Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Kaarlo Salonen, 20, aikoo valmistua viidessä vuodessa Tampereen yliopistosta – se voi tuoda hänelle jopa 6 200 euron säästön, jonka saamisessa onnistuu vain alle 30 prosenttia yliopisto-opiskelijoista

Ylöjärveläinen Kaarlo Salonen , 20, aloitti hallintotieteen opinnot Tampereen yliopistossa tänä syksynä. Hän on asettanut opiskelulleen selvän tavoitteen: hän haluaa valmistua viidessä vuodessa, tai nopeammin. – En halua olla ikuinen opiskelija, vaan haluan nopeasti työelämään. Salonen ei ole kokenut yliopiston painostavan nopeaan valmistumiseen. – Päinvastoin, tutorit ja opettajat ovat sanoneet, että joustava opiskelu on mahdollista. Aloittavien opiskelijoiden keskuudessa tavoiteajassa pysymistä tunnutaan kuitenkin pidettävän arvossa. 300 opintopisteen maisterintutkinnon suorittaminen viidessä vuodessa edellyttää noin 45-tuntista työviikkoa. – Tutorit ovat kuitenkin sanoneet, että tarvittavaan työmäärään vaikuttavat monet asiat, eikä sitä voi mitata tarkkaan. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisema selvitys kertoo, että vain pieni osa ylemmän korkeakoulututkinnon yliopistossa suorittaneista valmistuu tavoiteajassa. Vuonna 2018 viiden vuoden tavoiteajassa valmistui vain 28 prosenttia. Näin on siitä huolimatta, että opiskeluaikoja on pyritty lyhentämään. Kun aikamääreeksi asetetaan seitsemän vuotta, yliopistojen alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon on suorittanut noin 70 prosenttia aloittaneista. Ammattikorkeakouluissa tavoiteajassa valmistutaan selvästi enemmän. Siellä määräaikaan pääsi 64 prosenttia valmistuneista vuonna 2018. Ammattikorkeakoulussa alle puolet sai hyvitystä Jos opiskelija valmistuu määräajassa, Kela hyvittää enimmillään 40 prosenttia hänen opintolainastaan. Tämä tuli mahdolliseksi vuonna 2014, ja koska yliopisto-opinnot tyypillisesti kestävät ainakin 5–6 vuotta, Kelalla on vasta alustavia tietoja kannustimen vaikutuksesta valmistumisaikoihin. Kelan opintotukiryhmän vastaava suunnittelija Ilpo Lahtinen kertoo, että valmistuneista ammattikorkeakouluopiskelijoista noin 40 prosenttia eli 9 500 opiskelijaa sai opintolainahyvityksen vuonna 2019. Saatu summa oli keskimäärin 4 000 euroa. –Opintolainahyvitys näyttää olevan hyvä porkkana lyhentää opiskeluaikoja, Lahtinen sanoo. Kaarlo Salonen aikoo ottaa opintolainaa rahoittaakseen opintojen aikana elämisensä, mutta myös siksi, että pitää opintolainahyvitystä isona kannustimena. – Ei ole mitään järkeä olla ottamatta lainaa, jos siitä saa jopa 40 prosenttia anteeksi. 6 200 euron hyvitys on suora kädenojennus opiskelusta, Salonen sanoo ja kertoo muutamien tuttaviensa jopa sijoittaneen opintolainansa. On tavallista, että opiskelijat rahoittavat opintojaan lainan sijasta käymällä töissä, mutta Salonen laskee, ettei se kannata, jos se viivästyttää opintoja. – Jos osa-aikaisena kaupan kassana toimiminen viivästyttää työelämään maisterin palkoille pääsyä vaikka vain vuodellakin, se ei ole järkevää. Tampereen ylioppilaskunnassa toimeentuloasioista vastaava hallituksen jäsen Noora Tapio huomauttaa, että opiskelijoiden yksilölliset