Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut Näköislehti

Hintalapuissa tuhansien eurojen erot Pirkanmaalla – listasimme kaikista kunnista, mitä peruskoulun lukuvuosi maksaa: ”Ihan hirveästi tästä ei voi enää säästää”

Pirkanmaalla perusopetuksen kustannuksissa oppilasta kohden on suuria eroja. Kalleinta opetus on Virroilla ja edullisinta Lempäälässä. Kahden kunnan välinen ero euroissa on 4 282 euroa oppilasta kohden vuodessa. Koko Pirkanmaan keskiarvo on 8 589 euroa. Kustannuksiin vaikuttavia tekijöitä on useita, mutta koulujen määrällä, kouluverkolla ja kunnan koolla on merkitystä. Suomen Kuntaliiton kehittämispäällikkö Mikko Mehtonen sanoo, että yleensä isot koulut ovat oppilasta kohden halvempia kuin pienet. Kiinteistökulujen lisäksi henkilöstön ja avustajien määrä sekä ryhmäkoko vaikuttavat oppilaskohtaiseen kustannukseen. Esimerkki keskittämisen tuomista säästöistä löytyy Pirkanmaalta Urjalasta. Sivistysjohtaja Juha Salo kertoo, että sen jälkeen, kun kunta lakkautti kyläkoulut 2013 perusopetuksen kustannukset ovat laskeneet vuodessa noin 300 000 euroa. Kuntaan rakennettiin uusi iso yhtenäiskoulu, joka aloitti vuonna 2017. Opetuksen laatuun vaikuttavilla asioilla on Mehtosen mukaan paljon merkitystä. Esimerkiksi ryhmäkoko vaikuttaa kustannuksiin paljon. Sen lisäksi hinta nousee, jos koulussa on tarjolla vaikkapa harrastuksia, parempia liikuntavälineitä tai uutta tekniikkaa. Ruokakuluissakin voi olla isoja eroja. Mehtonen kertoo esimerkin kunnasta, jonka ateriakustannukset olivat kaksinkertaiset muihin maakunnan kuntiin verrattuna. Syynä oli, että ruokaan sisältyi jälkiruokia, käytettiin laadukkaita ja terveellisiä raaka-aineita ja tarjolla oli monia ateriavaihtoehtoja. Jos kunta on pinta-alaltaan iso, voi kuljetuskustannuksista kertyä paljon kuluja. Silti kyläkoulujen karsiminen yleensä vähentää kustannuksia. Vaikka kuljetuskustannukset kasvavat, niin isojen yksiköiden tehokkuus vähentää kokonaiskuluja. Mehtonen nostaa kustannuksiin vaikuttavista asioista vielä sen, miten monella kielellä opetusta järjestetään. Kaksikielinen opetus voi nostaa kuluja. Hintaa nostaa, jos muuta kuin suomea äidinkielenään opiskelevia on paljon. Virroilla näkyy laskeva oppilasmäärä Virroilla näkyy, miten kunnan koko vaikuttaa kuluihin. Kyläkouluja on edelleen neljä ja kunta on iso pinta-altaan. Kouluikäisten koko ajan pienenevä joukko kasvattaa sekin oppilaskohtaisia kuluja. Yhtenäiskoulun rehtorin Katri Rantalan kontolla on Virtain perusopetus. Hänen mukaansa kunnan poliittiset päättäjät ovat halunneet pitää kiinni koulujen määrästä . On kuitenkin sovittu, että jos koulussa oppilaiden ja esiopetuksessa olevien määrä laskee alle 20 lapsen, niin asiaa tarkastellaan. Rantala sanoo, että hinnassa näkyy, miten kunnassa on haluttu sijoittaa opetuksen laatuun. – Ryhmäkoot ovat pieniä ja jaamme opetusryhmiä. Suhteessa oppilasmäärään erityisopetusta on hyvin. Opetuksen taso on pidetty kiitettävällä tasolla, Rantala kehaisee. Virtain keskustan alakoulussa luokkakoko on välillä 14–20 oppilasta, keskimäärin 