Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Perusterveydenhuoltoa voi parantaa nykyisestä

Kaikki ovat samaa mieltä siitä, että sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen yksi tärkeimmistä tavoitteista on peruspalvelujen parantaminen. Usein mainitaan, että lääkäreitä on saatava perusterveydenhuoltoon lisää. Tämä on tärkeää, mutta palvelujen saatavuuden näkökulmasta asiaa on syytä tarkastella laajemmin. Palvelujen kehittäminen vaatii moniammatillista näkökulmaa. Seuraavassa muutamia toisiaan täydentäviä kehittämiskohteita. Mikään keinoista ei yksin ratkaise nykyisiä ongelmia, mutta yhteisvaikutus voi olla merkittävä. Perusterveydenhuollon työolosuhteita on kehitettävä. Keskeisiä kehittämiskohteita ovat tiimityöskentelyn lisääminen ja työnjaon uudelleen määrittely. Nyt lääkärit ja sairaanhoitajat tekevät monia sellaisia tehtäviä, joita myös avustava henkilökunta voisi tehdä. Sairaanhoitajien ja fysioterapeuttien työnkuvaa on laajennettava ja suoravastaanottoja lisättävä. Suoravastaanotot ovat tehostaneet toimintaa, nopeuttaneet hoitoon pääsyä, vapauttaneet lääkäriaikoja ja jopa parantaneet potilaan ja asiakkaan ohjausta. Osittaisen lääkkeenmääräämisoikeuden omaavien, ns. reseptihoitajien, kouluttaminen ja palkkaaminen helpottavat lääkäreiden työpaineita. Sosiaalityötä osana perusterveydenhuoltoa on kehitettävä. Usein sosiaalisen tilanteen huomioon ottaminen on oleellinen osa nopeaa auttamista. Hoitoketjut eheäksi Suuri osa perusterveydenhuollon asiakkaista on ikäihmisiä. Gerontologista osaamista on lisättävä kaikissa ammattiryhmissä. Erityisesti muistisairauksien ennaltaehkäisyn, tunnistamisen, diagnosoinnin sekä hoidon ja kuntoutuksen osaamisen puutteet aiheuttavat paljon inhimillistä kärsimystä ja palvelujen tarpeen kasvua. Kotihoitoa on kehitettävä kuntouttavaksi. Kuntouttavassa toiminnassa on oleellista yksinäisyyden vähentäminen ja ulkona liikkumisen mahdollistaminen. Eheät hoitoketjut saatava toimimaan nykyistä paremmin ja tutkimusnäyttöä on käytettävä hoitoketjujen rakentamisessa. Kaikkien ammattiryhmien työn tulee olla näyttöön perustuvaa. Etälääketiedettä on hyödynnettävä. Se mahdollistaa perusterveydenhuollossa erikoislääkärien konsultoinnit sekä kotihoidon työntekijöiden lääkärikonsultaatiot ilman, että potilaan tarvitsee mennä vastaanotolle. Palvelubussien toimintaa harvaanasutuilla seuduilla on kehitettävä. Näin pystytään takamaan palvelut myös kuntakeskuksista kaukana asuville ikäihmisille. Palvelubusseissa on mahdollista toteuttaa muun muassa terveystarkastuksia, sairaanhoitajan vastaanottoa, hammastarkastuksia ja näytteenottoa. Erikoistuvien lääkäreiden velvollisuutta työskennellä terveyskeskuksessa voi harkita pidennettävän yhdeksästä kuukaudesta vuoteen. Menipä lääkäri erikoistumaan mille erikoisalalle tahansa, hänelle on hyötyä tulevassa työssään terveyskeskuksessa työskentelystä. Kirjoittaja on terveystieteiden tohtori ja kansanedustaja (sd.).