Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Klassisen musiikin elitistinen leima on myytti ja heavya rakkaampaa ei suomalaisille olekaan – tuore tutkimus kertoo yllättäviä asioita musiikin käytöstä

Tuoreesta musiikinkäyttötutkimuksesta selviää, että suomalaisten sieluja musiikillaan puhuttelevat eniten edelleen tutut miehet: Klassisen musiikin puolella Jean Sibelius ja populaarimusiikin puolella Arttu Wiskari , Juha Tapio , Eppu Normaali ja JVG, muun muassa. Kun vastaajia pyydettiin nimeämään sielukkaita ja elämänuskoa valavia artisteja, mukaan mahtui jo naistekijöitäkin: Jenni Vartiainen , Sanni , Kaija Koo ja Vesala . Ikoniseksi suomalaisen musiikin legendaksi mainittiin myös Katri Helena . Musiikinkuuntelu Suomessa -selvitykseen vastasi elokuussa yli tuhat suomalaista 13–75-vuotiasta. Tutkimuksen teettivät Teosto ja Musiikkituottajat (IFPI) ja sen toteutti markkinointiyritys GroupM Finland. Heavy on rakasta Heavymusiikki on suomalaisille hyvin rakasta: joka kolmas suomalainen sanoo pitävänsä siitä ”erittäin paljon”. Nimistä esiin nousevat kotimaisista yhtyeistä Nightwish ja Sonata Arctica. Klassisen musiikin tosiystäviä on tutkimuksen mukaan Suomessa noin kolmesataatuhatta. Kuuntelijat ovat keskimääräistä iäkkäämpiä, mutta vastoin yleistä käsitystä joukko ei ole erityisen elitistinen. Kuuntelijoita löytyy kaikista koulutus- ja tuloryhmistä. –  Olin älyttömän iloinen tämän huomatessani. Todennäköisesti asia on ollut näin ennenkin. Ymmärtääkseni myös vaativimmassa kaunokirjallisuudessa näkyy sama: niin sanottu ’korkeakulttuuri’ ei ole vain isotuloisten tai paljon kouluttautuneiden laji, sanoo tutkimuksen tehneen GroupM:n johtava tutkij a Kari Tervon en, joka on analysoinut aineiston. Klassisen musiikin kuluttajista naisia on 60 prosenttia. Kuunnelluimmissa säveltäjissä sen sijaan painottuvat vahvasti kuolleet miehet. Supertähden sijaa pitää edelleen Sibelius, jonka nostavat kyselyssä ykkössijalle jo alle 20-vuotiaat. Säveltäjän asema kansallisaarteena vaikuttaa olevan horjumaton. –  Taas pari vuotta sitten Sibeliuksen musiikista tehty kamarimusiikkilevy myi platinaa. Suomalaisista tekijänoikeustuloista hänen musiikkinsa osuus on edelleen noin puolet, Tervonen selvittää. Televisiolla iso vaikutus Naispuolisten säveltäjien nimiä harva tunnistaa – Kaija Saariahon nimen sentään lähes puolet vastaajista. Hän on kuitenkin maailman soitetuin elossa oleva naissäveltäjä. Ehkä tarjonta ohjaa tässäkin kysyntää, kuten toimittaja Sonja Saarikoski esittää Image-lehden esseessään . Esa-Pekka Salosen ohella suosituimmaksi klassisen musiikin esiintyjäksi mainittiin Karita Mattila . Ei ole ehkä yllättävää, että alle 18-vuotiaat tuntevat systemaattisesti paljon huonommin klassisia säveltäjiä nimeltä kuin iäkkäämmät ihmiset. Se sen sijaan yllättää, että televisiojulkisuus vaikuttaa tutkimuksen mukaan artistien suosioon myös klassisen musiikin puolella. Kevyen musiikin puolella mediahuomion merkitys artistien suosion kanssa korreloi vielä vahvemmin. Toisaalta esimerkiksi Jari Sillanpään huumerikostuomiot ja hyväksikäyttöepäilyt eivät näytä vaikuttaneen hänen suosioonsa musiikin kärkipaikoilla. –  Isoon läpilyöntiin tarvitaan aina mediaa, yleensä televisiota. Sillä on todella suuri vaikutus artistin tunnettuuteen koko kansan keskuudessa. Haloo Helsingillä meni esimerkiksi noin kymmenen vuotta lyödä läpi kaikille yleisöille. Vain elämää on hyvä esimerkki laajasti levittävästä mediasta. Kun henkilöstä tulee ’julkkis’, myös musiikki leviää kaikkien ikäryhmien kuunteluun, Tervonen sanoo. Omat soittolistat Striimauspalveluiden suosio on kasvanut vuosi vuodelta, ja itse rakennetut soittolistat ovat muodostuneet suosituimmaksi tavaksi kuunnella musiikkia. Striimauksen suurkuluttajat