Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Tähtijutut Moro Näköislehti Mielipiteet

Sotiemme tarinoista täytyy yhä kertoa – Suomessa on kasvamassa aikuiseksi nuoria, joilla ei välttämättä ole olemassa suoraa kontaktia sota-aikaan

Tasan 80 vuotta sitten Aamulehti kertoi, että Suomi on julistettu sotatilaan. Tasavallan presidentti antoi päiväkäskyn, joka nosti sotamarsalkka Mannerheimin puolustusvoimien ylipäälliköksi. Talvisota alkoi. Aamulehden toimitus oli hereillä ja painoi pikaisesti asiasta lisälehden. Sen voit lukea tämän päivän Aamulehdestä sivulta B1. Marraskuun viimeisestä päivästä alkoi Suomen historian vaikean ajanjakso, joka vaati monelta suuria uhrauksia sotien aikana ja niiden jälkeen. Sodat muokkasivat suomalaisten identiteettiä ja yhteiskuntaa. Syntyi kuva periksiantamattomasta pienestä kansasta. Talvisota alkoi vain 80 vuotta sitten. Riippuu täysin perspektiivistä, pitääkö aikaa pitkänä tai lyhyenä. Varmaa on, että se on noin yhden ihmiselämän mitta. Tästä kertoo se, että joukossamme on enää harvoja sotiemme veteraaneja. Tämän päivän Aamulehdessä heidän kaikkien kasvona edustaa 101-vuotias Armas Koivisto. Koiviston tarina on verrannollinen koko Suomen tarinaan. Se on uskomaton menestystarina. Suomessa on kasvamassa aikuiseksi nuoria, joilla ei välttämättä ole olemassa suoraa kontaktia sota-aikaan esimerkiksi isovanhempien tarinoiden kautta. Samalla suhde sotaan ja mahdollisiin uhkiin on ehkä muuttumassa. Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan vuosittaisessa kyselyssä alle puolet 15–25-vuotiasta kannatti isänmaan puolustamista asein. On jopa uutisoitu, että maanpuolustustahto on romahtanut. Näin ei ehkä kuitenkaan ole, vaan nuoret saattavat nähdä maailmassa muitakin kuin suoraan sotilaallisia uhkia. Esimerkiksi uhat tietoverkoissa ja ilmastonmuutos voivat olla ajankohtaisempia uhkia nykynuorille. Maanpuolustustiedotuksen kysely kuitenkin kertoo, että suurin osa nuorista on edelleen valmiita osallistumaan maanpuolustukseen omien taitojensa ja kykyjensä mukaan. Suoranaista aseisiin tarttumista ehkä hieman kavahdetaan. Isänmaata puolustetaan, mutta sen tärkeyttä ilmaistaan eri tavalla kuin ennen. On todella tärkeää, että jatkossakin sotiemme historiaa opetetaan kouluissa ja tarinoita kerrataan tiedotusvälineissä. Myös Tuntemattoman sotilaan kaltainen uudistuva klassikkoteos on tulevaisuudessakin tärkeä osa historiamme kuvastoa. Vain muistamalla aikaisempien sukupolvien uhraukset ja työn voimme ymmärtää oman paikkamme maailmassa.