Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Tähtijutut Moro Näköislehti Mielipiteet

Kun valtakunnallinen sote-ratkaisu viipyy ja viipyy, Pirkanmaa tekee itse suunnitelmansa – Sote-muutosjohtaja: ”Emme jää odottamaan kansallista uudistamista”

Pirkanmaan sote-muutosjohtaja Jaakko Herrala on tällä hetkellä virallisesti ainoa maakunnan sote-uudistusta valmisteleva työntekijä. – Edellinen valmistelu on kuopattu jouluun mennessä, 12 viimeistä valmistelijaa kotiutui siinä yhteydessä. Tämän vuoden alusta kesään saakka on tasan yksi työntekijä, minä. Viimekeväinen sote-uudistuksen kaatuminen ei tarkoittanut sitä, että suunnittelu olisi pysähtynyt Pirkanmaalla. Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistaminen on organisoitu Pirkanmaalla niin, että kaikkien kuntien päättäjistä kootut johtoryhmä ja ohjausryhmä suunnittelevat Pirkanmaan omaa sote-uudistusta. Herralan mukaan kaikki Pirkanmaan kunnat ovat sitoutuneet moniin sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyviin uudistamiskohteisiin, joita on suunniteltu lokakuusta lähtien. – Meillä on hyvin pitkällä esimerkiksi ympäristöterveyshuollon uudistaminen, miten sitä tulisi uudistaa yhdelle toimijalle. Toinen on ikäihmisiin liittyvä valvonnan uudenlainen järjestely ja tuottaminen. Käytännössä tavoitteena olisi, että Pirkanmaalla yksi valvontayksikkö tuottaisi valvontapalveluja ikäihmisten niin julkisiin kuin yksityisiinkin yksiköihin. Pirkanmaalla on nyt loka–marraskuussa työpajoissa määritelty 53 kehittämiskohdetta, joissa kussakin on mukana vähintään 80 prosenttia väestöpohjasta. Joidenkin uudistusten piirissä ovat kaikki Pirkanmaalaiset. – Pirkanmaalla on oltu etukenossa ja hyvässä vauhdissa yhteisten asioiden viemisessä kaikkien kuntien kesken. Pirkanmaa on ollut hyvin vahvasti sillä kannalla, että emme jää odottamaan kansallista uudistamista, vaan uudistamisessa edetään vaikka itse tehden. Suunnittelu jatkuu vielä tammikuun ajan, jonka jälkeen toiminnallisille uudistuksille haetaan valtionavustuksia. Uudistusten toimeenpano voisi alkaa ensi kesänä ja jatkua vuoden 2022 loppuun saakka. ”Erikoisratkaisujen pois sulkeminen ei ole viisasta” Uudellamaalla tehtiin syksyn aikana hallitusohjelmaankin kirjattu selvitys, jonka pohjalta valmistellaan erillisratkaisua. Joulun alla valmistuneessa selvityksessä maakunta on jaettu viiteen alueeseen. Erillisselvityksen seurantaryhmän puheenjohtaja, sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila kertoi Ylelle , että muille suurille kaupungeille räätälöidyistä sote-alueista ei ole ollut keskustelua viranhaltijoiden eikä hallituksen toimesta. Varhilan mukaan uudet erillisratkaisuja koskevat selvitykset veisivät resursseja muusta valmistelusta ja pitkittäisivät hanketta. Pirkanmaan sote-muutosjohtaja Jaakko Herrala näkee tilanteen ongelmallisena. – Mielestäni pitäisi pystyä joustavasti katsomaan maakunnan ja kuntien välistä yhteistyötä. Siten kategorisesti kaikkien erikoisratkaisujen pois sulkeminen ei ole viisasta. Herralan mukaan yksi sote-malli ei toimi kaikkialla, ja alueelliset erot on syytä ottaa vahvasti esille jatkovalmistelussa. Hän sanoo, että Pirkanmaa on kuin Mini-Suomi. – Täällä alueelliset erot ovat todella suuria niin palvelujen saatavuudessa, palvelutasossa kuin palvelukriteereissäkin. Samat ilmiöt ovat vallalla ympäri Suomen. Ei pelkästään Uusimaa ole poikkeus. Herrala uskoo, että vaikka muut maakunnat ja kunnat hyväksyisivätkin Uudenmaan erillisratkaisun, joka menisi eduskunnan käsittelyyn saakka, valiokunnissa voi tulla vielä mutkia matkaan. – Haaste tulee siitä, että täyttääkö tämä perustuslain kaikki vaatimukset. Ennen kaikkea kyse on yhdenvertaisuudesta. Kunnat pääsevät lähiviikkoina antamaan lausuntonsa Uudenmaan sote-erillisratkaisua koskevasta valmistelusta. Tampere haluaisi osallistua valmisteluun Tampereen pormestari Lauri Lyly kertoo, että Tampere ei ole hakemassa alueellista erillisratkaisua Uudenmaan tapaan. – Uudellamaalla ja muualla Suomessa yritetään tehdä yksi rakenne, ja sitten vasta mietitään, mikä se sisältö on. Me haluaisimme tehdä tämän toisinpäin. Olemme hakeneet Pirkanmaalla sisällöllistä ratkaisua. Lylyn mukaan palveluiden sisältöön tulisi sote-ratkaisussa saada liikkumatilaa jakamalla järjestämisvastuuta esimerkiksi sosiaalipuolella. – Terveyspuoli tarvitsee laajemmat hartiat, terveyden perässä on menty yli kuntarajojen aina ennenkin. Sosiaalipuolella kunnilla on perinteisesti ollut hyvä tapa tehdä asioita, tämä pitäisi mahdollistaa tulevassa sote-ratkaisussa. Lyly haluaisi kunnat mukaan vaikuttamaan uudistuksen sisältöön, että lopputuloksesta tulisi kerralla mahdollisimman hyvä. Nyt uudistusta tehdään niin ministerivetoisesti, että kuntien rooliksi jää lausuntojen antaminen. – On eri asia antaa lausuntoja kuin osallistua töihin. Haluaisimme olla enemmän työryhmissä ja valmisteluissa mukana ja osallistua enemmän sisällön tekemiseen. Kunnat ovat tehneet tätä sata vuotta, niin luulisi, että kuntia tulisi ottaa mukaan valmisteluun. Lylyn mukaan kunnilla ei tällä hetkellä ole juurikaan mahdollisuuksia vaikuttaa ministeriön sote-valmisteluun. –Teemme omaa valmisteluamme niin, että saamme tästä hyviä esimerkkejä ja esityksiä aikaiseksi. Sillä pystytään ehkä kaikkein parhaiten vaikuttamaan ministeriön työhön.