Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut Näköislehti

Maailmalla yritetään horjuttaa oikeusvaltiota – Korkeimman oikeuden uutta presidenttiä Tatu Leppästä viime aikojen ilmiöt mietityttävät

– Suomessa oikeusvaltio ei ole vaarassa. Näyttää siltä, että maailmalla nyt yritetään horjuttaa oikeusvaltion perusteita, sanoo korkeimman oikeuden uusi presidentti Tatu Leppänen . Leppäsen mielestä kansainvälisesti käy tuuli, että yritetään hypätä yli vallanjaon, jolle oikeusvaltiot on rakennettu. Pyritään sotkemaan lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovalta. – Tällainen kehitys mietityttää. Tuomioistuinten päätöksiin ei voi vaikuttaa ulkopuolelta 51-vuotiaasta Leppäsestä tulee kaikkien aikojen toiseksi nuorin korkeimman oikeuden presidentti 1. syyskuuta. Hänet ajoi juristiksi kiinnostus oikeusvaltion toimintaan ja oikeudenmukaisuuteen. – Ihmisten yhdenvertaisuuden on käytävä toteen oikeudenkäynneissä ja ihmisten pitää voida luottaa oikeuden toteutumiseen. – Tuomioistuinten ratkaisujen on perustuttava vain ja ainoastaan lainsäädäntöön ja sen tulkintaan sekä asiassa esitettyyn näyttöön. Korkein oikeus tekee ennakkopäätöksillään tulkintoja ja tarvittaessa luo oikeuskäytäntöä. Leppänen vakuuttaa, että Suomen tuomioistuinten päätökset perustuvat vain lainsäädäntöön. – Some-keskustelun ja muiden tällaisten kannanottojen perusteella jollakin voi olla käsitys, että päätöksiin voisi vaikuttaa ulkopuolelta. Ei voi vaikuttaa. Asialla oltava yleistä merkitystä valitusluvan saamiseksi Korkein oikeus on Suomen ylin tuomioistuin rikos- ja riita-asioissa. Suomen oikeusjärjestykseen ei perinteisesti kuulunut, että tuomioistuimet tekevät ennakkopäätöksiä eli prejuridikaatteja. – Laki muuttui vuonna 1980 niin, että korkeimman oikeuden päätehtäväksi tuli ennakkopäätösten antaminen. Valitusluvan saaminen korkeimpaan oikeuteen edellyttää yleensä, että asialla on yleistä merkitystä. Suomessa on kysytty, tekevätkö lainsäädännön perustuslaillisuutta valvova eduskunnan perustuslakivaliokunta ja korkein oikeus ristiriitaisia päätöksiä. Perustuslakivaliokunta piti lainsäädäntöä yksityisistä pysäköintimaksuista perustuslain vastaisina. Korkein oikeus hyväksyi maksut. – Näiden elinten näkökulmat ovat toisenlaiset. Valiokunta tarkastaa, ovatko lakiehdotukset perustuslain ja ihmisoikeuksien mukaisia. Tuomioistuin tekee ratkaisuja yksittäisistä asioista. Leppänen ei ota kantaa tähän yksittäiseen asiaan. – Johtavatko päätökset ristiriitaan? Minusta suoranaista ristiriitaa ei ole. Päätökset ovat toisiaan täydentäviä. Oikeudenkäyntien pitkittyminen huolettaa Leppänen on huolestunut oikeudenkäyntien pitkittymisestä ja asianosaisten korkeista kuluista. Hän ei pidä kohtuullisena, että ratkaisujen tekeminen kestää vuosikausia. – Rikosasioissa on katsottava koko ketjua poliisin esitutkinnasta syyteharkintaan ja tuomioistuinten käsittelyyn. On kyse esimerkiksi poliisin voimavaroista tutkintaan ja tuomioistuinten voimavaroista oikeudenkäynteihin. Oikeudenkäynnit tulevat usein asianosaisille kalliiksi. Lasku voi helposti olla kymmeniä tai jopa satoja tuhansia euroja. – Kustannukset eivät ole suuri ongelma rikosasioissa syytetyille, koska meillä on hyvä oikeudenkäyntikulujen korvausjärjestelmä. – Ongelma on suurin riita-asioissa, kun esimerkiksi kaksi kotitaloutta kiistelee asuntokaupan jälkeen kosteusvaurioista. Tuomioistuinten ruuhkia ja pitkiä käsittelyaikoja on pyritty ratkaisemaan yksinkertaistamalla monin eri tavoin menettelyjä. Esimerkiksi poliisin sakotusoikeutta on laajennettu. Asioita on vuosien varrella keskitetty joihinkin alioikeuksista. Leppäsen mielestä pienillä ratkaisuilla voidaan hieman helpottaa asioiden käsittelyä tuomioistuimissa. – Olen huolissani siitä, että tuomioistuimissa ei ole tarpeeksi henkilöstöä. Pääsääntö on tuomioistuinkäsittely, ja siitä on pidettävä huolta. Mediatuomari olisi hyvä saada Tuomioistuinvirastoon Leppänen pitää mediatuomareita toivottavina. Mediatuomarit selvittäisivät lähinnä tiedotusvälineille tuomioistuinten päätöksiä yleisellä tasolla. – Ulkopuolinen juristi voisi oikoa käsityksiä, joita ratkaisu saattaa synnyttää. Ensi vuoden alusta aloittaa toimintansa uusi Tuomioistuinvirasto. Leppäsen mielestä mediatuomarin kaltainen toimija sopisi hyvin esimerkiksi tämän viraston alaisuuteen. – Tuomioistuinten toiminnasta kertominen sopisi paljon paremmin tähän virastoon kuin oikeusministeriöön. Tuomioistuinten rikostuomioita arvostellaan nykyisin usein julkisuudessa. Tatu Leppänen sanoo, että tuomioistuinten päätökset perustuvat lakin, joten pikemminkin usein kyse on siitä, että ollaan tyytymättömiä lainsäädäntöön. Leppäsen mukaan tuomioistuinten päätöksistä on voitava asiallisesti keskustella. Arvostelussa voi olla kuitenkin kyse siitä, ettei tunneta lainsäädäntöä. Tuomioistuinten tuomarit eivät voi selittää ratkaisujaan. Päätösten perustelut ovat osa tuomiota, ja uudet perustelut hämärtäisivät ratkaisua. "Jollakin voi olla käsitys, että päätöksiin voisi vaikuttaa ulkopuolelta. Ei voi vaikuttaa." Tatu Leppänen Korkeimman oikeuden presidentti 1.9. alkaen