Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Valtameret täyttyvät muovista, mutta uudet biotuotteet eivät ole lyöneet läpi – Onko suomalaisilla start up -yrityksillä ratkaisu ongelmaan?

Vaateteollisuuden jätit, kuten H&M ja Adidas testaavat suomalaisen start up -yrityksen Infinited Fiberin tekstiilijätteistä valmistamaa tekstiilikuitua. – Farkuissa on pystytty todentamaan, että meidän kuitu vastaa isojen muotiyhtiöiden tuotteiden laatuvaatimuksia, sanoo yrityksen toimitusjohtaja Petri Alava . Infinited Fiber valmistaa puuvillaa vastaavaa tekstiilikuitua pääosin tekstiilijätteestä. Yritys pystyy tuottamaan tekstiilikuitua myös kartonkijätteestä, maatalouden biojätteistä ja selluloosasta. Yritys panostaa tällä hetkellä tekstiilijätteen käyttöön, koska se ei näillä näkymin maailmasta lopu. – Joka sekunti maailmassa menee yksi kuorma-autollinen tekstiilijätettä kaatopaikalle. Yrityksen seuraava askel vaateteollisuuden maailmanvalloituksessa on laajentaa pilottitehtaan kapasiteetti kymmenkertaiseksi, jotta se pystyy tuottamaan riittäviä eriä tekstiilikuitua muotijäteille. Se vaatii 10 miljoonan euron investointia. Tämäkin on vasta välivaihe. Pilottitehtaan tarkoituksena on vakuuttaa isot teolliset kuidunvalmistajat, jotta ne sijoittaisivat teolliseen tuotantoon kymmeniä tai jopa satoja miljoonia. Teollisen tason tuotanto vaatii Alavan mukaan noin 100 miljoonan euron investointia tehdasta kohden. Sijoittajien vakuuttaminen ei ole helppoa. – Niitä pelottaa teollisten prosessi-innovaatioiden kehityksen hitaus, pilotoinnin kalleus ja se että tämä vaatii niin paljon pääomaa. Investointien suuruutta kuvastaa se, että tuleva tehdas on lähes sellutehtaan kokoinen, kertoo Alava. Paljon puhetta uusien biotuotteiden läpimurrosta Uusista biotuotteista, kuten biomuoveista ja biokomposiitista on puhuttu 2000-luvun alusta lähtien. Niiden on pitänyt korvata muovit ja jopa metallien korvaamisesta on puhuttu. Innovatiivisille biotuotteille olisi nyt kysyntää, koska meret täyttyvät muovista ja tekstiiliteollisuuden pääraaka-aine puuvilla kuluttaa valtavasti vettä. Tästä huolimatta kauppojen hyllyt ovat edelleen täynnä muovisia tuotteita ja pakkauksia ja suurin osa vaatteista valmistetaan puuvillasta, polyesteristä tai niiden yhdistelmistä. Isot metsäalan yritykset ovat pikkuhiljaa heräämässä uusien biotuotteiden kasvavaan kysyntään. Metsä Group ilmoitti huhtikuun lopulla suunnittelevansa biotuotetehtaan rakentamista Kemiin. Sen tuotannosta todennäköisesti vain noin 20 prosenttia olisi biotuotteita, loput olisivat perinteistä sellun keittoa. Tosin sellua jatkojalostamalla on mahdollista tuottaa biokomposiitteja ja tekstiilikuituja. Hitaasti kiiruhtaen Tekstiilikuituja, pakkausmateriaaleja, rakennuspakkaustekstiilejä, muovipussien tekstiilimäisiä korvaajia ja akustiikkamateriaaleja. Nämä ovat esimerkkejä suomalaisten start up -yritysten kehittelemistä uudenlaisista biotuotteista. Toistaiseksi näiden yritysten toiminta on melko pienimuotoista, ja niiden liikevaihdot liikkuvat muutaman miljoonan tasolla. Se on pientä verrattuna perinteiseen teollisuuteen. – Kun kyseessä on valmistava prosessiteollisuus, kasvu ei voi olla salamannopeaa, kuten esimerkiksi tietotekniikka- tai peliteollisuudessa. Kyse on isoista