Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Taysin infektiolääkärin mielestä kaikkia nuhakuumeisia lapsia ei tarvitsisi testata – tilastot paljastavat: näin lasten testimäärä lähti kasvuun ja näin tartunnat jakautuvat ikäryhmittäin

Koronatestit ovat Pirkanmaalla ruuhkautuneet, ja ongelmia on myös näytteiden määrityksessä. Lasten osuus koronatesteistä on kasvanut voimakkaasti. Fimlabin alueella näytteille saapuvista kolmasosa on alle 20-vuotiaita ja noin neljäsosa alle 10-vuotiaita. Koulujen ja päiväkotien alettua flunssataudit leviävät helposti. Kuitenkin suurin osa tartunnoista on todettu aikuisilla. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n ohjeistus on, että jos lapsella on edes lieviä hengitystieoireita, hänet tulee viedä koronavirustestiin herkästi. Ennen testituloksen valmistumista on vältettävä kontaktia muihin. Monia perheitä huolettaa, miten he selviytyvät syksystä. Lapsen sairastuminen tarkoittaa tällä hetkellä usean päivän odotusta sekä poissaoloja kouluista ja työpaikoilta. Osa lapsista ehtii parantua taudista ennen testiin pääsyä. Myös kriittisillä aloilla työskentelevät ihmiset joutuvat odottamaan testeihin pääsyä ja tuloksia, kertoo Tampereen yliopistollisen sairaalan Taysin infektioyksikön erikoislääkäri Janne Laine . – Näytepolut voivat olla heillä erilaiset niin kuin meilläkin sairaalassa on, mutta ruuhkautuminen koskee myös niitä. Ei se ongelma ratkaistu ole näiden kriittistenkään alojen kohdalta. Kysyimme neljältä asiantuntijalta, onko lasten laaja testaaminen järkevää. ”Rajat tulevat vastaan” Fimlabin laboratoriossa käsitellään koko Pirkanmaan julkisen terveydenhuollon koronatestit. Fimlabin palvelujohtaja Anu Mustila kertoo, että keväällä epidemian ensimmäisen vaiheen aikana testattiin pääasiassa aikuisia ja iäkkäämpää väestöä, mutta kesän aikana testaamisen painopiste on selkeästi siirtynyt lapsiin ja nuoriin. Fimlab on tutkinut koronatestausta alueellaan, johon kuuluvat Pirkanmaan lisäksi Kanta-Häme, Keski-Suomi ja Päijät-Häme. Vaikka tutkimustulokset päättyvät heinäkuun loppuun, sama ilmiö on Mustilan mukaan jatkunut. Fimlabin alueella kolmasosa kaikista testattavista oli kesä-heinäkuun aikana alle 20-vuotiaita. – Noin neljäsosa on alle 10-vuotiaita, joilla tällä hetkellä ei positiivisia koronalöydöksiä ole, Mustila sanoo. Mustila sanoo, että koronan esiintyminen Suomessa on tällä hetkellä matalalla tasolla. Testausta kuitenkin tehdään paljon ja nyt kun kapasiteetista on pulaa, testauskriteereitä voisi Mustilan mukaan ehkä arvioida valtakunnallisesti uudelleen: esimerkiksi lasten testaamisessa voisi miettiä kohdentamista sellaisiin, jotka ovat selkeästi altistuneet tai esimerkiksi palanneet matkalta. – Ilman muuta lapsiakin pitää testata, mutta nykyistä universaalia testausta kaikille niille, joilla on vähäisiäkin hengitystieinfektio-oireita, pitää varmasti jatkossa harkita uudelleen, koska kapasiteetin rajat tulevat kyllä vastaan. ”Lapset ruuhkauttavat testauksen” Lasten koronatestien määrän voimakkaan kasvun on huomannut myös Tampereen yliopistollisen sairaalan Taysin infektioyksikön erikoislääkäri Janne Laine . – Se on todennäköisesti suurin yksittäinen asia, mikä testien ruuhkautumisen on aiheuttanut. Laineen mukaan olisi syytä pohtia, onko lasten näin laaja testaaminen tarpeellista tai hyödyllistä. Ainakin Pirkanmaalla näyttää siltä, että alle 10-vuotiaiden lasten joukossa on erittäin vähän positiivisia testituloksia. – Lapsia joudutaan testaamaan aivan valtava määrä, jotta löydettäisiin yksi positiivinen. Aikuisilla osumatarkkuus on suurempi, joskin Pirkanmaalla aikuislöydöksetkin ovat olleet aika vähäisiä etenkin nyt kevään jälkeen. – Mielipiteeni on, että pitäisi miettiä, voitaisiinko lasten testaamista