elämäntilanteet vaikuttavat valmistumisaikatauluun. – Opintotukijärjestelmä, lainsäädäntö ja yliopisto painostavat voimakkaasti valmistumaan määräajassa, ja siihen opiskelijat pyrkivät. Kaikki eivät mahdu kursseille Tampereen ylioppilaskunnan sosiaalipoliittinen asiantuntija Milka Hanhela ei usko, että opintolainahyvitys kirittäisi yliopisto-opiskelijoita valmistumaan tavoiteajassa, sillä tavoitteen tielle asettuu opiskelun aikana monia esteitä. – Jotta opintosuorituksia saa aikaan riittävästi, se vaatii kokopäiväistä opiskelua. 300 opintopisteen tutkinnon suorittaminen tavoiteajassa vaatii yli 40-tuntista työviikkoa tai opiskelemista myös kesällä. Kuitenkin opiskelijoiden toimeentulo-ongelmat pakottavat monet käymään töissä, mikä hidastaa valmistumista. Hanhela kuvaa, että yliopistot järjestävät joitakin kursseja vain kerran vuodessa tai harvemmin, eivätkä kaikki opiskelijat mahdu niihin. Kurssisuorituksen puuttuminen voi estää kandidaatin papereiden saamisen ajoissa. Se taas haittaa opintotuen saamista ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamista varten. Myös Tampereen yliopiston erityisasiantuntija Mikko Markkola arvioi, että tutkinnon suorittamiseen määräajassa vaikuttavat monet muutkin asiat kuin opintolainahyvitys. – Opiskelijoiden elämäntilanteet vaihtelevat. Jotkut pitkittävät valmistumista, jos työllisyystilanne näyttää huonolta ja osa käyttää yliopisto-opintoja täydennyskoulutuksena. He opiskelevat, mutta eivät edes pyri suorittamaan tutkintoa. Jotta 300 opintopisteen maisterintutkinnon pystyy suorittamaan viiden vuoden tavoiteajassa, opintopisteitä pitää suorittaa keskimäärin 60 vuodessa. – Jos tähän tahtiin ei pysty vaikkapa sairastelun vuoksi, voi käydä niin, että opintotukioikeus on käytetty, mutta tutkinto ei ole valmis, Markkola sanoo. Lainanotto lisääntynyt paljon Kelan opintotukiryhmän vastaavan suunnittelijan Ilpo Lahtisen mukaan opintolainahyvitys on lisännyt tuntuvasti korkeakouluopiskelijoiden halua nostaa opintolainaa. – Lainanotto on lisääntynyt räjähdysmäisesti verrattuna kuuden vuoden takaiseen. Silti esimerkiksi kaikista ammattikorkeakoulussa kirjoilla olevista edelleen vuosittain vain noin 40 prosenttia nostaa opintolainaa. Opintolainahyvitys näyttää olevan hyvä kannustin lainan hyödyntämiseen, mutta silti moni opiskelija yhä pelkää velkaantumista. Tampereen yliopiston sosiaalipoliittisen asiantuntijan Milka Hanhelan mukaan opintolainan nostointoon ei ole vaikuttanut niinkään opintolainahyvitys, vaan yksinkertaisesti se, ettei opiskelija tule ilman lainaa toimeen. Opintoraha ja asumistuki kuluvat vuokraan, ja lainaa tarvitaan elämiseen. – Lainanotto alkaa olla enemmän sääntö kuin poikkeus, koska muut vaihtoehdot ovat vähissä, Hanhela sanoo. Tampereen ylioppilaskunnan hallituksen jäsen Noora Tapio huomauttaa, että opiskelijan on myös pakko nostaa ensin opintolaina kokonaan ennen kuin hän voi saada toimeentulotukea. Opintotuki loppuu kesken Milka Hanhelan mukaan opiskelijoiden taloudellinen tilanne on yleisesti ottaen heikko, mutta tilanne vaihtelee: jotkut opiskelijat saavat perheeltään merkittävää tukea. Muutamat pystyvät jopa sijoittamaan