investoinneista, sanoo VTT:n teknologiapäällikkö Pia Qvintus . Qvintus uskoo, että suomalaisilla innovatiivisilla biotuoteyrityksillä on alkamassa voimakkaan kasvu aika. Edistystä on tapahtunut varsinkin viiden viime vuoden aikana ja yritykset ovat saaneet investointeja niin Suomesta kuin ulkomailta. Muun muassa luksusbrändi Chanel on investoinut suomalaiseen biopohjaisia pakkauksia valmistavaan Sulapac-yritykseen. – Muovien aiheuttama jäteongelma valtamerissä on toiminut draiverina, ja nyt aika on kypsä. Biotuotteiden kasvua vauhdittaa myös se, että viime aikoina isot metsäalan ja energia-alan yritykset ovat alkaneet tehdä yhteistyötä biotuotteita valmistavien start up -yritysen kanssa. Esimerkiksi Fortum on tehnyt yhteistyötä useiden pienten toimijoiden kanssa. Sitran kiertotalousasiantuntijan Riitta Silvennoisen mukaan juuri uusilla investoinneilla ja yritysten välisellä yhteistyöllä syntyy uusia kiertotalouden mukaisia korkean lisäarvon biotuotteita. Kysyntää tuotteille alkaisi olla. Myös Silvennoinen muistuttaa, että kyseessä on isot investoinnit, jotka eivät tapahdu hetkessä. – Jos on tehty sellutehdas, sitä ei niin vaan muuteta tuottamaan erilaisia jakeita, Silvennoinen kertoo. Metsäjätit kehittelevät innovatiivisia biotuotteita Alustavien arvioiden mukaan Metsä Groupin Kemin uuden biotuotetehtaan liikevaihdosta noin 20 prosenttia tulee muista biotuotteista kuin sellusta. Tehtaan mahdollisia biotuotteita ovat biosähkö, prosessihöyryt, kaukolämpö, tuotekaasut, rikkihappo, mäntyöljy ja tärpätti. – Pidemmän aikavälin mahdollisuudet liittyvät biokomposiitteihin ja tekstiilikuituihin, jotka molemmat ovat tuotekehitysvaiheessa, Metsä Fibren toimitusjohtaja Ismo Nousiainen kertoo sähköpostitse. Metsä Group ja japanilainen Itochu ovat yhdessä investoineet 40 miljoonaa euroa tekstiilikuitujen kehittämiseen sellusta. Koetehtaan rakentaminen on parhaillaan käynnissä. Toinen metsäalan suurtyritys Stora Enso on laajentanut toimintaansa uusien biotuotteiden puolelle. Sen Ruotsissa oleva tehdas valmistaa puukuidusta ja muovista biokomposiittia. Puukuidun osuus valmiissa tuotteissa on 30–60 prosenttia. Ruiskupuristukseen soveltuvalla materiaalilla voidaan korvata monipuolisesti erilaisia muovituotteita. Tyypillisesti lopputuotteet eivät ole biohajoavia, vaan ne pitää polttaa energiajakeena, koska kovamuoville ei ole Suomessa kierrätystä. Vanhassa paperitehtaassa olevan koneen tuotantokapasiteetti on 15 000 tonnia vuodessa. Euroopassa valmistetaan vuodessa 65 miljoonaa tonnia muovituotteiden raaka-ainetta. – Tämä on vielä pisara meressä, mutta hyvä alku, sanoo Stora Enson myyntipäällikkö Antti Kämäräinen . Kaikkea muovia ei kannata korvata Mistä johtuu, etteivät innovatiiviset biotuotteet ole lyöneet läpi ja muuttaneet lupauksia laajamittaiseksi tuotannoksi? Qvintus kertoo, että uusien biotuotteiden ominaisuuksien kehittäminen järkevällä tavalla ja taloudellisesti muovituotteiden ominaisuuksia vastaaviksi on ollut vaikeaa. Toisaalta kaikkia muovituotteita ei ole edes järkevää korvata biopohjaisilla vastineilla. – Pitää yrittää etsiä ne sovellukset, joihin biopohjaisten tuotteiden ominaisuudet soveltuvat, Qvintus sanoo. Esimerkiksi pitkäikäisten putkien, sähkökaapeleiden eristeiden ja auton joidenkin