnettuun suomalaiseen tieteilijään Matti Klingeen , joka piti akateemisia traditioita ja seremonioita enemmän arvossaan kuin Allardt. – Klingen seremoniallisuus ja taistolaisten kumouksellisuus ovat ääri-ilmiöitä, joiden välimaastossa Allardt on toiminut tehokkaasti, Tarkka kirjoittaa. Hän mainitsee kuvaavan anekdootin Matti Klingen ja Erik Allardtin yhteiseltä matkalta Yhdysvaltoihin: ”Lentokoneessa Allardt sanoi Klingelle, että hänen amerikkalainen identiteettinsä tiivistyy ajatukseen mehevästä hampurilaisesta. Klinge järkyttyi niin, että meni heti perillä Bostonissa syömään ostereita.” Tutkijana ja ihmisenä Erik Allardt arvosti tasapainoa. Hänen mielestään ei pitäisi pyrkiä löytämään virheettömiä yhteiskuntajärjestelmiä ja -ohjelmia. Hän kannatti avointa, kehittyvää yhteiskuntaa. Erik Allardt oli leski. Hänellä oli poika, kaksi tytärtä sekä lapsenlapsia. Moni muistelee Monet suomalaiset tieteilijät ja vaikuttajat muistelevat Erik Allardtia sosiaalisessa mediassa. Hän ehti vaikuttaa uransa aikana useampiin opiskelijasukupolviin, kuten Turun yliopiston sosiologian professori Jani Erola kirjoittaa: Allardtin perintö näkyy edelleen monien yhteiskunnallisten vaikuttajien, virkamiesten ja asiantuntijoiden työssä. Poliitikko ja ulkoministerin valtiosihteeri Johanna Sumuvuori pitää Allardtin tutkimusta ratkaisevan tärkeänä sosiologiopiskelijoille. Suomen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuspäällikkö Timo Kauppinen jakaa myös muistonsa tunnetusta sosiologista: Allardtin muistoa kunnioittavat sosiaalisessa mediassa myös muun muassa kokoomuksen varapuheenjohtaja Sanni Grahn-Laasonen , Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan professori Jaakko Husa sekä Helsingin sosiaali- ja terveystoimen apulaispormestari Sanna Vesikansa .