Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Halvempi netti, vähemmän jätettä, tietoja suojaan ja tietoja jakoon – Tässä Top10: näin EU-parlamentti muutti sinunkin elämääsi viiden viime vuoden aikana

EU-parlamentin vaalit ovat alle kuukauden päässä. Ennakkoäänestys alkaa 15. toukokuuta, ja varsinainen äänestyspäivä on 26. toukokuuta. On aika käydä läpi tärkeimmät päätökset, jotka väistyvä Euroopan parlamentti teki tai joita se oli mukana varmistamassa EU-maiden rinnalla. Parlamentin kausi alkoi viisi vuotta sitten. Tässä siis EU-parlamentin Top10 kaudella 2014–2019: Lue lisää: Eurovaalit 2019: Ehdokkaat, aikataulut ja kaikki mitä europarlamenttivaaleista tarvitsee tietää 1 Puhelut ja korttimaksut halvemmiksi Vuonna 2017 voimaan tulleen säännöksen mukaan kännykän käyttö EU-alueella on nyt yhtä halpaa kuin kunkin EU-kansalaisen omassa kotimaassa. Päätöksen myötä kansalaiset voivat soittaa, tekstailla ja surffailla netissä matkoilla toisessa EU-maissa samaan hintaan kuin kotimaassaan. Niin sanotut roaming-maksut, joilla teleoperaattorit saattoivat tehdä isoa tiliä ja joiden takia kertyneet isot puhelinlaskut tulivat usein matkalaisille yllätyksenä, poistuivat. Nyt maksujen palaamisesta on tullut yksi brexitin pelkoaiheista. Jos Britannia eroaa EU:sta ilman sopimusta, joutunevat britit maksamaan EU-alueella puheluistaan enemmän kuin muut. Myös pankki- ja luottokorttimaksujen siirtohinnoille säädettiin kauden aikana 0,2 prosentin katto. 2 Kellojen kääntely historiaan 2021 EU-parlamentti avasi aloitteillaan tien sille, että monien kansalaisten vieroksuma kellojen kääntely kesä- ja normaaliajan välillä saataisiin loppumaan. Toki siihen tarvittiin lopulta aloite EU-komissiolta, ja laajan kansalaiskyselynkin tuloksella oli iso merkitys. Tarkoitus oli, että kääntely olisi loppunut jo tänä vuonna, mutta etenkin lentoliikenteen sopeutumisvaikeuksien takia ratkaisuksi tuli, että nykykäytännöstä luovutaan 2021. Jäsenmaiden on vielä päätettävä, missä aikavyöhykkeessä ne aikovat siitä lähtien olla. Suomessa toteutetussa laajassa kansalaiskyselyssä talviaika sai niukasti isomman suosion kuin kesäaika. Ratkaisu on tekemättä, ja nyt kesäajan puolesta on käynnistetty kansalaisaloite, joka on jo kerännyt riittävän määrän allekirjoituksia päätyäkseen eduskuntaan. Myös talviajan puolesta alkoi nimikeräys eduskuntavaalien alla. 3 Tekijöille oikeuksia verkon maailmassakin Tuskin missään aiheessa on EU-parlamenttiin yritetty vaikuttaa niin laajasti kuin tässä. Yhdet lobbarit halusivat suojata tekijöiden oikeutta saada korvausta teoksistaan, toiset lobbarit ajoivat mahdollisimman laajaa tiedonsaannin vapautta. Lopputulos voidaan tiivistää pariin lauseeseen: ”Säännöillä parannetaan erityisesti muusikkojen, esiintyjien, käsikirjoittajien ja uutiskustantajien oikeuksia. Internetalustat tulevat uusien sääntöjen myötä olemaan suoraan vastuussa niille ladatusta sisällöstä.” 4 Metsät sitomaan hiilipäästöjä Kauden aikana EU-parlamentti hyväksyi osaltaan useita päätöksiä, joilla pannaan toimeen Pariisin kansainvälisen ilmastosopimuksen linjauksia. Yksi tähän ryppääseen kuuluvista tulevista EU-laeista kiinnosti suomalaisia erityisen paljon. Sen mukaan EU-maiden on pidettävä huolta siitä, että vuoteen 2030 mennessä niiden metsät, pellot ja niityt nielevät hiilidioksidia vähintään yhtä paljon kuin päästävät. Jatkossa hiilinielujen on ylitettävä päästöjen taso. Suomessa metsäsektori pelkäsi, että päätös jumittaisi meillä hakkuut vuosien 2010–2012 tasolle, mutta lopulliseen ratkaisuun tuli teollisuuden mieliksi joustovaraa. 5 Muovit pois pilleistä ja pusseista Aivan kautensa lopuksi parlamentti sai sinetöityä lait, joilla kertakäyttöiset muoviset lautaset, veitset, haarukat, lusikat ja muut ruokailuvälineet sekä pumpulipuikot, pillit ja juomansekoittimet kielletään vuoteen 2021 mennessä. Muovipulloille 90 tulee keräystavoite vuoteen 2029 mennessä. Muovipullojen tulee sisältää vähintään 25 prosenttia kierrätettävää materiaalia vuoteen 2025 mennessä ja 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Jo vuonna 2015 meni läpi säädös, jonka mukaan EU-mailla on kaksi vaihtoehtoista tapaa muovipussien vähentämiseen. Maiden pitää joko vähentää ohuiden muovipussien käyttöä 90 kappaleeseen henkeä kohti vuoden 2019 loppuun mennessä ja 40 kappaleeseen vuoden 2025 loppuun mennessä, tai niiden pitää kieltää ilmaisten muovipussien antaminen kaupoissa vuoden 2018 loppuun