osien materiaaliksi muovi soveltuu Qvintuksen mukaan hyvin. Kaikkia muovituotteita ei kannata eikä pysty Silvennoisen mukaan korvaamaan biotuotteilla. Pahimmassa tapauksessa muovin korvaaminen biotuotteella voi lisätä tuotteen elinkaaren hiilidioksidipäästöjä. – Muovi on hyvä materiaali oikeassa paikassa käytettynä, mutta se on ongelma, kun se joutuu luontoon, Silvennoinen sanoo. Erityisen tärkeää olisi saada muovin kierrätys kuntoon, vähentää riippuvuutta fossiilisista raaka-aineista, lopettaa ylikuluttaminen ja korvata muoveja oikeissa paikoissa bio- ja jätepohjaisilla materiaaleilla. Silvennoinen muistuttaa, että myös biotuotteiden kohdalla täytyy miettiä kokonaisuutta. Biotuotteista pitää pyrkiä tekemään korkean jalostusasteen tuotteita, jotka soveltuvat kierrätettäviksi. Näin ne pitävät biomassaansa sitoman hiilen pitkään poissa ilmakehästä. Hinta muovin etuna Toinen biotuotteiden yleistymistä hidastanut tekijä on hinta. – Muovin kanssa on vaikea kilpailla, koska se on niin edullinen materiaali, Qvintus sanoo. Hän uskoo, että kun uusien biotuotteiden tuotantomäärät kasvavat, niiden hinnat laskevat. Myös Stora Enson Kämäräinen pitää hintaa yhtensä syynä, mikseivät biomateriaalit ole aiemmin lyöneet itseään läpi. Hän sanoo, että tehtaan uudella kapasiteetilla ja tuotevalikoimalla biokomposiittimateriaalin hinnasta on saatu kilpailukykyinen vaihtoehto muoville. "Nyt ajoitus on oikea" Vielä neljä vuotta sitten tekstiiliteollisuus ei ollut Alavan mukaan valmis uusille bio- tai kierrätyspohjaisille tekstiilikuiduille. Silloin tekstiilialan yritykset panostivat volyymiin: enemmän tuotteita ja entistä halvemmalla. Biopohjaiset tuotteiden kilpailukyky ei siinä kilpailussa riittänyt. Ajat ovat kuitenkin muuttuneet, ja muotitalot ovat nostaneet bio- ja kierrätystuotteet strategioidensa keskiöön. – Nyt ajoitus on oikea, Alava toteaa. Uudet biopohjaiset tekstiilit eivät vieläkään voita puuvillapohjaisia tuotteita hintakilpailussa, mutta nykyään yritykset eivät tuijota pelkkään hintaan, kertoo Alava. Biotuotteiden läpimurto ei ole pelkästä hinnasta kiinni. Alava muistuttaa, että innovaatioyritysten kannattaa rohkeasti tavoitella suuria asiakkaita ja isoja markkinoita, eikä aina hakea kasvua pienin askelin. – Suomalaisten perisynti on se, että me jäädään liian helposti kehittämään ja kehittämään, eikä uskalleta lähteä markkinoille hakemaan isoja asiakkaita. Uusilla biotuotteilla tarkoitetaan yleisesti tuotteita, jotka on valmistettu uusiutuvista luonnon raaka-aineista. Ne voidaan jakaa karkeasti kahteen luokkaa: agro- ja puupohjaisiin tuotteisiin. Perinteiset biopohjaiset tuotteet, kuten sellu, paperi ja kartonki sekä mekaanisen puunjalostuksen tuotteet on jätetty tämän määritelmän ulkopuolelle. Argopohjaiset biotuotteet valmistetaan maatalouden sivuvirroista, kuten sokerin valmistuksen sivuvirroista ja vihannesten sekä hedelmien kuorista. Puupohjaiset tuotteet valmistetaan puusta saatavasta puu- tai sellukuidusta. Suomessa suurin osa biotuotteista tehdään puupohjaisesta biomassasta, koska Suomen pinta-alasta yli 75 prosenttia on metsää. Agropohjaisia tuotteita valmistetaan Suomessa melko vähän, koska pellot ovat pieniä ja kaukana toisistaan, mikä nostaa korjuu-, kuljetus- ja varastointikustannuksia.