Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Sata vuotta sitten syntyi Savossa ritari numero 15

Suonenjokelaisen Veikko Vehviläisen syntymästä tulee kuukauden kuluttua päivälleen sata vuotta. Muistanette Vehviläisen, maanviljelijän ja neljän lapsen isän? Vehviläinen oli myös valtion lähijohtaja. Hän toimi siinä tehtävässä reilun kolmen vuoden pestin. Nykypäivän arvostetuimpia johtajan ominaisuuksia hän ei ehkä edusta; empaattisuus ja pyrkimys delegoida eivät olleet leimaavia hänen toiminnassaan. Vehviläinen oli sitäkin tuloshakuisempi. Vehviläinen oli talvisodassa kiväärimies, mutta eteni urallaan. Jatkosodassa hän oli alikersantti, ryhmänjohtaja ja joukkueen varajohtaja. Hän on Mannerheim-ristin ritari numero 15, nimitetty siis ensimmäisten joukossa vain 21-vuotiaana. Sotien jälkeen hänet ylennettiin luutnantiksi. Vehviläinen ei jättänyt töitä muitten murheeksi, hän hoiti tärkeimmät itse. Antti Tuuri kuvaa kirjassaan Mannerheim-ristin ritarit Vehviläisen sotimista. Tämä taisteli yksin, koska oli nopea, päättäväinen ja taitava aseiden käsittelijä. Hänen ryhmänsä miesten tehtävänä oli lähinnä pitää huolta siitä, että Vehviläisellä riitti ammuksia, kasapanoksia ja käsikranaatteja. Vehviläinen perusteli toimintaansa niin, että vihollisen oli vaikeampi saada osumaa yksittäiseen sotilaaseen kuin kokonaiseen ryhmään. Jatkosodan hyökkäysvaiheen aikana Vehviläinen muun muassa tuhosi yksin 30–40 hengen vihollistukikohdan, joka oli linnoittautunut taloryhmään Ruskealan Alalammella. Vehviläinen johti kirjaimellisesti edestä. Kotiuduttuaan 1944 Vehviläinen palasi maanviljelijäksi Suonenjoelle ja ehti elää rauhan aikana 54 vuotta vuoteen 1998. Sotimisen ohessa Vehviläinen oli kirjannut tapahtumia ylös. Vehviläisen muistelmia hyödynsi Jarkko Kemppi : tämän tuloksena ilmestyi viisi vuotta sitten teos Veikko Vehviläinen ja Jarkko Kemppi: Mannerheim-ristin ritari 15 Veikko Vehviläinen ja JR 9:n vaiheet 1941–1943. Kirja kertoo, että sotiminen jätti jälkensä myös Vehviläiseen. Terveyshaitoista ja kulutetuista vuosista Vehviläisen ansaitsi siis Vapaudenristin ritarikunnan korkeimman kunniamerkin, 46 millimetriä korkean prenikan. Onneksi siihen älyttiin vuonna 1943 liittää myös 50 000 markan rahapalkinto, joka maksettiin taannehtivasti jo tätä aiemmin nimitetyille ritareille tai heidän omaisilleen. Osa ehdotetuista ritareista oli ehtinyt kuolla jo ennen nimitystään tai kaatui myöhemmin sotatoimissa. Summalla sai tuolloin omakotitalon. Monelle se maksoi hengen. Tässä kuussa myytiin Helsingissä huutokaupassa ensimmäistä kertaa 1. luokan Mannerheim-risti 38 200 eurolla. Niitä valmistettiin kahdeksan, mutta myönnettiin vain kaksi. Ritareita on 191. Kirjoittaja on Aamulehden uutispäällikkö.