Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Näköislehti Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut

Akaan Viialassakin kuntajohtajana toimineen, tamperelaisen Jaana Karrimaan ura on ollut tuulinen, takana on kaksi lähtöä kuntajohtajan pestistä – ”Minun luonteelleni ei sovi se, että nuoleskelen joka ikisen ahteria”

Toverituomioistuin on kaikkein kovin. Näin sanoo Harjavallasta reilut kaksi vuotta sitten näyttävästi lähtenyt kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa (sd.). Karrimaa on palvellut johtajana eri kunnissa 23 vuoden ajan. Kahdesta viimeisimmästä työpaikastaan hän irtisanoutui, koska koki, ettei voi tehdä työtänsä. Nyt hän on virallisesti työtön Tampereen Hakametsässä. Oven avautuessa rappukäytävään juoksee kääpiömäyräkoira Vili . – Nyt minä luen ja käyn uimassa. Onhan se aika erilaista, kun kunnanjohtajana saattoi hurahtaa 50 tuntia viikossa milloin missäkin kissanristiäisissä. Harjavallan vuosistaan Karrimaalla ei juuri ole hyvää sanaa jaettavaksi. Hän ajautui törmäyskurssille kaupunginhallituksen puheenjohtaja Markku Raudan (sd.) kanssa. Puolitoista vuotta kestänyt julkinen riitely päättyi Karrimaan asemaa käsitelleen valiokunnan perustamiseen, kirjalliseen varoitukseen ja lopulta eronpyyntöön. – Minulta vietiin johtamisen edellytykset. Minun luonteelleni ei sovi se, että nuoleskelen joka ikisen luottamushenkilön ja työntekijän ahteria. Se ei vain sovi. Johtamistielle täytyy olla tilaa. Kaikki alkoi, kun rehtoria valittiin Karrimaa kertoo, että hänen ja Raudan välit ajautuivat törmäyskurssille ensimmäisen kerran, kun hän haki Nokian kaupunginjohtajaksi ja Janakkalan kunnanjohtajaksi vuonna 2011. Laineet tasaantuivat, mutta johtokaksikon välit jäivät Karrimaan mukaan hiertämään. Harjavallan kaupunginvaltuusto päätti vuonna 2015 yhdistää yläkoulun ja lukion rehtorien virat. Loppusuoralle rehtorin rekrytointiprosessissa eteni kaksi hakijaa. Valituksi ei tullut kaupunginhallituksessakin istunut Sari Lukka (sd.). Karrimaan mukaan Rauta olisi halunnut järjestellä siten, että opettajana työskennelleen Lukan opetusvelvollisuutta olisi valtuuston päätöksestä huolimatta kevennetty. Asiaa soviteltiin, mutta se hautautui turvapaikanhakijakriisin alle. Tätä seurasi vielä yhteenotto 10 000 euron määrärahasta uimahallin ajanvarausjärjestelmään. – Sitten sain sähköpostin, jossa kerrottiin, ettei minun läsnäoloani kaivata hallituksen demariryhmässä tai valtuustoryhmässä, joissa kaupunginjohtajalla on perinteisesti ollut puhe- ja läsnäolo-oikeus. ”Minulle ei kerrottu, mitä se epäasiallinen käytös oli” Rauta syytti Karrimaata julkisuudessa epäasiallisesta käytöksestä ja kiusanteosta. Karrimaa sanoo, että nimiä yritettiin kerätä häntä vastaan moneen otteeseen, vasta viimeisimmällä kerralla niitä löytyi. Karrimaa kertoo kyselleensä asiasta alaisiltaan. –Sanottiin, että painostus oli tosi kovaa. Kerrottiin, että kaupunginjohtajasta halutaan eroon. Avi teki Harjavaltaan tarkastuksen, joka Karrimaan mukaan käännettiin häntä vastaan, vaikka siinä ei edes mainittu hänen nimeään. Kaupunginhallitus päätti antaa Karrimaalle virallisen varoituksen marraskuussa 2016. Karrimaa sanoo, ettei häntä kuultu sitä varten. – Siinä luki, että minusta on valitettu paljon. Mistä on valitettu? Sitä ei minulle kerrottu, eikä kerrottu sitä, mitä se epäasiallinen käytös oli. –  Jos kaupunginjohtaja edellyttää, että kaikki noudattavat talousarviota, hallintosääntöä ja päätöksiä, niin missä vaiheessa se muuttuu häirinnäksi ja epäasialliseksi käytökseksi. Karrimaata harmittaa se, ettei hän pystynyt selvittämään asioita. – Minä olisin halunnut selvitellä näitä, että kuka nyt on vetänyt hernettä nenäänsä mistäkin. Kyllä työelämässä pitää kestää se, että joskus sanotaan ei. Vesikriisi Nousiaisissa: ”Se oli ihan sairasta” Harjavallasta lähdettyään