opintolainansa, mutta moni kitkuttaa pienten tulojen varassa. Hanhelan mukaan opintotukioikeus loppuu kesken monilta ensimmäistäkin tutkintoaan suorittavilta, sillä se riittää pääsääntöisesti vain runsaan viiden vuoden opintoihin eivätkä kaikki valmistu siinä ajassa. Vielä yleisempää opintotuen loppuminen kesken on alanvaihtajilla. – Nuoret löytävät kutsumusalansa usein viiveellä. Kun opiskelija sitten on jo käyttänyt opintotukensa, hän joutuu rahoittamaan opiskelunsa työllä. Se venyttää opintoja. Haastatellut Milka Hanhela ja Noora Tapio ovat myös vasemmistoliiton kaupunginvaltuutettuja Tampereella. Lue myös: Milloin jatko-opinnot kannattaa aloittaa? – Yliopiston ja Kelan asiantuntijat antavat vastakkaiset neuvot Lue myös: Oikea opiskelupaikka pitää löytää kerralla tai opintotuki voi loppua kesken: – "On paljon vaadittu, että nuori heti tietää, mikä hänestä tulee isona" Opintolainahyvitys Varo näitä sudenkuoppia, jos haluat opintolainastasi osan anteeksi Vaihtuvat elämäntilanteet voivat viedä opiskelijalta tilaisuuden saada opintolainahyvityksen. Esimerkiksi asepalvelukseen kannattaa mennä ennemmin heinäkuussa kuin tammikuussa. Korkeakouluopiskelijalle voi tulla yllätyksenä se, että Kela lukee opiskeluajaksi myös ne lukukaudet, jotka opiskelija on ilmoittautunut korkeakoulusta poissaolevaksi. Opintolainahyvityksen kannalta ne siis kuluttavat opintoihin käytössä olevaa aikaa, vaikka opiskelija ei hakisi eikä käyttäisi opintotukea. Tällaisen tilanteen voi tuoda esimerkiksi asepalvelus. Jos tammikuussa armeijaan menevä opiskelija ei vielä syksyllä aloita opintoja, vaan ilmoittautuu korkeakouluun poissaolevaksi opiskelijaksi, Kela opintolainahyvitystä laskiessaan katsoo hänen jo aloittaneen opintonsa ja lukee syyslukukauden mukaan opiskeluaikaan. – Näin siinä käy. Heinäkuussa asepalveluksen aloittavilla ei samaa ongelmaa ole, sanoo Kelan opintotukiryhmän vastaava suunnittelija Ilpo Lahtinen ja kertoo saaneensa opiskelijoilta yhteydenottoja asiasta. – Armeijan aloitusajoissa ja opintojen järjestämistavoissa olisi ehkä korjattavaa. Varsinainen asepalvelusaika toki otetaan huomioon opintolainahyvitystä laskettaessa. Samoin huomioidaan lapsen saanti sekä sairauspäivärahaan oikeuttava sairaus, kuntoutustuki tai eläke. Poissaoloajan pitää kestää lukukaudella yli 30 päivää. Opiskelija, pyydä sairauslomatodistus Tampereen ylioppilaskunnan sosiaalipoliittinen asiantuntija Milka Hanhela sanoo, että opiskelijaelämässä monet asiat voivat tulla opintolainahyvityksen saamisen esteeksi. – Järjestelmä huomioi kyllä raskausajan ja vanhempainvapaan, mutta ei mahdollista sitä, että opiskelija hoitaisi niiden jälkeen lastaan kotona. Monet opiskelijat eivät myöskään tiedä oikeudestaan sairauspäivärahaan eivätkä osaa hakea sitä sairastuessaan esimerkiksi masennukseen, vaan kuluttavat sairausaikana opintotukioikeuttaan. Hanhela pitää epäkohtana myös sitä, että opintolainahyvitysjärjestelmä ei ota huomioon järjestötoimintaa. – Vaikkapa yliopiston luottamustoimet eivät ole hyväksyttävä syy opintojen pitkittymiseen, vaikka niistä on yhteiskunnalle, yliopistolle ja sen opiskelijoille selvää hyötyä.