Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Nokialla vaikea yhtälö teollisuusperinnön kanssa – tulokset alijäämäisiä ja kymmeniä tuhansia neliöitä vailla ottajaa

Nokian kaupunginhallituksen piti alkukesän tietojen valossa käsitellä kaupungin omistukseen siirtyneiden Upofloorin 13 000 kerrosneliön teollisuustilojen tulevaisuutta elokuun kokouksissaan. Näin ei ole tapahtunut, vaan kuusi vuotta perättäin alijäämäisen tuloksen tehnyt kaupunki joutui lomilta palattuaan valmistelemaan valtiovarainministeriölle kolmen miljoonan euron valtion tukien korotusanomuksen. Upofloorin palauttamaa "lahjaa" ei viranhaltijajohdossa pidetty lottovoittona – päinvastoin, sillä käsissä on vain muutaman vuoden perspektiivillä useiden miljoonien eurojen rahanreikä kiinteistöjen välttämättömiin investointeihin, Vaihtoehtoina ovat ilmeisimmin joko Upofloor-kiinteistöjen myynti tarjous- tai neuvottelumenettelyllä tai se, että kaupunki ryhtyy kehittämään kokonaisuutta. Kaupunki pitää Upofloorin kiinteistöjen ja koko Tehdassaaren kehittämispotentiaalia merkittävänä, joten Tehdassaareen olisi löydettävä veturiyrittäjä. Nokianvirran keskellä Tehdassaaressa ollaan suomalaisen, puupohjaisen paperiteollisuuden ja Nokia oyj:n synnyinsijoilla, joten kaupungin vahvan teollisuusperinteen takia tällä paikalla ja näillä kiinteistöillä on valtava merkitys koko Nokialle. Saareen johtavan sillan päässä, keskeisimmällä paikalla seisoo entinen Nokia-yhtiön pääkonttori eli Kiinteistö oy Tehdassaaren Patruuna. Kiinteistön omistanut yhtiö asetettiin alkukesästä konkurssiin, pantti on Nordea-pankin hallussa ja Pirkanmaan ulosottovirasto valmistelee parhaillaan yli 600 neliön jugend-linnan myyntimenettelyä. Se ratkennee syksyn aikana. Tehdassaaren Emäkosken sillan puoleisella reunalla on myynnissä myös Birger Federleyn piirtämä puusepänverstas-juhlatila vuodelta 1907. Nokian teollista perintöä ja tuotteita on koottu tiiviisti esille tänä vuonna avatun kirjasto- ja kulttuuritalo Virran vitriineihin, mutta jotenkin kaipaisi, että kaupungin teollista historiaa olisi esillä myös alkuperäisissä, punatiilisissä 1800-luvun kiinteistöissä tai Tehdassaaren keltaisessa pääkonttorissa. Häpesuon kaatopaikan kunnostuksen, muun muassa suurten kouluinvestointien ja hyvinvointikeskuksen rakentamisen takia kaupungin taloudellinen tilanne on haastava. En kadehdi nokialaispäättäjiä, joiden pitää välttämättömien palvelutarpeiden lisäksi miettiä myös arvokkaan teollisuusperinnön säilyttämistä ja turvaamista jälkipolville. Ajat ovat ankeat ja koronapandemia painaa, mutta toivottavasti löytyy vielä uskoa tulevaan ja yksityistäkin rahaa tämän helmen pelastamiseksi. Kirjoittaja on Aamulehden toimittaja