Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

LM-kysely: Sairaanhoitopiirien johtajat antavat osittain tukea maakuntamallille – sote-uudistuksen kiireellisyydestä laaja yhteisymmärrys

Sosiaali- ja terveydenhuollon maakuntamallilla on laaja suosio Suomen sairaanhoitopiireissä, selviää Lännen Median kyselystä. Eronneen hallituksen kaatunutta maakuntamallia sellaisenaan kannatti 2 vastaajaa 16:sta ja osittain 10. Osittain kannattavista lähes kaikki tukevat maakuntamallia sote-uudistuksen pohjana, mutta he tekisivät malliin pieniä viilauksia. Maakuntamallia vastusti 3. Kantaansa ei osannut sanoa yksi. Viime viikolla 13.–17. toukokuuta tehtyyn kyselyyn vastasi 16 sairaanhoitopiirin johtajaa 21:stä. Kysely lähetettiin Manner-Suomen 20 sairaanhoitopiirin lisäksi Ahvenanmaalle. Suurin vastustaa maakuntamallia Suomen suurimmista sairaanhoitopiireistä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri vastustaa sote-uudistusta maakuntamallin pohjalta. Sairaanhoitopiirin alueella asuu yli 1,6 miljoonaa ihmistä, lähes kolmasosa Suomen väestöstä. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin johtaja Juha Tuominen kannattaa mieluummin maltillista kuntayhtymämallia, jossa alueet muotoutuisivat vapaaehtoisesti. – Järjestäjien koon tulee olla riittävän suuri, yli 100 000 asukasta. Rahoitusongelmat on ratkaistava mallista riippumatta. Palveluverkostoa täytyy sopeuttaa väestön määrää ja tarpeita vastaaviksi, Tuominen sanoo. Yliopistosairaalojen piireistä tukea maakunnille Osittain maakuntamallia kannattavat seuraavaksi suurimpien sairaanhoitopiirien Pirkanmaan, Varsinais-Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan johtajat. Näissä kaikissa sairaanhoitopiireissä on yliopistosairaala. – Nykyisissä sairaanhoitopiireissä ja maakunnissa on saatava vähintään terveydenhuolto yhteen. En kuitenkaan kannata samankaltaista maakuntahallintoa kuin esitettiin, suhtaudun varovasti verotusoikeuteen, toteaa Pirkanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Rauno Ihalainen . Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja Leena Setälä pitää tärkeänä, että hallintomallin yksiköt ovat riittävän suuria ja yhdistävät sosiaali- ja terveydenhuollon. Niillä pitää olla verotusoikeus tai muu keskitetty rahoitusmalli ja sen lisäksi kohtuullinen poliittinen ohjaus. Pohjois-Pohjanmaalla sote-uudistusta pidetään kiireellisenä. – Sote-palvelujärjestelmän uudistaminen on välttämätöntä palveluiden saatavuuden, yhdenvertaisuuden sekä kustannustehokkuuden ja vaikuttavuuden turvaamiseksi. Erikoissairaanhoidon näkökulmasta lääketieteen kehitys sekä väestön ikääntyminen ovat kasvattamassa voimakkaasti palveluiden kysyntää. Eli palveluintegraatiota tarvitaan, vastaa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Ilkka Luoma . "Viime aikoina kuulunut kyynisiä arvioita" Sairaanhoitopiirien johtajien mukaan kiireellisin asia on soten tietojärjestelmien uudistaminen niin, että ne toimivat valtakunnallisesti yhteen ja ovat kansalaisille helppokäyttöisiä. Tällä voidaan saada myös säästöjä. Myös sosiaali- ja terveydenhuollon keskittäminen suurempiin hallintokokonaisiin saa laajan tuen. Tulevan hallituksen pitäisi ylipäätään saada sote-uudistus tehtyä. – Viime aikoina on kuulunut kyynisiä arvioita: ”Eihän tässä mene enää kuin vajaat neljä vuotta siihen, että sote-uudistus seuraavan kerran kaatuu”, toteaa Lapin sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela . Pitäisikö tulevan hallituksen jatkaa sote-uudistuksen hallinnon valmistelua maakuntamallin pohjalta? Kyllä Maire Ahopelto Kainuun sairaanhoitopiiri –  Maakunnallinen valmistelu 18 alueella soten osalta, muita toimintoja ei alkuvaiheessa. Kuntayhtymämalli toimii hyvin, mutta rahoitus