Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut Näköislehti

Opioidien demonisointi saa kivunhoitoa tarvitsevat potilaat pelkäämään turhaan

Aamulehti uutisoi (29.5.) Kelan paimenkirjeestä lääkäreille opioidien eli vahvojen kipulääkkeiden määräämisestä, koska näiden käyttö on viime aikoina lisääntynyt merkittävästi. Palautteeseen on vaikuttanut Kelan mukaan Yhdysvaltojen opioidikriisi. Vahvaa kipulääkettä on markkinoitu harhaanjohtavasti turvallisena ihmelääkkeenä ja lääkärit ovat määränneet sitä krooniseen kipuun “lepsuin perustein”. Palautteen tarkoitus on saada lääkärit ja hammaslääkärit määräämään vahvoja opioideja “vain harkitusti” – ikään kuin tällä hetkellä harkintaa ei käytettäisi. Kipua on hoidettu liian vähän Hyvän oirehoidon kulmakivi on riittävä kivunhoito. Monella potilaalla esiintyy kipulääkevastaisuutta, joka johtuu muun muassa pelosta lääkkeiden haittoja kohtaan. Elämän loppuvaiheessa lähes kaikki potilaat tarvitsevat vahvoja kipulääkkeitä. On hyvä, että kipulääkkeiden määrääminen Suomessa on lisääntynyt, sillä aiemmin kipua on selkeästi alihoidettu. Euroopan maiden vertailussa vuodelta 2017 opioidien käyttö Suomessa on esimerkiksi Pohjoismaista vähäisintä. Niissä maissa, joissa opioidien käyttö on olematonta, syy löytyy matalasta elintasosta ja kipulääkkeiden huonosta saatavuudesta. Muillekin kuin syöpäpotilaille Syöpälääkärinä ja palliatiivisen eli oirehoidon lääkärinä toivon, että asiasta uutisoitaisiin vähemmän sensaatiohakuisesti. Kela on lähettänyt palautekirjeen niille lääkäreille, jotka ovat määränneet vahvoja opioideja muille kuin syöpää sairastaville potilaille vähintään kolmeksi kuukaudeksi. Tässäkin on kriittisen harkinnan paikka: kivunhoidon tarve on diagnoosista riippumatonta. Esimerkiksi muistisairautta, sydämen vajaatoimintaa ja keuhkoahtaumatautia sairastavat tarvitsevat myös kivun lievitystä ja elämän loppuvaiheessa usein opioideja, myös pidemmäksi ajaksi kuin kolmeksi kuukaudeksi. Myös osa kroonista kipua sairastavista potilaista tarvitsee vahvoja kipulääkkeitä. Riippuvuutta aiheuttavia vahvoja kipulääkkeitä määrätessä on tärkeää, että potilasta hoitaa yksi lääkäri, joka tuntee potilaan oireiden kokonaisuuden ja voi seurata lääkkeen vastetta ja vaikutusta kokonaisvointiin. Tällä potilasryhmällä päivystyspoliklinikka ei ole oikea paikka vahvan opioidin aloitukselle tai pitkäaikaisen reseptin määräämiselle. Malttia uutisointiin En kritisoi Kelan ratkaisua lähettää palautetta lääkäreille opioidien käytöstä. Sen sijaan kritisoin uutisointia, joka puutteellisin tiedoin vähentää opioideja todella tarvitsevien potilaiden hoitomyöntyvyyttä riittävään kivunhoitoon. Näen työssäni, kuinka opioidien käyttöä suitsevat uutiset herättävät potilailla pelkoa lääkkeitä kohtaan ja välillä jopa vastustusta aiheellisen hoidon aloitukseen. Tämä heikentää hyvän oirehoidon ja saattohoidon onnistumista. Lääkäreiden perusopetuksessa painotetaan harkintaa opioidien määräämiseen, jopa siinä määrin että palliatiivista ja saattohoitoa opetettaessa täytyy erikseen kannustaa tulevia lääkäreitä vahvan opioidin aloitukseen potilaan kivun tätä vaatiessa. Tällaisessa tilanteessa on lääkärin etiikan vastaista jättää potilas ilman asianmukaista kipulääkettä peläten lääkkeen aiheuttamaa riippuvuutta tai syytöksiä harkitsemattomasta lääkkeen määräämisestä. Tässä elämänvaiheessa potilailla ei ole riskiä kehittää opioidiriippuvuutta, vaan tehokas kivunhoito potilaan vointia säännöllisesti seuraten on oleellinen osa hyvää hoitoa. Kirjoittaja on syöpälääkäri, jolla on palliatiivisen lääketieteen ja lääkärikouluttajan erityispätevyys.