16,9 Yläkoulun aineenopetuksessa luokalla on keskimäärin 19,6 oppilasta. Luokkakoko vaihtelee 15 oppilaasta 24 oppilaaseen. Kyläkoulujen luokkakoko vaihtelee 6:sta 25:een, keskimäärin 13,4. Kyläkoulujen luvussa ovat mukana esikoululaiset. Rantalan mukaansa opetukseen kohdistuu samanlaisia säästöpaineita kuin muillekin toimialueille, mutta toistaiseksi säästöjä on vaadittu maltillisesti. Lempäälässä taloutta tarkastellaan koko ajan Pirkanmaalla edullisimmin opetusta tuotetaan Lempäälässä. Sivistysjohtaja Nina Lehtinen uskoo, että edullisuuden syyt löytyvät järkevästä taloudenpidosta. Esimerkiksi hallintoa on kevennetty niin, että rehtoria ei ole joka koulussa. – Taloutta on tarkasteltava koko ajan. Olen iloinen, että kustannukset ovat järkevällä tasolla, mutta siinäkin raja tulee vastaan. Ihan hirveästi tästä ei voi enää säästää. Hän huomauttaa, että kaikessa ei ole menty pelkästään raha edellä. Esimerkiksi erityisopetukseen on sijoitettu. Kuntaan on perustettu intensiivisen tuen luokkia, joissa on 4 –8 oppilasta. Erityisopettajan tukena on psykiatrinen sairaanhoitaja. Se on vähentänyt erityisopettajien tarvetta muualla. Kunnassa on edelleen useita kyläkouluja. Lempäälää auttaa kuluissa se, että kun lapsia on paljon, yhtä hinta yhtä koululaista kohden tarkasteltuna laskee. – Meillä on positiivinen ongelma, lapsia tulee ovista ja ikkunoista. Teimme kouluverkkotarkastelun 2016. Lapsia on joka paikassa niin paljon, että ei ollut mitään mahdollisuutta siirtää lapsia mihinkään. Lehtinen arvioi, että tulevaisuudessa kulut todennäköisesti kasvavat, kun kunta rakentaa uusia kouluja ja vuokrakulut nousevat. Lempäälässä Nurmen koululla on alkamassa 0 – 2.-luokkalaisten tunti. Se alkaa arvoituksella: lapset nimeävät seinälle heijastetun kuvan esineitä. – Ompelukone, omena ja ohra, koska siinä on pitkät vihneet, tietävät lapset. Pian arvoitus ratkeaa: kaikki esineet alkavat o-kirjaimella. Esiopetuksen kuuden lapsen ryhmä lähtee omaan tilaan leikkituokioon. Ensimmäinen luokka alkaa tutkia aapisen o-sivua ja kakkosluokka siirtyy oppimaan kirjallisen tehtävän tekemistä. Luokanopettaja ja koulun toimipaikkavastaava Päivi Ahonen on yllättynyt kuullessaan peruskouluvertailun tuloksesta. Hän on ensimmäistä vuotta 54 oppilaan koulussa. Kokemusta on isommasta Lempäälän koulusta ja Akaasta. Ahonen sanoo, että arjessa Lempäälän taloudellisuus vertailussa ei korostu. Nurmen koulukin on uusi, jossa tilat ovat kompaktit mutta toimivat. – Ei se oppilaalle asti näy. Koululla on tarvittavat välineet, Ahonen sanoo. Viides ja kuudes luokka ovat liikuntatunnilla koulun kentällä. Osa pelaa jalkapalloa, osa lenkkeilee. Luokanopettaja Jori Järvenpää on ollut opettajana pääkaupunkiseudulla ja Pirkanmaalla. Lempäälä ei erotu joukosta. – Pikemminkin päinvastoin. Resurssit ovat olleet jopa paremmat. Ehkä on osattu tehdä oikeita asioita, Järvenpää miettii. Nurmen koululaiset käyvät teknisessä työssä ja liikuntatunneilla muualla. Järvenpää arvioi, että sekin liittynee ennemminkin pikkukouluun kuin siihen, että säästettäisiin.