Karrimaa haki jotain paikkoja ja tuli valituksi Varsinais-Suomeen Nousiaisten kunnanjohtajaksi. Hän ehti olla virassaan pari kuukautta, kun puhkesi vesikriisi, jonka aikana sadat kuntalaiset sairastuivat vatsatautiin. – Se sai ihan käsittämättömät jälkipyykit. Meitä syytettiin ihan kaikesta mahdollisesta maan ja taivaan väliltä. Siihen liitettiin jo vesiyhtiön perustaminenkin, jolloin en edes ollut missään tekemisissä asian kanssa. Lopulta Nousiaisista erosi koko porukka. Karrimaan lisäksi kytkintä nostivat sivistysjohtaja, tekninen johtaja ja rakennustarkastaja. Karrimaa ehti toimia pestissään vain vajaan vuoden. – Se oli ihan sairasta. Puolen vuoden aikana kunnanhallitus käsitteli yli 30 kertaa kriisiin liittyvää valitusta, oikaisua tai sitä, tätä ja tota. Karrimaa sanoo, että pääosa luottamushenkilöistä ja kuntalaisista suhtautui tilanteeseen asiallisesti. Paine tuli hänen mukaansa erityisesti yhdeltä luottamushenkilöltä ja tämän puolisolta, jotka saivat muutaman henkilön mukaansa. Kritiikki kohdistui siihen tehtiinkö tarpeeksi ja reagoitiinko tilanteeseen liian hitaasti. Ongelmakohtaa ei meinattu löytää, vaikka sitä etsittiin jopa suunnistajien kanssa. Lopulta syyksi paljastui rikkoutunut puhtaan veden putki, joka oli vuotanut pitkään. Se taas oli romahduttanut yllä kulkevan seurakunnan viemärin, josta saastunut vesi taas valui puhtaan veden joukkoon. – Se oli monien sattumien summa. Joku sanoi, että yhtä todennäköistä kuin päävoiton saaminen lotossa. Turvapaikanhakijoita seurasi vihapuhe Kaikesta huolimatta Karrimaa on sitä mieltä, että kuntajohtajan uraa voi suositella nuoremmalle sukupolvelle. Hyvää on esimerkiksi se, että julkinen puoli on työnantajana kohtalaisen vakaa. – Se työhän on todella mielenkiintoista. Siinä saa olla tekemisissä ihmisen elämän koko kirjon kanssa. On se myös aika palkitsevaa muutakin kuin palkan puolesta. Kyllä siinä saa onnistumisen tunteita. Työn huono puoli on Karrimaan mukaan siinä, että pitää olla koko ajan käytettävissä milloin mihinkin tarkoitukseen. – Se on elämäntapa. Pitää näyttäytyä siellä ja täällä. Pitää olla kylillä ja Porin päivän vastaanotolla ja Ulvilan 150-vuotisjuhlilla. Karrimaa sai ensimmäisen kunnanjohtajan pestinsä vuonna 1995, kun hänet valittiin Viialan pomoksi 27 hakijan joukosta. Hän oli 36-vuotias ja erittäin yllättynyt. – Kyllähän uusia haasteita on tullut. Ei ollut internettiä, eikä sähköpostia. Jos ajattelen somettamista, niin Harjavallassa se ei näkynyt, mutta Nousiaisissa annettiin tulla täydeltä laidalta ja nimettömänä. Niitä kun lähtee oikomaan, se on päättymätön suo. Uransa kovimpaan paikkaan Karrimaa sanoo joutuneensa, kun Harjavaltaan perustettiin vastaanottokeskusta vuonna 2015. Se oli Satakunnan ensimmäinen iso aalto. Karrimaa sanoo, että hän ei osannut ajatella, että maahantulijat olisivat uhka. Yllätti, miten lähelle vihapuhe Harjavallassa tuli. – En minä nyt nimeä ottanut pois ovesta, mutta pattereilla toimivan ovikellon. Illalla aina varmistin, että ovet ovat kunnolla kiinni. Silloin tuntui ahdistavalta. Jo hakuvaiheessa pitää levittää koko elämä Kunnalliselämä on Karrimaan mukaan jatkuvaa epäsuhtaa asukkaiden palveluntarpeen ja käytettävissä olevien resurssien välillä. Joku vuosi saattaa mennä taloudellisesti hyvin, mutta ennen pitkää mennään pakkaselle. Ideaalitilanteessa kunnallinen päätöksenteko toimii siten, että vaaleissa valitut poliitikot ohjaavat virkamiehiä, jotka hoitavat operatiivisen puolen. Käytännöt ovat kirjavia, sen myös Karrimaa on huomannut. – Vaalien jälkeen tulee uusia luottamushenkilöitä, niin aina tulee niitä ihmisiä, jotka laittavat kaikki asiat kuntoon, kun mitään ei ole osattu hoitaa. Kolmen kuukauden kuluttua he huomaavat, että ei kukaan yksin mitään hoida. Suurimpia haasteita Karrimaan mukaan on kuntapuolueen läsnäolo. Opettajat, palomiehet, sairaanhoitajat