Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Uskaltaako lasten kanssa lähteä syyslomareissulle? Infektiolääkärillä neljä tärkeää neuvoa matkaa suunnitteleville

Syyslomat painavat päälle, ja kotimaassa matkailu on periaatteessa sallittua. Mutta miten matkustaa koronaturvallisesti yhdessä pienten lasten kanssa, jotka pyrkivät nuolemaan jokaista näkemäänsä ovenkahvaa? Lapin sairaanhoitopiirin infektiotautien ylilääkäri Markku Broaksen mukaan lastenkin kanssa matkailu on turvallista, kunhan kiinnittää huomiota muutamaan asiaan. – Ensinnäkin kannattaa tietysti tarkkailla, mikä matkakohteen koronatilanne on. Se voi muuttua hyvinkin nopeasti. Kannattaa ehkä matkustaa sinne missä tilanne on rauhallinen. Broaksen mukaan koronatilanteessa on monin paikoin myös kotimaassa siirrytty kiihtymisvaiheeseen. Vaikka lapset sairastavat taudin usein lievänä, voivat he tartuttaa tautia eteenpäin esimerkiksi isovanhempiin. – Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla merkittävä osa tautitapauksista on sellaisia, joiden alkuperää ei tiedetä. Se tarkoittaa, että tautia liikkuu väestössä. Suunnittele matkasi tarkoin Aina matkan kohde tai ajankohta ei ole matkalaisten itsensä päätettävissä. Silloin hyvällä suunnittelulla on iso merkitys matkan onnistumisen kannalta. Ongelmana on, etteivät pienet lapset välttämättä ymmärrä sosiaalista eristäytymistä tai pandemia-tyylistä hygieniaa. He haluavat tutkia ja kosketella kaikkea ja laittavat suuhunsa paljon muutakin kuin ruokaa. Rovaniemeläiselle Heli Kilvelle asian pohtiminen tuli ajankohtaiseksi syyskuussa, kun perheen oli määrä osallistua lähiomaisen hautajaisiin Helsingissä. – Ei tuntunut ihan rennolta lähteä Rovaniemeltä kahden pienen lapsen (2,5 ja 8-vuotiaat) kanssa Helsinkiin, kun koronatilanne on täällä kuitenkin paljon rauhallisempi kuin Uudellamaalla, Kilpi kertoo. Perhe päätti lähteä, mutta varovaisuus ohjenuorana. Kannattaako buffetissa syödä? Kilpi ei halunnut kulkea lasten kanssa julkisilla kulkuneuvoilla pääkaupunkiseudulla, joten he ottivat oman auton junaan. Neljä makuupaikkaa ja auto maksoivat yhteensä 390 euroa yhteen suuntaan. – Reissulle tuli hintaa aikamoisesti. Lentoliput olisivat maksaneet myös todella paljon, eikä lasten kanssa ole realistista käväistä Helsingissä ”aamulla sinne ja illaksi takaisin”-tyyliin. Yöjunassa Kilpi puhdisti hytin suihkutettavalla desinfiointiaineella ennen kuin päästi lapset sinne sisään. Helsingissä perhe majoittui hotellissa, mutta aamiaisbuffetiin Kilpi ei lapsiaan varmuuden vuoksi vienyt. – Hain perheelle aamiaisen ja vein sen huoneeseemme syötäväksi. Toisaalta emme olisi edes ehtineetkään ruokailla buffassa ennen siunaustilaisuutta. Piti hautajaisvaatteetkin pukea kaikille. Noin miljoona litraa käsidesiä Raidetöiden takia perheen oli pakko ajaa takaisin kotiin hautajaisten jälkeen, sillä autojunia ei kulkenut paluupäivänä. – Ajoimme Kuopioon ja yövyimme taas hotellissa. Siellä kävimme sitten aamiaisbuffassakin paikan päällä ja söimme rauhassa ennen kotimatkaa. Käsidesiä meni arviolta miljoona litraa koko reissulla. Kilpi nauraa olevansa hyvinkin varovainen. – En pelkää koronaa mitenkään hysteerisesti – ennemminkin pelkään sitä vaivaa, mikä sairastamisesta lasten kanssa seuraisi. Opeta lapsille koronasäännöt Broaksen mukaan lasten kanssa matkaillessa olisi viisainta käydä läpi toimintamalleja jo ennen matkaa. Jos lapsille ei ole vielä tehty tutuksi, kuinka yskiä turvallisesti tai kuinka käyttää kasvomaskeja, on ne taidot hyvä opetella viimeistään ennen matkaa. Vanhempien tehtävä on huolehtia lasten hyvästä käsihygieniasta. Matkaa kannatta suunnitella neljän pääpointin mukaan: ne ovat aika, paikka, tila