mennessä. Paketti pakottaa jätteet kiertämään Mepit hyväksyivät huhtikuussa 2018 kiertotalouspaketin, jossa sovitaan uusista sitovista tavoitteista jätteen kierrätykselle ja kaatopaikalle päätyvän jätteen määrälle sekä määräajoista tavoitteiden saavuttamiseksi. Vaikka jätehuolto on parantunut EU-alueella huomattavasti viime vuosikymmeninä, yli neljäsosa yhdyskuntajätteestä päätyy edelleen kaatopaikalle ja alle puolet kierrätetään tai kompostoidaan. Uusien sääntöjen tavoitteena on, että vuoteen 2025 mennessä vähintään 55 prosenttia yhdyskuntajätteestä kierrätetään. Vuoteen 2030 mennessä tavoite nousee 60:een ja sitten 65 prosenttiin vuonna 2035.. Pakkausjätteen EU-laajuinen kierrätystavoite on 65 prosenttia vuoteen 2025 mennessä ja 70 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. 7 Sinulla on oikeus tietoihisi Tuskin yksikään netin käyttäjä on välttynyt näkemästä verkkosivujen erilaisia huomautuksia henkilötietojen keräämisestä. Taustalla on GDPR eli yleinen tietosuoja-asetus, jonka EU-parlamentti siunasi osaltaan huhtikuussa 2016 ja joka tuli täysillä käytäntöön toukokuussa 2018. Asetuksen myötä jokaisella EU-kansalaisella on oikeus tarkistaa hänestä tallennetut tiedot, saada tieto siitä miten henkilötiedot on kerätty sekä miten niitä käsitellään ja kenelle niitä annetaan. Lisäksi kansalaisella on oikeus oikaista mahdolliset väärät tiedot sekä poistaa tietonsa rekisteristä. Kansalaisella on oikeus vastustaa henkilötietojen käsittelyä sekä pyytää henkilötietojen käsittelyn rajoittamista. Kansalaisella on myös mahdollisuus siirtää tiedot toiselle organisaatiolle, lisäksi kansalaisella on oikeus olla joutumatta perusteetta automaattisen päätöksenteon kohteeksi. Asetuksessa määritetään myös rekisterinpitäjille velvollisuus toimia siten, että edellä esitetyt oikeudet toteutuvat. 8 Muillakin on oikeus tietoihisi EU-elimissä on kuluneen viisivuotiskauden aikana edistetty monella tavalla kuluttajien mahdollisuuksia tehdä verkko-ostoksia ja hyödyntää muutenkin tietoyhteiskunnan härpäkkeitä. Samalla on kuitenkin pyritty suojaamaan kansalaisten yksityisyyttä. Terrorismin torjunnan nimissä on kuitenkin jouduttu myös lisäämään henkilöiden ja viestimisen valvontaa. Selkein esimerkki tästä on huhtikuussa 2016 parlamentin läpäissyt PNR eli matkustajatietorekisteri. Uudet säännöt velvoittavat lentoyhtiöitä antamaan kansallisille viranomaisille EU:n ulkopuolelle lähtevien ja sieltä tulevien lentojen matkustajia koskevia tietoja. Matkustajarekisteritiedoilla tarkoitetaan matkustajien matkan varaus- ja check in -vaiheissa lentoyhtiöille antamia tietoja, kuten yhteystietoja sekä tietoja matkustuspäivistä ja -reitistä, matkatavaroista ja maksutavoista. 9 Ei jäähyväisiä aseille Terrorismin torjuminen työllisti EU:ta ja sen parlamenttiakin edelleen tällä kaudella kuten monilla aiemmillakin. Pariisissa Charlie Hebdo -satiirilehden toimitukseen tammikuussa 2015 tehty ja 12 kuolonuhria vaatinut ammuskeluisku nostatti tarpeen uudistaa unionin asekauppaa säätelevää direktiiviä. Muutoksen tärkein tavoite oli saada markkinoilta pois asejäljitelmät ja deaktivoidut käsiaseet, jotka on voitu yksinkertaisin tempuin palauttaa käyttökelpoisiksi ampumistarkoituksiin. Pitkän ja tunteikkaan väännön aikana nousi esiin huoli siitä, että Suomessa reserviharjoitusten ja vapaaehtoisten maanpuolustuskurssien järjestäminen vaikeutuisi uusien aserajoitusten takia. Lopullisesti maaliskuussa 2017 parlamentin äänestyksellä läpi menneeseen direktiiviin tuli mukaan poikkeuksia, joiden ansiosta suomalaisten maanpuolustajien pelot eivät toteutuneet. 10 Trump tai ei, kauppa käy yhä EU-parlamentin yksi harvemmin merkille pantu iso valtaoikeus liittyy unionin kansainvälisten kauppasopimusten hyväksymiseen. Donald Trumpin johtaessa Yhdysvaltoja on etenkin Euroopassa pelätty vapaakaupan puolesta, mutta vastakkaisiakin esimerkkejä on. Kuluneella parlamenttikaudella EU solmi historiallisesti kaupan esteitä purkavan sopimuksen Japanin kanssa. Samoin Kiinan kanssa sinetöitiin uudet kauppapykälät. Myös Kanadan ja EU:n välinen CETA-sopimus oli merkittävä. Toisten mielestä se voi osoittautua vielä ongelmalliseksi ajatellen yrityksille sopimuksella annettavia huomattavia oikeuksia haastaa valtioita tuotto-odotuksiaan heikentävien lakien takia. Suomessa eduskunta edellytti tästä syystä kaivoslain uudistusta, jolla taattaisiin kansallinen toimivalta haitallisten vaikutusten varalta.