Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Vuohenojassa virtaava vesi päätyy lopulta Selkämereen – Veeti Kalliokoski kartoittaa isoisänsä kanssa Tampereen ojien reittejä

Pienistä puroista kasvaa suuri virta. Vanha sanonta muuttuu käsin kosketeltavaksi Tampereen Rissossa. Täällä Vaarinsuon alueelta saa alkunsa Vuohenojaksi ristitty, toistakymmentä kilometriä pitkä uoma, joka laskee Iidesjärveen. Sieltä vedet jatkavat matkaansa Pyhäjärveen, josta ne päätyvät Nokianvirtaa pitkin Kuloveteen. Sitten ollaan jo Kokemäenjoen alkulähteellä. Vesi laskee sitä pitkin lopulta Selkämereen. Vuohenoja on yksi monista ojista, joiden reittejä Veeti Kalliokoski , 16, on yhdessä isoisänsä Antero Korhosen kanssa Tampereella kartoittanut. – Olen pienestä asti kalastanut muun muassa Alasjärvellä. On tullut mietittyä, mistä vedet oikein tulevat ja mihin ne menevät, Kalliokoski kertoo. Ojia on Tampereella kymmeniä, eikä parivaljakolla ole aikomusta rämpiä niiden kaikkien pohjalla. Lähempään tarkasteluun on otettu muutamia tunnettuja ja vähemmän tunnettuja uomia, jotka kulkevat keskustan liepeillä. Urakan kimpussa on häärätty viime syksystä asti. Lopputuloksena syntynee jonkinlainen kirjallinen esitys tutkimuksen tuloksista. Ainakin artikkeli Tammerkoski-lehteen on vireillä. – Lähinnä omaksi iloksi ja yhteisestä mielenkiinnosta tätä tehdään, Korhonen toteaa. Hänen kokemuksensa mukaan ihmiset eivät usein tiedä, mistä vaikkapa kotipihan vieressä kulkeva oja tulee ja mihin se menee. – Kiinnostuneita kyllä ollaan, kun asia otetaan puheeksi, Korhonen sanoo. Joki, oja vai puro? Ojalla tarkoitetaan yleensä maahan kaivettua uraa. Puro sen sijaan on määritelmällisesti aina luonnon muovaama. Korhosen mukaan Länsi-Suomessa puhutaan kuitenkin ennemmin ojista kuin puroista, oli kyseessä sitten luonnon tai ihmisen tekemä ura. Itä-Suomessa taas vedetään tarkemmin rajaa purojen ja ojien välille. Oja esiintyy Tampereellakin nimistössä useammin kuin joki tai puro. Kartoissa ainoat joeksi nimetyt uomat kulkevat Teiskon suunnalla. Ainoa puro on puolestaan Kalkun Myllypuro. Loput ovat ojia. – Myllypurossa on aikoinaan ollut paljon myllyjä, mistä nimi juontaa, Korhonen sanoo. – Siinä on enemmän korkeuseroa kuin Tammerkoskessa. Kalkussa puro putoaa 300 metrin matkalla 25 metriä. Tammerkoski putoaa kilometrin matkalla 18 metriä. Kantakaupungin pisin Tampereen kantakaupungin pisin ojareitti on Kalliokosken ja Korhosen tutkimusten perusteella Vuohenojan-Viinikanojan reitti Rissosta Pyhäjärveen. Lammikosta Rissonkadun kupeesta kertyy matkaa mutkitellen Iidesjärven itäpäähän noin 13 kilometriä. Tähän kun lisätään kahden kilometrin pituinen Iidesjärvi ja kilometrin verran Viinikanojaa, tulee reitille Atalan perukoilta Pyhäjärveen pituutta 16 kilometriä.