Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Mikä alue kunta on tulevaisuudessa? – Tätä saa pohtimaan hyvinvointialue-maakunta-keskustelu

Sote-esityksen myötä tulisi 22 hyvinvointialuetta. Maakunta terminologia muutettiin hyvinvointialueeksi, väistetäänkö tällä kritiikkiä alueiden määrästä? Termissä maa vaihtui hyvinvoinniksi ja kunta alueeksi. Tällä muutoksella syntyy paljon ideoita ajaa politiikkaa tulevaisuudessa. Mitä uudistuksessa jää nykyisille kunnille? Niille jää kasvatus- ja sivistysala sekä maa-alan ylläpito rakenteineen, tämä on kolmasosa nykyisestä verraten budjettiin. Aluevaalit olisivat alkuvuodesta 2022 ja kuntien valtuustoihin ollaan valitsemassa täysimäärä valtuutettuja keväällä 2021. Mikäli hyvinvointialueet toteutuvat, jäisi nykyisiin kuntiin kolmen vuoden ajaksi iso joukko valtuutettuja päättämään kolmannekseen pienentyneestä budjetista. Voidaanko odottaa kehitystä kunnille jääviin palveluihin, vai uusia avauksia nostamaan kuntaveroa? Hyvinvointialueiden tavoitteena näyttää hallituksen mielestä olevan vain tasa-arvoisuus. Kuinka epätasa-arvoinen koet nyt olevasi? Kuntien käyttämät varat hyvinvointiin vaihtelevat per asukas ja asiakaskokemukset vaihtelevat. Vaikuttavia tekijöitä on monia, kuten sisäinen kulttuuri, ikäjakauma, sijainti, verotulot, pinta-ala, asukastiheys, palvelupisteet ja asuntosi sijainti. Suomesta ei löydy sellaista varallisuutta, että tuotamme kaikille parhaan kunnan mukaisen kokemuksen. Laskemalla kokemustasoa saavutamme tasa-arvon. Uudistus tulee tämän seurauksena nostamaan verotusta ennen kuin myönnetään, että asumisen vapaus vaikuttaa palvelukokemukseesi. Muuttuuko kunta-termikasvatus-, lumenauraus- vai asumisalueeksi? Mihin tarvitaan termiä itsenäinen kunta? Sote-uudistuksen taustalla on nykyisen kuntajärjestelmän alasajo, vaiheittain. Kehityksen suunta muuttuu siirtämällä suurin taloudellinen siivu pois lähidemokratiasta. Asumisalueenpäätettäviä asioita voidaan ohjata ja hallinnoida isoista etäältä tai vain vaan yksiköissä, tosin nykyhallitus ei hyväksy itsenäistä päätäntää. Meillä on esimerkkinä maailman laajuisia yrityksiä, joissa asiakas kokee samaa palvelua kaikissa yksiköissä. Kun vielä lisätään digitalisaation kehitys, häilyy fyysisen lähiohjauksen tarve, keskustelut suoritetaan jo nyt Teamsin kautta. Sivistysalueenpäiväkodeissa ja kouluissa on jo johtajat, jotka vastaavat ja ohjaavat toimintaa lainsäädännön ja budjetin mukaisesti. Tarvitaanko sivistysjohtajia jokaisella alueella toteamaan lain mukainen toiminta? Lumenaurausalueilla on oikeus kaavoittaa, minkä tulee seurata maakuntakaavaa. Miten mahtaa maakuntakaava sopia hyvinvointialueen kanssa yksiin? Kaavoitukseen vaikuttaa palveluverkosto, josta päätäntä osin hyvinvointialueelle. Aurausalueellejää paikallisesti palkatun arkkitehdin näkemys aurauksen toiminnallisuudesta, jonka naapurit hyväksyvät. Voisiko naapurusto hyväksyä arkkitehdin työn, jonka koti – ei kun etätoimisto – on kauempana? Kirjoittaja on kunnanvaltuutettu (kok).