Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Lukiolainen, huolettaako opiskelupaikka? Etkö saanut kymmentä laudaturia? Älä huoli – Korkeakouluun pääsevät myös muut kuin matikkanerot, lupaa lukiosta kaiken tietävä Jorma Suonio

Tampereen lukiokoulutuksen johtaja Jorma Suonio on huolissaan toisen asteen opiskelijoiden jaksamisesta. Nuoriin kohdistuu entistä enemmän ja monimuotoisemmin paineita, joista koulutusuudistukset ovat vain osa. ”Reksien reksin” alaisuuteen kuuluvat kaupungin kuusi päivälukiota ja aikuislukio, joissa opiskele yhteensä noin 3800 ja työskentelee noin 300 henkilöä. Suonio aloitti työt lukion rehtorina poikkeuksellisesti jo 32 vuoden iässä. Lähes 30 vuoden ajan hän on seurannut lukioelämää erilaisissa johtotehtävissä. Yksi oleellinen muutos nuorten elämässä 30 vuoden aikana on erilaisten virikkeiden määrän valtava kasvu. Toinen näkyvä muutos on ääripäiden loitontuminen toisistaan. Ennen oppilaat noudattelivat normaalijakaumaa. – Vankka magnan ja cum lauden keskiluokka on kaventunut. Ollaan joko todella intensiivisesti mukana tai sitten puuhaillaan hommia läpi, ellei olla syrjäytymässä. Työmarkkinatkin asettavat paineita. Vielä 30 vuotta sitten oli tarjolla runsaasti työpaikkoja pelkän peruskoulun käyneille. Näiden paikkojen määrä on vähentynyt sadoilla tuhansilla. – Tulevaisuuden kannalta on hirveän tärkeää, että ikäluokka saataisiin läpäisemään toisen asteen koulutus, joko lukio tai ammatillinen koulutus. Ei syytä paniikkiin Koulutusuudistukset herättävät monenlaisia huolia. Eikö korkeakouluun enää pääse, jos ei kirjoita kymmentä laudaturia? Entä mitä tapahtuu, kun yhtäkkiä kaikki voivat uusia yo-kirjoituksiaan rajoituksetta? Suonio suosittelee malttia keskusteluun. Viime aikoina on esimerkiksi kritisoitu sitä, että korkeakoulujen todistusperusteisessa valinnassa pärjäävät parhaiten pitkässä matematiikassa laudaturin kirjoittaneet. – Täytyy muistaa, että vain noin 5 prosenttia pitkän matikan kirjoittajista saa laudaturin. Ääripää ei ehkä kuvaa sitä todellista tilannetta, joka toteutuu suurimman osan kohdalla. Suonion mielestä pisteytystyökalua on silti tarpeen kehittää. Niin sanotuille myöhään heränneille täytyy myös taata pääsy korkeakouluun, jos kirjoitukset eivät mene nappiin. Pääsykokeilla on edelleen tarkoitus päästä opiskelemaan. Kolmantena väylänä Suonio mainitsee opintojen suorittamisen avoimen yliopiston kautta. Kun perus- ja aineopintoja on kasassa riittävästi, voi hakea opinto-oikeutta niiden perusteella. Todistusperusteinen valinta sekä mahdollisuus uusia yo-kokeita rajattomasti lisäävät melko varmasti arvosanojen korottajien määrää. Suonio uskoo, että määrä pysyy kohtuullisena ja suurin osa uusinnoista ajoittuu 1–2 vuoden sisään tutkinnon saamisesta. Kovin moni tuskin jaksaa uusia raskaita kokeita loputtomasti. – Lukiolaiset ovat itse sanoneet, että korottaminen on iso panostus. Ei sinne soitellen sotaan mennä. Jos kirjoitukset eivät mene ihan nappiin, kannattaa miettiä, pitäisikö opiskeluenergia suunnata jonnekin muualle. Mahdollinen ruotsin kielen palauttaminen yo-kirjoitusten pakolliseksi aineeksi kuulostaa Suonion mielestä silkalta politikoinnilta, jolla ei ole tekemistä koulutuspolitiikan kanssa. – Siitä paistaa selvästi, että se on hallitusneuvotteluiden tulosta. Suonio ei kuitenkaan tyrmää ajatusta. Hänen mielestään kaksikielisessä Suomessa ruotsin kielen osaamisesta on monenlaista hyötyä. Tampere vetoaa opiskelukaupunkina Tänään 60 vuotta täyttävä Suonio laittoi merkkipäivänsä kunniaksi pystyyn keräyksen nuorten mielenterveystyön tukemiseksi. Tiistaihin mennessä lahjoituksia oli kertynyt yli 2000 euron tavoitteen. Nuoret tarvitsisivat Suonion mielestä lisää psykologien ja kuraattorien palveluita sekä apua opintojen ohjaukseen. Lukiouudistus ja sen myötä muuttuva lukiolaki edellyttävät lukioita takaamaan henkilökohtaisen opintojen ohjauksen. Tämä taas vaatii lukioilta uusia rekrytointeja. Rekrytoinnille on Tampereella tarvetta muutenkin, kun lukioiden opiskelijamäärät kasvavat. Yhä useammat ulkopaikkakuntalaiset ovat kiinnostuneet suorittamaan yo-tutkintonsa Tampereella. Kun Suonio aloitti työt Tampereella vuonna 2000, noin joka neljäs oppilas Tampereen kaupungin lukioissa oli ulkopaikkakuntalaisia. Viime syksynä jo 40 prosenttia oppilaista tuli Tampereen ulkopuolelta. Syntynyt 12.6.1959 Lappeenrannassa. Valmistui filosofian maisteriksi Helsingin yliopistosta 1988 ja suoritti aineenopettajan kasvatustieteelliset opinnot 1986. Työskennellyt Tampereen kaupungilla vuodesta 2000 muun muassa klassillisen lukion rehtorina ja koko toisen asteen koulutuksen tuotantojohtajana. Lukiokoulutuksen johtaja vuodesta 2017. Opetti aikoinaan yhteiskuntaoppia, historiaa ja taloustietoa. Viimeksi opettanut vuonna 2003. Asuu puolisonsa ja Topi-koiransa kanssa Kangasalla. Suoniolla on kolme aikuista lasta.