Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Mistä palo sai alkunsa? Miksi sammutukseen ei käytetty helikoptereita? 5 kysymystä Notre Damen palosta

Pariisin ja katolisen maailman tunnetuimpiin kuuluva goottikirkko Notre Dame leimahti myöhään maanantai-iltana liekkeihin. Miten palo ja sammutustyöt etenivät? Palosta tiedetään varmasti, että se alkoi noin kello 18.50 paikallista aikaa (19.50 Suomen aikaa) maanantaina. Alustavien tietojen mukaan palokunnalta meni lähes 45 minuuttia saada sammutuskalusto paikalle. Syypääksi sanottiin Pariisin ruuhkia. Notre Dame sijaitsee vieläpä Seine-joen keskellä saarella, joka on liikenteelle pullonkaula. Palon sammuttamista vaikeutti katedraalin korkeus. Katto on 45 metrin korkeudella, kun nostokalusto yltää 30 metriin. Kokonaan liekkien nielemä torni oli kolme kertaa korkeampi. Kello oli paikallista aikaa 19.53, kun torni menetettiin. Tästä kului alle 10 minuuttia, kun katto sortui. Vielä kello 21.30 paikallista aikaa viranomaiset sanoivat ettei ole varmuutta, saadaanko paloa lainkaan pysäytettyä. Vaikeuksista huolimatta se saatiin hallintaan puolenyön jälkeen ja sammutettiin kokonaan noin 15 tuntia syttymisen jälkeen. Yhteensä sammutustöitä teki noin 400 pelastajaa. Yksi heistä loukkaantui, mutta muuten henkilövahinkoja ei syntynyt. Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump kirjoitti pian palon sytyttyä Twitterissä, että liekkejä vastaan voitaisiin ehkä taistella ilmasta käsin. Ranskalaisviranomaiset vastasivat, eivät Trumpille suoraan mutta poikkeuksellisesti englanniksi, että ilmasammutus on surkea idea, sillä veden paine voisi romahduttaa koko rakennuksen ja samalla myös viereiset rakennukset. Mikä palon sytytti? Tutkinta on vasta alussa ja varsinainen syttymissyy on täysin hämärän peitossa. Syyttäjänviraston mukaan tällä hetkellä ei ole mitään syytä uskoa, että palo olisi tahallaan sytytetty. Kirkossa tehtiin suurta remonttia, jonka oli määrä kestää vuoteen 2022. Sen epäillään liittyvän jotenkin paloon. Sään ja saasteiden vaurioittamien tornien lyijypäällysteitä oltiin vaihtamassa ja palon alkupaikka vaikuttaa olleen rakennustelineiden alla. Paikalla ei syttymishetkellä ollut ketään töissä. Syyttäjä Remy Heitzin mukaan tutkijat ovat jo alkaneet jututtaa niiden viiden rakennusfirman työntekijöitä, jotka kirkon parissa työskentelivät. Tutkintaan osallistuu 50 ihmistä. Miten tapaukseen reagoitiin? Sympatiaa Ranskalle sateli kaikista maailman kolkista. Jopa Yhdistyneen kuningaskunnan kuningatar Elisabet II , joka harvoin lausuu julkisesti mitään, ilmoitti olevansa syvästi surullinen tapahtuneesta ja kertoi ihailevansa pelastustyöntekijöitä, jotka ”riskeerasivat henkensä pelastaessaan tärkeää kansallista monumenttia”. Paavi Franciscus sanoi aiemmin rukoilevansa pelastajien puolesta ja ilmoitti myöhemmin ottavansa osaa pariisilaisten ja ranskalaisten suruun. – Tämä katastrofi vaurioitti historiallista rakennusta vakavasti. Mutta ymmärrän myös, että se vaikutti kansallissymboliin, joka on rakas pariisilaisille ja ranskalaisille vakaumukseen katsomatta, paavi sanoi viestissään Pariisin arkkipiispalle. Rukousten ja sympatian ohella tarjottiin myös konkreettista apua. Ranskalaiset luksusmiljardöörit ilmoittivat yksi toisensa jälkeen laittavansa likoon yhteensä puoli miljardia euroa. Guccin ja YSL:n omistaja Francois-Henri Pinault, LVMH:n (mm. Louis Vuitton, Moët Chandon, Hennessey) omistaja Bernard Arnault ja L’Orealin omistajasuku Bettencourt Meyers lupasivat antaa 100 miljoonaa, 