ja ihmismäärät. – Sellaisilla alueilla, jossa koronaa on, kannattaa välttää oleilemista pitkiä aikoja sisätiloissa, joissa on paljon ihmisiä. Tartunnat liittyvät usein juuri juhlatilanteisiin, jossa paljon väkeä on tiiviisti yhdessä. Toisin sanoen jos lomaa viettää pitkälti ulkosalla kaukana väentungoksesta, riski sairastua on todennäköisesti pienempi kuin ruuhkaisessa ostoskeskuksessa. Jos matkakohteella ei ole väliä, kannattaa suunnata ehdottomasti väljemmille vesille. Maskista enemmän hyötyä kuin haittaa Broaksen mukaan eri maissa suositukset ja määräykset suu-nenäsuojainten käytöstä vaihtelevat. On myös erilaisia ikärajoja, minkä ikäisiltä suojainten käyttöä voidaan vaatia. Broas opastaisi myös lapset suu-nenäsuojainten käyttöön varsinkin julkisissa liikennevälineissä. Mikäli suojainta ei malta olla koko ajan koskematta, käsihygienian merkitys korostuu. – Voi sanoa, että maskin käytöstä on joka tapauksessa enemmän hyötyä kuin haittaa myös lapsilla. Broaksen mukaan on vaikea sanoa, mikä on sopiva ikäraja siihen, milloin lapsi hallitsee maskin käytön. Paikoissa joissa turvavälejä on vaikea noudattaa, olisi maskin käyttö lapsilla suositeltavaa. Suosituksia julkisten kulkuvälineiden välttämisestä kokonaan ei ainakaan tämän hetken tautitilanteen takia ole syytä antaa. Matka kannattaa silti suunnitella harkiten. – Ihmisten shokkivaihe koronatilanteesta on ohi, joten esimerkiksi turvavälit ovat unohtuneet monin paikoin. Esimerkiksi junassa on hyvä valita jokin hieman syrjäisempi paikka, jos mahdollista. Kolumni Pehmolelullekin pantiin kasvomaski, mutta sitten... Sähköpostiin kilahtaa iloinen viesti: hääkutsu Helsinkiin. Onpa ihanaa! Mutta hetkinen: Uusimaa, isot juhlat ja korona. Uskaltaako sinne varmasti lähteä lasten kanssa? Lentoliput maksavat maltaita, mutta kyllähän junallakin pääsee. Vain ratatyöt mutkistavat matkaa: matka täytyy taittaa kuudella eri junalla. Kokonaisuus voi olla pieni logistinen haaste kolmen lapsen, koronan ja matkalaukkujen kanssa. No mutta kasvomaskit kaikille päälle ja menoksi: Alku näyttää hyvältä: Ninjoihin viehättynyt viisivuotias laittaa mielellään lasten kangasmaskin päälle ja ryhtyy huitomaan samuraimiekalla vastaantulijoita. Kolmevuotiaaseen tehoaa pehmolelun antama esimerkki: Unikaverillekin annetaan yksi maski testikäyttöön. Muilla matkustajilla ei näy maskeja Kun matka alkaa, olen onnellinen omasta junahytistä: siellä maskejakaan ei tarvitse käyttää. Seuraavassa junassa arki-iltana matkustaminen osoittaa etunsa: hyttejä ei ole, mutta vaunussa ei ole muita matkustajia. Paluumatkalla, kaksi päivää, yhdet hääjuhlat ja viisi junanvaihtoa onnistuneesti suoritettuna, istun lopen väsyneenä viimeisellä junaosuudella. Vaunu on täysi, eikä meillä ole omaa hyttiä. Pidän suumaskin visusti naamani päällä, samalla kun junan kuumuuteen kyllästyneet lapset kiskovat niitä pois yltään. Aikuisten antama esimerkki ei riitä: täydessä junavaunussa vain kahdella muulla on maski. Paluumatkalla iskee kurkkukipu Viisivuotias kuikuilee käytävälle. Junaseikkailu vaihtuu laukusta löytyvään tablettiin. Ylimääräinen ruutuaika lienee pienempi paha kuin bakteeripöpöt. Kun kahdeksan tunnin junamatkaa on jäljellä enää tunti, karmiva kurkkukipu alkaa vaellella nieluuni. Koronako siellä kurkussani kuplahtelee? Nytkö se iski? Kun lähestymme pääteasemaa, ihmiset tungeksivat junan käytävälle. Turvaväli on kaventunut kahteen senttiin. Painun penkkini takimmaiseen nurkkaan ja yritän olla köhimättä ketään päin. Aamulla menen koronatestiin. Se on onneksi negatiivinen. Seuraavaa "lomareissua" lasten kanssa harkitsemme kuitenkin tarkoin. Armi Auvinen Kirjoittaja on Lännen Median toimittaja