Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut Näköislehti

Millaisessa tilanteessa Tampere-Pirkkala oikeasti on ja uhkaako tunnin juna lentokenttää? Finavian toimitusjohtaja vastaa: ”On täysin mahdollista saada suoria reittiliikennelentoja useampaan kohteeseen”

Jos junalla pääsee luontevasti Helsinki-Vantaan lentokentälle, voi olla, että saavutettavuuden näkökulmasta Finavian jokaiselle kentälle ei tarvitse lentää. Valtion omistaman lentoasemayhtiön Finavian toimitusjohtajan Kimmo Mäen sanat saattavat kuulostaa pahaenteisiltä Tampere-Pirkkalan lentoasemaa tilannetta arvioitaessa. – Tampereella ei tarvitse olla huolissaan. Tunnin juna ei uhkaa millään tavalla Tampere-Pirkkalaa, sanoo Mäki. Mäen mukaan nykyistä nopeammat junayhteydet Tampereen ja Helsinki-Vantaan välillä tukevat Tampere-Pirkkalan lentoaseman menestymismahdollisuuksia. Isossa kuvassa Suomessa on Mäen mukaan tilaa ainakin kolmelle kansainväliselle lentoasemalle, joista on säännöllistä reittiliikennettä useampaan kohteeseen maailmalla. Tällaisia kenttiä ovat Helsinki-Vantaa, Tampere-Pirkkala ja Turku. Tampereen kaupunkiseudun seutuhallitus on painottanut, että Pirkkalasta on tehtävä täyden palvelun asema eli Suomen kakkoslentoasema. Mäen mukaan ei ole epärealistista, että Pirkkalasta lennettäisiin tulevaisuudessa mielenkiintoisiin isoihin kohteisiin Euroopassa. Voitaisiinko Helsinki-Vantaan kasvupaineita purkaa ohjaamalla lentoja tapahtuvaksi nykyistä enemmän Pirkkalassa? – On luontevaa, että junalla voidaan kulkea Tampere-Pirkkalan kentälle Helsingistä. Ei ole tarkoituksenmukaista, että Helsingistä ja Pirkkalasta lennetään samoihin kohteisiin, Mäki sanoo. Mäki on johtanut Finaviaa viime vuoden alusta. Sitä ennen hän toimi Helsingin satama oy:n toimitusjohtajana. Ei pikavoittoja Tarjonta luo kysyntää. Matkustajamäärät räjähtivät Tampere-Pirkkalassa kasvuun Ryanairin aloitettua lennot. Yhtä nopeasti tultiin alas Ryanairin vetäydyttyä. Tilannetta korjaamaan on saatu Air Baltic sekä lomalennot. Muita uusia lentoyhtiöitä ei ole yrityksistä huolimatta kentälle saatu. Loiko Ryanairin kovat matkustajamäärät harhan Tampere-Pirkkalan kasvumahdollisuuksista? – En sano, että korkeat volyymit olisivat luoneet väärän kuvan, mutta ei ole realistista odottaa pikavoittoja, Mäki sanoo. Hän pitää hyvänä, että Tampereella on aktivoiduttu markkinointiponnisteluissa. – Kun tehdään satsauksia, täytyy tietää mitä tavoitellaan. Mielestäni Tampereella on otettu hyviä askelia, Mäki sanoo. Keskusteluja käydään Lentoyhtiöt selvittävät hyvin tarkkaan, missä on aitoa kysyntää aloittaa lennot. Mäki uskoo, että Tampereesta voi tulla kiinnostava lomakohde, ja täältä voi olla lomalentoja ja liikematkustusta moneen suuntaan. – On täysin mahdollista saada suoria reittiliikennelentoja useampaan kohteeseen Euroopassa, Mäki sanoo. Potentiaalia on hänen mukaansa enemmän halpalentoyhtiöiden kohdalla kuin verkostoyhtiöissä. Keskusteluja käydään nykyisten ja useiden potentiaalisten lentoyhtiöiden kanssa. Yksi on Ryanair, jonka toivotaan avaavan reittejä Pirkkalasta. Luontevia kohtia liikematkustusta ajatellen voisivat olla Frankfurt, München, Amsterdam ja Kööpenhamina. Liike-elämän tarpeet tulevat esiin Tampereella, Turussa ja Vaasassa. Halpalentoyhtiöiden kanssa on hyväksyttävä se, että vaihtavat suunnitelmiaan nopeasti, mikä näkyy lentoasemien matkustajamäärien isoinakin heilahteluina. Kenttä kunnossa Huippuvuonna 2006 Tampere-Pirkkalan matkustajamäärä oli 687 711. Viime vuonna päästiin 228 096 matkustajaan. Tämän vuoden tammi-elokuussa Tampere-Pirkkalan lentoaseman matkustajamäärä kasvoi 7,5 prosenttia. Samaan aikaan Turun lentokentällä kirjattiin 18 prosentin kasvu. Mitä Turussa on tehty Tamperetta paremmin? – Turkua ja Tamperetta ei voi suoraan verrata keskenään. Turussa on nousukausi lentoliikenteessä. Turusta toimii lehtoyhtiö, joka on kasvattanut yhteyksiä ja synnyttänyt kasvua, sanoo Mäki, ja muistuttaa että yhden vuoden matkustajamuutoksista ei pidä vetää liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Kasvua on tuonut muun muassa Wizz Air, joka lentää Puolaan. Turun telakkateollisuuden menestyminen näkyy lentoliikenteessä, kun liikemiehet ja telakalla työskentelevät ulkomaalaiset käyttävät halpalentoyhtiötä. Finavia on panostanut Turun lentoasemaan. Vuonna 2015 investoitiin noin 14 miljoonaa euroa. Mäki toteaa, että Tampere-Pirkkalaan on parina viime vuonna investoitu noin 20 miljoonaa euroa. Mäen mukaan Tampere-Pirkkalan kenttä on hyvässä kunnossa. Halpalentoyhtiöitä palvelevalla kakkosterminaalilla ei tällä hetkellä ole käyttäjiä. Mäki sanoo, että terminaalia ei olla purkamassa. Hän ei avaa sitä, miten paljon Tampere-Pirkkalan lentoasema tekee tulosta tai miten paljon Finavia joutuu tukemaan lentoaseman toimintaa Helsinki-Vantaan tuotoilla. Helsinki-Vantaan tuottoja käytetään koko 21 lentoaseman muodostaman verkoston ylläpitämiseen. Mäki sanoo, että verkoston kenttiä ylläpidetään jatkossakin, jos niillä on aitoa kysyntää ja tarvetta. – Muutamilla kentillä matkustajamäärät ovat vähentyneet, mutta meillä ei ole suunnitelmia ajaa alas kenttiä, Mäki sanoo.