jotenkin rajata tai kohdentaa, Laine sanoo. Laineen mukaan rajausta voisi tehdä esimerkiksi niin, että jos on tiedossa, että lapsi on altistunut, hänet testattaisiin. Ihan kaikkia nuhakuumeita ei kuitenkaan lähdettäisi testaamaan. Laajalla testaamisella pyritään tartuntaketjujen nopeaan havaitsemiseen ja niiden katkaisemiseen varhaisessa vaiheessa. Laine sanoo, että tartunnan jäljittämisen kannalta on hankalaa, jos tulosta joudutaan odottamaan usean päivän ajan. Pitkät viiveet voivat vesittää tavoitteen, joka näytteenotolla pyritään saavuttamaan. Odotusaikana on esimerkiksi voinut tapahtua uusia tartuntoja ja niiden jäljittämisen kanssa ollaan jäljessä. ”Lapset testattava” THL:n asiantuntijalääkäri Emmi Sarvikivi puolestaan sanoo, että oireiset lapset pitää testata samalla tavalla kuin kaikki muutkin oireiset henkilöt tällä hetkellä. Esimerkiksi Taysissa lasten testaaminen ruuhkauttaa koronatestausta, ja THL:n mukaan suurin osa koronatapauksista on raportoitu aikuisilla. Miksi lasten testaaminen on järkevää? – On totta, että testiin pääsy on monessa paikassa tällä hetkellä ruuhkautunutta ja koetaan, että lasten testaaminen pahentaa sitä tilannetta. Eri alueilla epidemiatilanne voi olla hyvinkin erilainen mutta myös nyt kesällä, kun on ollut rauhallista, tietoomme on tullut useita tilanteita, joissa lapsi on ollut se ensimmäinen todettu tapaus. Tämä on johtanut tartunnanjäljitykseen, Sarvikivi kertoo. Sarvikiven mukaan maailmalta karttuu yhä enemmän tietoa siitä, että myös lapset sairastavat, useimmiten lieväoireisena, ja voivat tartuttaa tautia. Koska koronavirusinfektion oireet ovat samanlaiset kuin missä tahansa muussa virusinfektiossa, testaaminen on Sarvikiven mukaan ainoa keino saada selville, onko kyseessä koronavirus vai ei. Sarvikiven mukaan THL seuraa jatkuvasti tilanteen kehittymistä. Mahdollisia muutoksia tämänhetkisiin linjauksiin mietitään yhdessä sairaanhoitopiirien ja ministeriöiden kanssa. – Tällä hetkellä Suomen linja on se, että kaikki tapaukset pyritään löytämään ja tartuntaketjut jäljittämään ja katkaisemaan aikaisessa vaiheessa. Siihen sopii hirvittävän huonosti se, että jotain ikäryhmää ei testata ollenkaan. ”Vielä paljon vastaamattomia kysymyksiä” Lastentautien erikoisalajohtaja Péter Csonka Terveystalosta kannattaa niin ikään testaamista. Hän sanoo, että testaamisen tavoitteena on saada moniulotteisempi ja tarkempi kuva siitä, miten epidemia etenee ja käyttäytyy. Hänen mukaansa tämän parempaa keinoa piirtää karttaa epidemian leviämisestä ei oikeastaan ole. – Me emme tiedä riittävän hyvin sitä, kuinka hyvin lapset tartuttavat tai mikä on todellinen ikäraja, jolloin tartuttavuus on samaa luokkaa kuin aikuisilla. Aika paljon on vastaamattomia kysymyksiä vielä, ja tästä syystä kannatan aktiivisesti testaamista. Csonkan mukaan suosituksia ei pidä muuttaa siksi, että testaamisessa on ongelmia. Testaamatta jättäminen ei anna selkeää kuvaa tilanteesta. Lisäksi Csonka sanoo, että epidemian ollessa vasta noususuuntainen, tartunnan saaneita on vähän. – Totta kai suurin osa testeistä on negatiivisia, koska meillä on hirveästi kaikkea muutakin syytä niiskuttaa. Mutta miten me havaitsemme taittopistettä, jolloin korona rupeaa lisääntymään, jos meillä ei ole testausta riittävän tehokkaasti. Testaamisen puolesta puhuu Csonkan mukaan myös se, että on olemassa näyttöä siitä, että lapset levittävät koronavirusta myös oireettomina. – Kyse on siitä, voidaanko sanoa, että alle 12-vuotiaat eivät levitä? Ei voida sanoa. Entä voidaanko sanoa, että alle 6-vuotiaat eivät levitä? Ei sellaistakaan voi sanoa ainakaan vielä. Mihin se raja vedetään, hän kysyy. Oikaisu 19.8.2020 kello 10.14: Péter Csonkan nimi oli ensin kirjoitettu virheellisesti Petér Csonka.