löytyvät nuoremmista ikäluokista. – Käyttö alkaa usein siten, että ihminen kuuntelee tiettyjä artisteja ja albumeja. Mutta hiljalleen aletaan rakentamaan omia soittolistoja, ikään kuin radiokanavia. Valtaosa ihmisistä haluaa kuunnella itselleen ennalta tuttua musiikkia. ”Leipä on monilla keikkailun varassa.” Elävän musiikin kannalta kuluva vuosi on ollut luonnollisesti erikoisin aikoihin. Live-esiintymissä ja konserteissa käyminen kasvoi koko 2010-luvun niin, että vuonna 2019 oli kaikkien aikojen vilkkain vuosi. Pandemian alettua vain neljäsosa vastaajista oli käynyt konsertissa tai keikalla. – Livestriimatuille keikoille sen sijaan on osallistunut jopa puoli miljoonaa suomalaista. Se on mielestäni yllättävän suuri määrä. Esiintyville muusikoille pudotus tuli korkealta, sillä striimauspalveluiden yleistyttyä levymyynti ei enää elätä juuri ketään. – Leipä on monilla keikkailun varassa. Nimenomaan festareilla ja stadionkeikoilla käynti on lisääntynyt viime vuosina. Uusia tulokkaita Kun suomalaisilta kysyttiin, kenen keikalle he toivoisivat pääsevänsä, 22 suosituimman vastauksen joukossa oli on neljä heavymetal-yhtyettä ja toisaalta vain neljä naisartistia: Anna Puu , Kaija Koo, Sanni ja uusi tulokas Behm . Listalla näkyy erityisesti niitä suosikkiartisteja, joiden kiertueet peruuntuivat pandemian vuoksi: Antti Tuisku , Lauri Tähkä , Juha Tapio, JVG... Tervosen mukaan naisartistien vähäinen määrä on sattumaa. –  Koko 2010-luku on ollut vahvojen naisartistien juhlaa ja heidän osuutensa itsenäisinä artisteina ja musiikintekijöinä on kasvanut. Suurin tähti kansainvälisesti on tietysti Saariaho, mutta tämä näkyy muillakin rintamilla. Yhdysvalloissakin esimerkiksi rapin ohella suosituimman genren, country-musiikin, puolella uusista kiinnostavista artisteista suuri osa on naisia. ”Livestriimatuille keikoille sen sijaan on osallistunut jopa puoli miljoonaa suomalaista.” Tervosen mukaan televisio on toiminut ponnahdusalustana monille 2000-luvun vahvoista naisartisteista: Anna Abreu , Saara Aalto , Anna Puu ja Jenni Vartiainen ovat kaikki nousseet uralleen television viihdeohjelmista. Korona ei vaikuttaisi estäneen uusien artistien läpilyöntiä, sillä läpimurto tehdään nykyään somessa ja striimauspalveluissa. Tämän puolesta puhuu esimerkiksi keväällä toisen singlensä julkaisseen Behmin suosio. Puhelinta käyttää musiikinkuunteluun kolme miljoonaa suomalaista viikossa. Määrä on kaksinkertaistunut viiden vuoden aikana. VR-lasit seuraava askel Tervosen mukaan puhelin on kuin modernin elämän kaukosäädin. – Jos puhelimen käyttö on mullistanut elämäntavan kaikilla alueilla, niin seuraava vastaavalla tavalla jäljen arkeemme jättävä asia on virtuaalitodellisuus, ennustaa Tervonen. Mitä se tarkoittaa? – Esimerkiksi Brasilian São Paulossa on lääkäriasema, jolla lapset saavat virtuaalilasit päähänsä rokotuksen ajaksi. Virtuaalitodellisuudessa satuhahmo tulee ja koskettaa hellästi, ja koko rokotus menee ohi lapselta. Tällaiset esimerkit ovat kuitenkin toistaiseksi kuriositeetteja, Tervonen sanoo. Virtuaalitodellisuus lyö läpi Tervolan ennustuksen mukaan vuosien 2025–2030 aikana. –  Kymmenen vuoden kuluttua meillä on todennäköisesti pääsy virtuaalitodellisuuteen omilta laitteiltamme. Se tulee vaikuttamaan myös musiikin kuunteluun. Livestriimatun keikan ja virtuaalikeikan ero on siinä, että tunnet olevasi fyysisesti paikalla. Et ainoastaan katso keikkaa, vaan tunnet myös tärähtelyä, värähtelyä ja ikään kuin seisot muiden joukossa. Tervosen mukaan kehitys ei kuitenkaan ole uhka elävän musiikin tilaisuuksille. – Ihmiset ovat sillä tavalla konservatiivisia, että he haluavat, että koneen sijaan oikeat muusikot tekevät musiikin. Myöskään livekeikkakokemusta ei voi korvata virtuaalisella.