Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Tähtijutut Moro Näköislehti Mielipiteet

Huumeriippuvaisten hoidossa lääkkeet vievät ojasta allikkoon - miksi addiktin kykyä muutokseen ei tueta eikä raitistumiseen uskota?

Tampereen huumehoito on ollut toistuvasti esillä useiden epäkohtiensa vuoksi - ja syystä. Riippuvuusongelmaa käsiteltäessä tarvitsemme kuitenkin myös voittajatarinoita. Pääsääntöisesti huumekierteestä vapautuneet ihmiset poistuvat palvelujärjestelmästämme: opiskelevat, siirtyvät työelämään, perustavat perheitä. Heidän puolestaan ei ole tarvetta huudella. Valtaosalla huumeriippuvaisista on huikea määrä käyttämätöntä potentiaalia, joka on hautautunut epäonnistumisten, hyväksikäytön, pelon, väkivallan ja riippuvuuden alle. Ihminen elää huumevankilan lisäksi oman mielensä vankilassa. Palvelujärjestelmämme ammattilaiset vahvistavat tätä mielen vankilaa kertomalla käyttäjille esimerkiksi, että ”sinä tarvitset nämä pillerit lopun ikääsi”, ”älä nyt vaan lähde kokonaan lopettamaan lääkkeitäsi”, "varmaan kannabis on sinulle ihan ok” tai ”kiva, kun olet käyttänyt vaan subutexia, etkä ollenkaan amfetamiinia”. ”Olen nähnyt addiktin siirtyvän korvaushoitoon, vaikka olisi näyttöä jopa vuoden päihteettömyydestä.” Tällainen lähestymistapa on asiakkaan aliarvioimista vailla kunnianhimoa. Riippuvuushoidon tulisi auttaa asiakasta löytämään mahdollisuutensa. Tarvitsemme onnistumisia, itsensä ylittämistä, saavutettavissa olevia ja haastavia tavoitteita, arvojen ja tavoitteiden mukaisia valintoja, muutosta tukevia ihmisiä ja merkityksen löytämistä elämään. Olen kuullut ja nähnyt useamman addiktin siirtyneen korvaushoitoon, vaikka löytyy näyttöä puolesta vuodesta vuoteen kestäneistä päihteettömistä jaksoista. Kyseiset jaksot ovat vahva osoitus ihmisen kyvyistä savuttaa päihteetön elämäntapa. Näillä ihmisellä on voimavaroja ja kykyjä valita päihteettömyys päivä kerrallaan ja käsitellä päihdehimoa. Nämä ihmiset tulisi ohjata takaisin elämään kokemuksestaan viisastuneena, esimerkiksi intensiivihoitojaksolla. ”Kemia ei ole ratkaisu vaan tutun syvälle juurtuneen toimintamallin ylläpitämistä.” Huumeisiin retkahtaneen addiktin kanssa tulisi käydä tiukka tilannearvio, jossa selvitetään vahvuudet ja raittiuden tuomat edut sekä tapahtuneet virheet rakentavasti. Retkahdus voi olla oppimiskokemus. Päihderiippuvuudesta toipuminen tarkoittaa elämäntavan muutosta. Addiktit ovat tottuneet muuttamaan todellisuuttaan kemialla. Lääkärin määräämä kemia ei ole ratkaisu vaan tutun, syvälle juurtuneen toimintamallin ylläpitämistä. Pysyvää ratkaisua kemia ei tarjoa. Toipuvat addiktit ovat käyneet läpi syvän itsensä kehittämisen. Heidän voimaansa, kokemustansa ja viisauttansa pitäisi nostaa ihmisten tietoisuuteen. Jokainen toipuva addikti on voittaja. Jokainen tarina tuo esiin sen, että muutos on mahdollinen, vaikka tilanne näyttää epätoivoiselta. Tarvitsemme enemmän tietoa, kokemuksia ja keskustelua siitä, että päihteistä voi päästä eroon pysyvästi. Haastan Tampereen päihdetyön ammattilaisia sekä päättäjiä tarjoamaan huumeriippuvaisille täysraittiuteen tähtääviä hoitoja ja menetelmiä.