ja muut kunnan palkkalistoilla olevat istuvat kunnissa erilaisissa luottamustehtävissä. Reviirikiistoilta ei voida välttyä. – Joskus vuosia sitten kysyttiin, niin 87 prosenttia kunnanjohtajista oli sitä mieltä, että kunnan työntekijöiden ei pitäisi istua kunnanhallituksessa. Karrimaa on 61-vuotias. Taloudellista hätää hänellä ei ole, sillä sen ikäiset saavat olla eläkeputkessa. Hän on hakenut joitain väliportaan hallinnon paikkoja kuten Lempäälään hyvinvointijohtajaksi. – Siitä ei ole nyt kuulunut mitään ja tuskin kuuluu. Ikäkin on sellainen, että ei enää kauheasti ole kysyntää. Nousiaisten piti olla Karrimaan uran ”loppusijoituspaikka”. Lähtö tuli suunniteltua nopeammin, eikä hän sen jälkeen ole hakenut uusia pomon virkoja. Niitä olisi ollut tarjolla Satakunnassakin. Muun muassa Jämijärvi, Pomarkku ja Ulvila. Käytävillä on mietitty, että hakijoita virkoihin olisi voinut olla enemmänkin. Etenkin virassa olevat kunnanjohtajat vaihtavat hakevat harkiten. Karrimaa tietää, että monet jättävät hakematta, koska julkinen prosessi on raskas. Hän on sitä mieltä, että kunnilla jää sen vuoksi hyviä hakemuksia saamatta. Laki joka tapauksessa lähtee siitä, että julkiset virat ovat julkisia. – Minä en pidä sitä hyvänä. Minulla on itsekin sellainen kokemus, että miksi tuo hakee, eikö se tykkää olla meillä. Varsinkin kun pitää jo hakuvaiheessa levittää koko elämäsi medialle. Sekin karsii, että kunnanjohtajan oletetaan asuvan kunnassa. Puoluepoliittiset intohimot ovat Karrimaan mukaan tasaantuneet pienissä kunnissa, eikä jäsenkirjaa tuijoteta yhtä tarkkaan kuin ennen. Hänkin tuli demarina valituksi umpikepulaiseen Nousiaisiin. Harjavallassa demarit puolestaan järjestelivät Karrimaan mukaan siten, ettei kiistoja syntynyt. Paitsi hänen kanssaan. – Kyllä toverituomioistuin on kaikkein kovin, hän nauraa. Näin vastaa Markku Rauta Kaupunginhallituksen ex-puheenjohtaja Markku Rauta (sd.), riitauduitte Jaana Karrimaan kanssa pahasti. – Kyllä siinä oli isompi porukka. Minä olin ainoastaan hallituksen puheenjohtaja ja tein mitä porukalla sovittiin. Karrimaa sanoo, että häneltä vietiin johtamisen edellytykset? – Varmaan siinä niin kävi, mutta hän teki sen itse mahdottomaksi, koska hän ei lainkaan kuunnellut esimiestään eli kaupunginhallitusta. Millaisissa asioissa hän ei kuunnellut? – Sellaisissa, jotka liittyvät henkilöstöjohtamiseen. Kaupunginvaltuuston enemmistö oli sitä mieltä, että Karrimaan henkilöstöjohtamiseen tulee puuttua. Karrimaata syytettiin epäasiallisesta käytöksestä. Mitä se piti sisällään? – Se on aika tarkkaan lueteltu tilapäisen valiokunnan raportissa. – Me ohjasimme Karrimaan työnohjauksen. Mikään ei muuttunut. Hänen asiaosaamisensa oli kohtuullisen hyvää, mutta hän ei yksinkertaisesti missään vaiheessa myöntänyt, että hänen johtamistavassa olisi virhettä. Karrimaa kertoo, että ajauduitte törmäyskurssille, kun hän haki muualle töihin. Onko näin? – Silloin muistaakseni sanoin hänelle, että kaksi viranhakua saman vuoden aikana ei näytä ulospäin kovin hyvältä, jos meidän kaupunginjohtajalla on jatkuvasti haku päällä. Se ei ole imagon kannalta hyvä. Karrimaan mukaan riitely alkoi, kun kaupunginhallituksen jäsen Sari Lukkaa (sd.) ei valittu rehtoriksi. Pitääkö paikkansa? – Ei pidä paikkansa. Me yhdistimme yläasteen ja lukion rehtorit. Missä vaiheessa päädyitte siihen, että asioita ei voida enää selvittää ja ryhdyitte ajamaan työsuhteen purkamista? – Se tapahtui 2016 syksyllä, kun laadittiin talousarviota. Hän piti toimialajohtajille palaveria. Sieltä yksinkertaisesti tuli palautetta, että kaupunginjohtaja ei antanut puheenvuoroa ja sätti henkilöitä. Te annoitte Karrimaalle porttikiellon demareiden valtuustoryhmään. Miksi? – Osalla ryhmän jäsenistä oli sellainen kokemus, että he eivät pysty puhumaan avoimesti asioista, kun hän on siellä.