valtiolle. Osittain Leena Setälä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri –  Pitäisi olla kuntayhtymärakenteesta nouseva, riittävän suuri ja sosiaali- ja terveyspalvelut integroiva hallintomalli, jolla on joko verotusoikeus tai muu keskitetty rahoitusmalli. Isot hartiat, ei tappelua monista rahoituskanavista, ketterä päätöksenteko ja kohtuullinen poliittinen ohjaus. Rauno Ihalainen Pirkanmaan sairaanhoitopiiri –  Sote-alueella pitää olla mahdollisuus tuottaa myös sosiaali- ja vanhustenhuollon palveluja pienemmille kunnille, jos ne eivät itse siihen pysty. Uudistus on jo pitkittynyt. Ei ole varaa vuosia odottaa isoja ratkaisuja, jotka eivät välttämättä toteudu taas kerran. Ilkka Luoma Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri –  Sote-palvelujärjestelmään tarvitaan leveämmät hartiat. Erikoissairaanhoidossa kuitenkin tullaan tarvitsemaan syvempää yhteistyötä myös yli maakunta- ja sairaanhoitopiirirajojen. Alueelliset eroavaisuudet väestöpohjissa, -tiheydessä, sairastavuudessa sekä taloudellisessa kantokyvyssä on huomioitava integroitua sote-mallia rakennettaessa. Jaakko Pihlajamäki Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri –  18 sote-alueen malli noudattelee varsin hyvin luonnollista talousmaakuntajakoa. Poliittisen toimielimen valinta vaaleilla toteuttaa kansanvaltaa paremmin kuin poliittisen toimielimen valinta kunnallisvaltuustoissa. Jari Jokela Lapin sairaanhoitopiiri –  Maakuntamallia on valmisteltu ja ilman valinnanvapautta on käyttökelpoinen, kunhan maakunnille tulee jollakin aikataululla myös verotusoikeus. Mikäli maakunnille ei tule verotusoikeutta tai muuta todellista mahdollisuutta päättää ainakin osaksi omasta rahoituksestaan, niiden itsenäisyys jää näennäiseksi. Risto Kortelainen Etelä-Savon sairaanhoitopiiri –  Useimmille maakunnille maakunnallinen sote on kaivattu ratkaisu (leveämmät hartiat jo rahoituksenkin suhteen). Suurien kaupunkiseutujen halua toimia itse ainakin sote-tuottajina on ymmärrettävä. Minna Korkiakoski-Västi Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri –  Olemme toteuttaneet vapaaehtoisena kuntayhtymänä integroituneen maakunnallisen sote-organisaation. Alueellinen toiminta on perusteltua, mutta on toteutettavissa myös kuntayhtymäpohjaisena. Ilkka Pirskainen Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri –  Oleellista on se, että tehtäisiin tarvevakioitu rahoitusmalli (huomioi ikärakenteen ja sairastavuuden), jossa rahoitus tulisi suoraan palvelujen järjestäjälle. Palvelun järjestäjää ja tuottajaa ei tarvitse erottaa. Annikki Niiranen Kymenlaakson sairaanhoitopiiri –  Sote-uudistuksessa tarvitaan useampia malleja, koska eri osissa maata on perusteltua toteuttaa sote-palvelut eri tavoin. Oleellista on turvata riittävät toiminnalliset ja taloudelliset resurssit. Ei Juha Tuominen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri –  Sote kannattaisi rakentaa ensisijaisesti kuntayhtymämallien kautta. Näin kehitys olisi harkittua ja maltillista. Kehitys on jo hyvin käynnissä vapaaehtoisuuteen perustuen. On harhaluulo, että talousongelmat ja kuntien rahapula ratkeavat maakuntamallilla. Marina Kinnunen Vaasan sairaanhoitopiiri –  Tärkeintä on päästä integroidussa mallissa eteenpäin tavalla joka huomioi alueelliset eroavaisuudet. Nykylainsäädännöllä päästään eteenpäin, kannusteet integraation tekemiseen ja sitten pitkällä tähtäimellä kehittää mallia rahoituksen ja päätöksenteon näkökulmasta. Panu Peitsaro Itä-Savon sairaanhoitopiiri –  Jatkovalmistelua tulisi tehdä kunta- ja kuntayhtymäpohjalta. Alkuvaiheessa kootaan perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden myös sote-kuntayhtymiin. Näin päästää 20 yksikköön pohjautuen nykyisiin sairaanhoitopiireihin.