Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut Näköislehti

”Jos ei ole oikeutta maassa oloon, ole hyvä ja poistu” – Todellisuudessa Katri Kulmuni kannattaa maahanmuuton lisäämistä Suomeen

Keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni on kotoisin Torniosta. Syksyllä 2015 hän koki vastavalittuna ensimmäisen kauden kansanedustajana tuhansien turvapaikanhakijoiden saapumisen Tornioon. Torstaina Kulmuni kovensi linjapuheessaan retoriikkaa koskien laittomasti Suomessa oleskelevia ulkomaalaisia. – Turvapaikkajärjestelmäämme ei saa väärinkäyttää. Jos ei ole oikeutta maassa oloon, ole hyvä ja poistu, Kulmuni sanoi. Torniolaisena hänellä on omakohtaista kokemusta turvapaikanhakijoista. Maahanmuuttoviraston mukaan Suomeen saapui 2 894 turvapaikanhakijaa elokuussa 2015. Syyskuussa turvapaikanhakijoita tuli 10 836, ja Tornioon perustettiin järjestelykeskus 22.9.2015. Suurin turvapaikanhakija-aalto koettiin kuun lopulla viikolla 39, jolloin tulijoita oli 3 939. Yhdessä viikossa Suomeen saapui enemmän turvapaikanhakijoita kuin edellisenä vuonna yhteensä (2014: 3 651). Tapahtumat muuttivat pysyvästi tavan puhua turvapaikanhakijoista. Osa suomalaisista alkoi vastustaa turvapaikanhakijoiden päästämistä Suomeen. ”Hädänalaisia ihmisiä autetaan” Linjapuheessaan Kulmuni ei esittänyt muutoksia oikeuteen hakea turvapaikkaa Suomesta. – Hädänalaisia ihmisiä autetaan. Työntekijöitäkin me tarvitsemme, Kulmuni painotti ennen kuin esitti retorisesti tiukennukselta kuulostaneen ”ole hyvä ja poistu”-kehotuksen. Todellisuudessa Kulmuni kannattaa maahanmuuton lisäämistä. Keskustan maahanmuuttopoliittinen linja on hyvin kaukana esimerkiksi perussuomalaisten linjasta. Kulmuni kertoi viime viikonloppuna Iltalehdelle puoluekokouksessa Kouvolassa, että hänen johtamansa puolue kannattaa ulkomaisen työvoiman tarveharkinnan poistamista. – Se on linjaus, joka keskustan omissa linjapapereissa on, Kulmuni sanoi ja harmitteli sitä, että puolue ei ollut saanut ajettua linjaansa läpi viime kevään hallitusneuvotteluissa. – Ajattelen, että ensi tilassa voisi olla järkevää, että täällä opiskelevat ulkomaalaiset pystyisivät jäämään tänne töihin, Kulmuni kertoi. Ulkomaisen työvoiman tarveharkinnan poistaminen tarkoittaisi sitä, että suomalaiset yritykset saisivat palkata ulkomailta Suomeen työvoimaa vapaasti. – ETA-alueen ulkopuolelta tulevan työvoiman tarveharkinta on poistettava, keskusta linjasi jo vuonna 2015. Linjapuheen tiukat sanat oli tarkoitettu niille ihmisille, jotka ovat saaneet kielteisen turvapaikkapäätöksen tai oleskelevat Suomessa muuten laittomasti. Työperäistä maahanmuuttoa Kulmuni haluaa lisätä. Urpilaisen opit Uutena puoluejohtajana Kulmuni kokeilee sdp:tä vuosina 2008–2014 johtaneen Jutta Urpilaise n taktiikkaa. Urpilainen kovensi sdp:n maahanmuuttoretoriikkaa vuonna 2010. Hän alkoi painottaa ”maassa maan tavalla”-suhtautumistapaa maahanmuuttajiin. – Maassa maan tavalla tarkoittaa myös sitä, että kun tänne tullaan, opiskellaan kieltä. Se voi olla ruotsin kieli, se voi olla suomen kieli, mutta opiskellaan kieli, jotta päästään osaksi yhteiskuntaa. Se tarkoittaa myös sitä, että jos sinä olet työikäinen ihminen, sinä teet töitä niin kuin kaikki muutkin ihmiset Suomessa tekevät, Urpilainen sanoi tuolloin sosialidemokraateille. Yhdeksässä vuodessa mikään ei ole tässä suhteessa muuttunut. Kulmuni vaatii maahanmuuttajilta suomen kielen oppimista. – Suomeen jääviltä on oikeus edellyttää tehokkaampaa koulutukseen osallistumista, työntekoa ja kielen oppimista. Tämä on myös tärkeä työllisyyskysymys, hän sanoi. Ensimmäistäkään konkreettista keinoa Kulmuni ei esittänyt siitä, miten tavoite olisi mahdollista saavuttaa. Linjapuhe sisälsi siis yhden tiukkasävyisen lauseen, mutta siitä ei löytynyt muutosesityksiä nykyiseen turvapaikkajärjestelmään, eikä uusia ehdotuksia kotouttamisen tehostamisesta. Kannatusvuoto perussuomalaisiin Kulmunin sanat oli todennäköisesti kohdistettu perussuomalaisten kannattajille, jotka ovat aiemmin äänestäneet keskustaa. Perussuomalaisten Jussi Halla-ahon mukaan syksyllä 2015 olisi pitänyt sulkea Ruotsin vastainen raja ja kieltäytyä ottamasta vastaan turvapaikkahakemuksia Tornionjoelle saapuneilta ihmisiltä. – Olisimme voineet pysäyttää ihmiset rajalla, evätä sisäänpääsyn ja kieltäytyä ottamasta hakemusta vastaan sillä perusteella, että heillä oli ollut realistinen mahdollisuus hakea kansainvälistä suojelua Ruotsista. Tätä ei haluttu tehdä. Luultavasti liikenne olisi tyrehtynyt nopeasti, koska viesti olisi kulkenut lähtömaihin. Tämä haluttomuus oli katastrofaalisin virhe, jonka hallitus teki, Halla-aho arvioi vuonna 2017, jolloin hänet oli valittu puoluejohtajaksi. Keskustalaisen pääministerin Juha Sipilän hallitus päätyi syksyllä 2015 siihen, että pienenä maana Suomen oli pidettävä kiinni hädänalaisten oikeudesta hakea turvapaikkaa. Hallituksen politiikkaan vaikutti se, että Suomi painotti ulkopolitiikassaan sääntöperustaisen maailmanjärjestyksen tärkeyttä. Samaan aikaan poliitikot tiesivät, että turvapaikanhakijoiden suuri määrä todennäköisesti lisäisi seksuaalirikollisuutta. Kansainvälisen oikeuden Suomelle asettamista velvoitteista haluttiin pitää kiinni. Ennalta oli myös mahdotonta varmasti tietää, syyllistyisikö osa tulijoista rikoksiin vai ei. Syksyn 2015 tapahtumat johtivat kuohuntaan perussuomalaisten sisällä. Ne vauhdittivat Halla-ahon nousua puoluejohtajaksi. Pohjois-Suomessa tapahtumat ovat verottaneet keskustan kannatusta. Viime keväänä Oulusta valittiin eduskuntaan peräti kolme perussuomalaista. Keskusta menetti kaupungissa kannatustaan.