200 miljoonaa ja 200 miljoonaa euroa korjauksiin. Öljy-yhtiö Total lupasi 100 miljoonaa ja Pariisin kaupunki 50 miljoonaa. Talkoisiin ilmoittautui myös useita muita raharikkaita ja uutistoimistot ovat laskeneet, että rahaa on luvattu jo 700 miljoonan euron edestä. Applen toimitusjohtaja Tim Cook lupasi hänkin kantaa kortensa kekoon, mutta ei maininnut summaa. Venäjän presidentti Vladimir Putin puolestaan tarjosi lähettää ”parhaat venäläiset kansallisen kulttuuriperinnön restaurointiin erikoistuneet kokeneet asiantuntijat” avuksi. Mitä menetettiin? Ilmiselviin vahinkoihin kuuluivat kirkon katto ja sen korkein, 90 metriin kohonnut torni. Myös kirkon holvi sortui osittain. Pääosa rakennuksesta, kiviseinät ja kellotornit kelloineen pysyivät sen sijaan lujasti pystyssä. Joitakin rakenteellisia vaurioita on löydetty, mutta ne ovat varasisäministeri Laurent Nunezin mukaan suhteellisen pieniä. Tuhoutunutta tornia koristaneet 16 pronssipatsasta oltiin hyväksi onneksi lennätetty viime viikolla pois paikalta korjaustöiden tieltä. Sisältä pelastustyöntekijät kantoivat ulos niin paljon arvokkaita taide-esineitä kuin he vain suinkin ehtivät. Pelastajat, poliisit ja kaupungin työntekijät muodostivat ihmisketjun, jonka avulla mittaamaton määrä kulttuurihistoriaa saatiin turvaan. – Olemme välttäneet katastrofin, mutta 5-10 prosenttia arvoesineistä on todennäköisesti tuhoutunut, se pitää hyväksyä, Ranskan uskonnollisesta kulttuuriperimästä vastaavan organisaation pääsihteeri Maxime Cumunel sanoi. Tärkeimpiin pelastettuihin esineisiin kuului väitetysti Jeesuksen orjantappurakruunun sisältävä pyhäinjäänne, jonka Ranskan kuningas Ludvig IX sai 1200-luvun puolivälissä Konstantinopolin keisarilta, joka oli pantannut sen rahapulassaan Venetsialle. Kirkon 10-metrinen suuri ruusuikkuna ja kaksi muuta suurta ruusuikkunaa pysyivät ehjinä. Asiantuntijat tutkivat ne kuitenkin tarkkaan selvittääkseen, ovatko lyijymaalaukset vaurioituneet. Suuri määrä maalauksia sai fyysisten vahinkojen lisäksi vaurioita vedestä ja savusta. Maalaukset siirretään Louvren taidemuseoon, jossa ne yritetään restauroida. Notre Damen valtavat liki 8000-pilliset urut ovat nekin vaurioituneet. Voidaanko kirkko korjata? Notre Dame on 850 vuotta vanha rakennus, joka on aiemminkin joutunut kokemaan kovia. Esimerkiksi sen maanantaina tuhoutunut korkein torni oli peräisin 1800-luvulta, sillä sen edeltäjä oli jouduttu poistamaan vaurioiden vuoksi. Se myös takuuvarmasti restauroidaan niin lähelle vanhaa loistoaan kuin mahdollista. Windsorin linnan restauroinnista vastannut ja nyt Westminsterin palatsilla työskentelevä arkkitehti Francis Maude oli varma asiastaan. – Notre Damesta tulee jälleen suurenmoinen. Ranskalaiset voivat olla varmoja, että siihen päästään ja me olemme enemmän kuin valmiit auttamaan, Maude kommentoi Reutersin mukaan. Windsorin linna kärsi vuonna 1992 valtavat vauriot tulipalossa. Koska tuhojen tarkka laajuus on vielä selvityksen alla, tiedossa ei ole, miten pitkään restaurointiin menee ja miten järkyttävä määrä rahaa siihen tarvitaan. Asiantuntijoiden arviot tarvittavasta ajasta ovat enimmäkseen alkaneet kymmenestä vuodesta. Jotkut ovat puhuneet vuosikymmenistä. Optimistisimpiin kuuluu presidentti Francois Mitterrandin aikainen kulttuuriministeri Jack Lang , joka pitää arvioita naurettavina. – Eilisestä lähtien olen kuullut, että tähän menee vuosikymmen. Se on täysi vitsi, tuohtunut Lang sanoi uutistoimisto AFP:lle. Hänen mielestään kolme vuotta on lähempänä totuutta.