Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Ääriajattelusta irtautuminen voi kestää vuosia ja se vaatii omaa tahtoa – "Ei alkoholistiakaan voi pakottaa eroon”

Henkilökohtaiset kriisit, mielenterveysongelmat, rikkonainen kasvutausta, turvattomuus, näköalattomuus ja kuulumattomuuden tunne. Tällainen kirjo löytyy niiden ihmisten taustoista, jotka hakevat tukea ääriajattelusta irtautumiseen erilaisissa deradikalisaatio-ohjelmissa. – Deradikalisaatiossa on kyse siitä, että henkilö, joka on ollut mukana väkivaltaa oikeuttavassa aatteessa, pääsee eroon väkivallasta toimintaratkaisuna. Toiseksi tavoitteena on päästä irti väkivaltaa oikeuttavasta aatteesta itsestään, sisäministeriön poliisiosaston kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen kertoo. Suomessa niin kutsuttua exit-toimintaa harjoittavat Keskusrikospoliisi sekä erilaiset sisäministeriön koordinoimat hankkeet. Esimerkiksi Diakonissalaitos sai kesäkuun lopussa rahoituksen vuoden kestävään exit-hankkeeseen. – Exit-toiminnassa sisäisen turvallisuuden lisäksi tärkeä aspekti on se, onko tuen saaja itse turvassa, KRP:n exit-toimintaa johtava rikoskomisario Antti Hyyryläinen kertoo. Kysyntä exit-toiminnalle on kasvanut selkeästi viimeisen kymmenen vuoden aikana. – Meille on tullut väkivaltainen äärioikeisto näkyvämmäksi, meiltä on lähtenyt yli 90 viranomaisten tunnistamaa henkilöä Syyriaan ja Irakiin taistelemaan, meillä on Supon mukaan yli 400 ihmistä kotimaassa joilla on yhteyksiä terroristisiin verkostoihin, Mankkinen sanoo. Ääri-ideologinen toiminta perustuu hyväksikäytölle Exit-toiminnan asiakkuuksista löytyy niin uskonnollista kuin poliittista ääriajattelua. Mankkisen mukaan Suomessa esimerkkejä radikalisoitumisesta ovat erityisesti väkivaltaiset äärioikeistoryhmittymät sekä uskonnollinen ääriajattelu, josta matkustaminen terroristisessa tarkoituksessa voi olla esimerkki. – Väkivaltainen äärivasemmisto ei ole vielä Suomessa iso ongelma, Mankkinen sanoo. Krp:n exit-toiminnassa on kaksi haaraa: järjestäytyneestä rikollisuudesta ja väkivaltaisesta ääriajattelusta irtautumisen tuki. Suurin osa krp:n exit-asiakkaista tulee rikollisjengeistä. Radikalisoituneisiin ryhmiin vetää puoleensa lupaus kuulumisesta johonkin itseä suurempaan, ajatus turvasta ja yhteisöllisyydestä ja jännityksen hakeminen. Loput on sattuman kauppaa. Hyyryläisen sanoin on tuurista kiinni, sattuuko ympärillä olemaan ääriuskonnollisia tai uusnatsistisia vaikutteita. Yksi yhdistävä tekijä löytyy. – Olipa kyse rikollisjengistä tai ääri-ideologisesta ryhmästä, toiminta perustuu aina joidenkin alisteiselle asemalle ja hyväksikäytölle, Hyyryläinen sanoo. Valmius exit-tuelle olemassa al-Holin leiriltä saapuville Viranomaisten tai hankkeiden tahoilta ei voida kommentoida sitä, osallistuvatko al-Holin leiriltä Suomeen palanneet naiset mahdollisesti exit-ohjelmiin. – Jo siinä vaiheessa, kun alueelle lähti ihmisiä Suomesta, ymmärrettiin että ainakin osa tulee myös takaisin. Siitä lähtien tätä toimintaa on yritetty saada eteenpäin, että meillä olisi täsmäpalvelut henkilöille, joilla on erityistä kokemusta väkivaltaisesta ja ekstremistisestä ympäristöstä. Krp:n Antti Hyyryläinen kertoo, että valmiudet palveluiden tarjoamiseksi al-Holista saapuville on olemassa. – Al-Holissa ja Syyrian taistelualueilla olosuhteet ovat hirvittävät. Näissä olosuhteissa ihminen altistuu monenlaiselle sorrolle ja näkee paljon pahaa, osallistuipa itse rikolliseen toimintaan tai ei. Näen, että tällaisista olosuhteista palaavat tarvitsevat uudenlaiseen elämään suuntautumisessa apua sovinnon tekemiseksi menneen kanssa. Hakeutuminen vapaaehtoista Exit-toimintaan hakeutuminen on vapaaehtoista. Monet päätyvät toimintaan esimerkiksi sosiaalityön ohjaamana. Hyyryläisen mukaan exit-ohjelmiin hakeutumisen taustalla on usein vaikeus yhteensovittaa radikaali elämäntapa muuhun sosiaaliseen elämään, kuten perheeseen. Lisäksi moni kokee lopulta pettymystä radikaaliin toimintaan. – Se ei ollutkaan mitä luvattiin. Jossain vaiheessa, kun hyväksikäyttö sattuu omalle kohdalle, monille syttyy lamppu, että eihän tässä olekaan veljeyttä tai sisaruutta. Deradikalisaation kesto riippuu tapauksesta. – Mikäli henkilö kyseenalaistaa ääriajattelun itse ja hakee tukea lähinnä siksi, että pelkää seuraamuksia yhteisöstä irtaantumiseen, kyse on kuukausien prosessista. Jos ääriajattelu on olennainen osa identiteettiä, suunnan muutos voi kestää vuosia, Hyyryläinen sanoo. Avain onnistumiseen löytyy lopulta arkielämän tukemisesta. Deradikalisaatiossa on olennaista viranomaisten yhteistyö, jolla tuetaan positiivisia muutostekijöitä, kuten asumista, koulutusta, työllistymistä, mielenterveyttä ja haitallisista sosiaalisista verkostoista irtaantumista. Kaikki lähtee lopulta omasta motivaatiosta. – Alkoholistia tai peliriippuvaistakaan ei voi pakottaa, Hyyryläinen sanoo. Keskusrikospoliisi on harjoittanut deradikalisaatiotoimintaa Tanskan ja Ruotsin mallien pohjalta vuodesta 2018. Krp:n tuen piirissä on vahvasti radikalisoituneita tai rikollisessa toiminnassa mukana olevia henkilöitä. Krp:n deradikalisaatiotuen piirissä ei ole alaikäisiä. Järjestövetoiset hankkeet toimivat usein ennaltaehkäisevästi. Esimerkiksi Diakonissalaitos sai EU:n sisäisen turvallisuuden rahastosta rahoituksen vuodeksi deradikalisoitumista tukevaan Exit-hankkeeseen. Deradikalisaation onnistumisprosentista on Suomessa vain vähän tietoa. Antti Hyyryläisen mukaan krp:n toiminnassa olleet ovat pysyneet poissa rikollisuudesta. Deradikalisaatiotoiminnassa olevien tarkkaa määrää ei kerrota tai se ei ole täysin tiedossa. Krp:n exit-toiminnassa on kaksinumeroinen määrä asiakkaita. Diakonissalaitoksen hankkeeseen odotetaan arviolta 20–30 osallistujaa.