Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Oikeus päätti: Mänttä-Vilppulan henkirikos oli tappo – uhrin kuristanut pääsyytetty sai yhdeksän vuotta vankeutta

Pirkanmaan käräjäoikeus on päättänyt, että Mänttä-Vilppulassa helmikuussa tapahtunut henkirikos oli tappo. Syyttäjä haki jutun pääsyytetylle Jouni Kalervo Heiskaselle ensisijaisesti tuomiota taposta, toissijaisesti törkeästä pahoinpitelystä ja törkeästä kuolemantuottamuksesta. Käräjäoikeus päätyi keskiviikkona antamassaan tuomiossa siihen, että kyseessä oli tappo ja määrää Heiskasen yhdeksän vuoden ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Vähimmäisrangaistus taposta on kahdeksan vuotta vankeutta. Oikeus piti Heiskasen teon tahallisuutta alimmanasteisena ja käytti siksi rangaistusta määrätessään rangaistusasteikon alinta päätä. Uhri kuoli kuristamisesta aiheutuneeseen tukehtumiseen. Avunanto törkeään pahoinpitelyyn, ei tappoon Mänttäläistalon isäntä, joka piti uhria paikoillaan Heiskasen kuristaessa tätä, tuomittiin avunannosta törkeään pahoinpitelyyn. Oikeus määräsi hänet yhden vuoden ja kuuden kuukauden vankeuteen, mutta langetti sen ehdollisena vankeustuomiona. Syyttäjä haki ensisijaisesti miehelle tuomiota avunannosta tappoon, mutta oikeus hylkäsi vaatimuksen. Kolme talossa rikoksentekohetkellä paikalla ollutta ja uhrin pahoinpitelyyn osallistunutta naista oikeus määräsi ehdollisiin vankeustuomioihin. Naisista kaksi tuomittiin kumpikin törkeästä pahoinpitelystä yhden vuoden ja kuuden kuukauden ehdollisiin vankeusrangaistuksiin ja kolmas neljän kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Naisten tuomiot vastaavat syyttäjän vaatimusta. Uhria pahoinpideltiin porukalla Oikeuden mukaan tapahtumien kulusta helmikuisena lauantaiaamuna Mänttä-Vilppulassa sijaitsevassa omakotitalossa on riidaton näkemys. Kolme miestä sekä kolme naista kokoontuivat yhteen ja joivat illan ja yön aikana alkoholia. Lauantaiaamuna uhri alkoi riehua ja tarrasi Jouni Kalervo Heiskasta rinnuksista kiinni asunnon keittiössä. Heiskanen otti miestä takaapäin käsivarrellaan kaulasta kiinni ja kaatoi hänet talon isännän kanssa lattialle. Uhri talttui ja tilanne rauhoittui, mutta hetken kuluttua uhri alkoi uudelleen käyttäytyä aggressiivisesti asunnon eteisessä. Heiskanen ja talon isäntä kaatoivat hänet uudelleen lattialle. Heiskanen kuristi miestä kaulasta ja talon isäntä piti samalla uhria jaloista kiinni estääkseen tämän rimpuilun. Talossa olleet naiset pahoinpitelivät miestä kuka pesäpallomailalla, kuka potkuin vatsaan, päähän tai sukuelimiin. Heiskanen hellitti kuristusotettaan välillä tarkistaakseen, että uhri hengittää, mutta jatkoi sitten kuristamista useiden minuuttien ajan, kunnes uhrin todettiin olevan eloton. Paikalla olleet soittivat hätäkeskukseen ja yrittivät elvyttää miestä, mutta tuloksetta. Näin käräjäoikeus perustelee tappotuomiota Käräjäoikeus piti uskottavana, että Heiskasen tarkoitus oli pitää aggressiivisesti käyttäytynyt uhri paikoillaan paikalle hälytettyjen poliisien saapumiseen asti Käräjäoikeus otti huomioon myös sen, että Heiskanen yritti elvyttää uhria muiden paikalla olleiden kanssa. Käräjäoikeus perustelee ratkaisussaan, miksi sen mielestä kyseessä silti oli tappo eikä törkeä pahoinpitely ja törkeä kuolemantuottamus. Rikoslain mukaan tekijä on aiheuttanut seurauksen tahallaan, jos hän on tarkoittanut aiheuttaa sen tai pitänyt seurauksen aiheutumista varmana tai varsin todennäköisenä. Käräjäoikeuden mielestä Heiskasen on täytynyt pitää uhrin kuolemaa todennäköisenä, koska yleisesti tiedossa on, että kurkusta kuristaminen voi olla hengenvaarallista ja johtaa kuolemaan. Näin oikeus perustelee talon asukkaan tuomiota Päätöstään siitä, miksi käräjäoikeus hylkäsi talon isäntää koskevan ensisijaisen syytteen avunannosta tappoon ja tuomitsi hänet avunannosta törkeään pahoinpitelyyn, oikeus perustelee sillä, että isännän on täytynyt kyllä pitää varsin todennäköisenä, että Heiskasen kuristamisesta seuraa uhrille hengenvaarallinen tila tai vaikea ruumiinvamma. Oikeus kuitenkin katsoi, ettei talon isännällä voinut olla tarkkaa tietoa, kuinka voimakkaasti tai kuinka pitkissä jaksoissa Jouni Heiskanen kuristi uhria. Tästä syystä oikeus tuomitsi hänet avunannosta törkeään pahoinpitelyyn. Tuomiot eivät ole vielä lainvoimaisia.