Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Yliopistojen valintaperusteet muuttuivat kesken haun – avoimen yliopiston reitille entistä suurempi tarve

Suomalaiset koulut ensimmäisestä yhdeksänteen luokkaan avaavat ovensa toukokuun puolivälissä. Ravintolat pääsevät koronapannasta toukokuun lopussa. Yleisötilaisuuksissa saa kesäkuun alusta lähtien olla enintään 500 henkeä, kunhan tapahtuma järjestetään tarkasti rajatuissa tiloissa ja turvaväleistä sekä hygieniasta huolehditaan. Vain muutamaa päivää aiemmin kuin hallitus kertoi useista koronarajoitusten helpottamisista, Suomen yliopistojen rehtorineuvosto Unifi tiedotti (30.4.) yliopistojen pääsykokeiden muutoksista. Yliopistot päättivät korvata perinteisiä valintakokeita muun muassa sähköisillä etävalintakokeilla, suullisilla kokeilla, palautettavilla tehtävillä ja todistusvalinnan laajentamisella. Opiskelijavalintojen muutoksia yliopistot perustelevat halulla suojella hakijoiden ja kokeiden valvojien terveyttä. "Vastuutonta tehdä näin radikaaleja ratkaisuja" Todistusvalintaa suositaan yliopistojen pääsykokeissa jo normaalitilanteessa niin, että esimerkiksi kauppatieteisiin valitaan todistuksella 60 prosenttia. Lääketieteelliseenkin voidaan ottaa noin puolet todistuksella. Nyt nämä todistusvalinnan luvut nousevat monin paikoin kymmenillä prosenttiyksiköillä lisää, psykologiassa yhteensä jopa 93 prosenttiin valittavista. Suomen ylioppilaskuntien liiton mukaan yliopistot luovuttivat valintakokeiden järjestämisessä liian nopeasti. Valitussa mallissa vaarana ylioppilaskuntien mukaan on, että hakijan mahdollisuus tulla valituksi valintakokeella heikkenee yhdenvertaisuuden kannalta merkittävästi. SYL:n hallituksen jäsenen Paula Karhusen mukaan on vastuutonta tehdä näin radikaaleja ratkaisuja kesken valintaprosessin. Hakija voi saada tarkat ohjeet valintakokeen uusista järjestelyistä vasta noin viikkoa ennen koetta. 1990-luvun lopussa syntyneillä säännöt ovat muuttuneet ikään kuin kesken pelin jo aiemminkin. Ensimmäinen sääntömuutos iski vuonna 2017, kun opinahjot sekä opetus- ja kulttuuriministeriö linjasivat todistusvalinnan suosimisesta sisäänpääsyssä. Ministeri toivottaa menestystä Tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen (kesk.) totesi Twitterissä (30.4.), että ”Koronatilanne on tuonut monen hakijan elämään epävarmuutta. Teitä haluan rohkaista. Tämäkin kriisi selätetään ja osaamiselle on tarvetta jatkossakin. Menestystä valintoihin, aivan kaikille!” Yliopistoilla on autonomiansa, mutta kai ministeri silti voi tehdä asiassa muutakin kuin lähettää tsemppiviestejä. Moni nuori ihmettelee, miksi kesäkuun alun yleisötilaisuuksissa voi olla enintään 500 henkeä, mutta valintakokeita ei voitu järjestää suunnilleen samaan aikaan niin, että niiden kautta valittujen kiintiö olisi pysynyt ennallaan. Pääsykokeissa pääosin istutaan hiljaa ja kaukana toisistaan. Osanottajat olisivat voineet käyttää tarpeen mukaan kasvomaskeja ja suojahanskoja. Kesäkuussa tyhjiä tiloja löytyisi niin, että osallistujien määrä per sali saataisiin pidettyä maltillisena. Valintaperusteiden äkillinen muutos kesken valintaprosessin kaipaisi selvitystä, joita hallitus on koronakriisin keskellä teettänyt jo useita. Ainakin nyt olisi aika avata tuntuvasti lisää aloituspaikkoja reitille avoimen yliopiston kautta korkeakouluun. Jos nuori on suorittanut hyvin arvosanoin yli vuoden opintoja vastaavat kurssit avoimessa yliopistossa, on hänen alalle soveltuvuudestaankin jo näyttöä, jolloin vältytään opintojen keskeyttämisiltä. Niitä todistusvalinta eittämättä tuo tullessaan.