Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Naiset piilottavat taitavasti oireensa – syömishäiriön tai masennuksen takana voi olla tämä sairaus

Autismia ja Aspergerin oireyhtymää on perinteisesti pidetty yleisempänä miesten keskuudessa kuin naisilla. Pojat saavatkin tyttöjä huomattavasti enemmän autismikirjon häiriön diagnooseja. Naisten ja tyttöjen autismikirjon häiriötä ei usein tunnisteta edes terveydenhuollossa. Käytössä olevat seulontamenetelmät ja diagnostiset kriteerit pohjautuvat historiallisista syistä poikien ja miesten kokemuksiin. Naiset ja tytöt ovatkin alttiimpia jäämään kokonaan ilman diagnoosia tai saattavat tulla väärin diagnosoiduiksi. - Voi olla, että ihminen elää koko elämänsä tuntien vaikeuksia, mutta saamatta selville mikä hänellä on, kertoo Helin Vesala Autismi- ja aspergerliitosta. Tämä voi johtaa toimimattomaan lääkitykseen ja kuntoutukseen, joka voi pahentaa tilannetta entisestään. Eläinhulluus menee yli Suunnittelija Elina Havukainen Autismi- ja Aspergerliitosta on kuullut monta naisten selviytymistarinaa. Koska naiset ovat usein luonnostaan sosiaalisempia kuin miehet, saattaa autismikirjon oireita omaava nainen olla edelleen ulkoisesti sosiaalisempi kuin moni mies. – Vaikka ihmisellä on kavereita, oireet saattavat liittyä siihen, millä tavalla ollaan kavereita ja mitä se ihmiseltä vaatii. Kun autistisilla pojilla fanaattiset mielenkiinnon kohteet ovat helposti tunnistettavia, kuten vaikka juna-aikataulut tai pienoismallit, tytöllä sama saattaa näkyä vaikka hevoshulluutena tai jonkun laulajan kiihkeänä ihailuna. Ihailu täyttää koko elämän. Jos fanituksen tai eläinhulluuden intensiteetti poikkeaa normaalista, saattaa olla, että elämään ei mahdukaan enää mitään muuta. Älykäs matkii suosikkia Naiset myös käyttävät taitavasti älyään selviytyäkseen, koska ympäristö odottaa sosiaalisuutta. – Varsinkin älykkäillä tytöillä on kyky piilottaa oireet. He ovat saattaneet kopioida vaikka luokan suosituimman tytön olemuksen ja tavallaan kuin esittää häntä. Oireiden piilottelu ja näytteleminen uuvuttavat. Myös aistiherkkyys voi väsyttää. Seurauksena on usein masennus tai loppuunpalaminen. – Neurokognitiiviset erityispiirteet väsyttävät yhdessä selviytymistaistelun kanssa. Onneksi apua on olemassa. Ja nuoria tyttöjä diagnosoidaan entistä paremmin. Muutosta on tapahtunut. Diagnoosi ei ole maailmanloppu Nyt isoin ongelma ovatkin nuoret aikuiset naiset. He ovat selvinneet niin, ettei oireita ole huomattu. – Naiset ovat saattaneet saada väärän diagnoosin. Oikeasti taustalla voikin olla autismikirjon häiriö. Hoitokontakteissa voisi kiinnittää huomiota siihen, jos yleensä toimivat menetelmät ja käytännöt eivät pädekään tämän henkilön kohdalla tai jos henkilöllä on taustalla useita eri diagnoosiyrityksiä. Kokenut kliinikko voi huomata myös vuorovaikutukseen liittyviä erityispiirteitä asiakasta tavatessaan. – Aspergerin oireyhtymässä ei ole poikkeamaa älyllisissä tai kielellisissä ominaisuuksissa vaan lähinnä sosiaaliseen kanssakäymiseen liittyvissä taidoissa. Vasta diagnoosin saaneelle autismikirjon henkilölle on tärkeää tietää, että diagnoosi ei ole maailmanloppu. Apua on saatavissa ja vertaistukea tarjolla. Myös autismiin liittyvässä diagnosoinnissa on tapahtumassa muutos, joka tulee tämänhetkisen tiedon mukaan voimaan vuonna 2018. Tulevan muutoksen yhteydessä nykyisessä tautiluokituksessa laaja-alaisiin kehityshäiriöihin sisältyvät erilliset diagnoosit (autismi, Aspergerin oireyhtymä, epätyypillinen autismi, disintegratiivinen kehityshäiriö) poistuvat ja tilalle tulee yksi sateenvarjodiagnoosi autismikirjon häiriö. Syömishäiriö tai ahdistuneisuutta – Autismikirjon naisia ja tyttöjä voi löytyä esimerkiksi mielenterveyspalveluista tai syömishäiriöklinikoilta. Usein ensin diagnosoidaan myöhemmin puhjennut liitännäissairaus, kuten masennus tai ahdistuneisuushäiriö. Vasta kun aletaan tutkia tarkemmin, taustalta löytyy autismikirjon häiriö, kertoo Autismi- ja Aspergerliiton toiminnanjohtaja Tarja Parviainen . Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Autismikirjon häiriö vaikuttaa siihen, miten yksilö viestii ja on vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa, sekä siihen, miten hän aistii ympäröivän maailman. Kyse on aivojen keskushermoston erilaisesta kehityksestä. Autismikirjolla on eri tutkimusten mukaan noin prosentti väestöstä, joten Suomessa voidaan arvioida olevan noin 55 000 autismikirjon henkilöä. Piilotusta ja matkimista Tietoisuus naisten ja tyttöjen alidiagnosoinnista on nyt lisääntymässä. Vaikka autismikirjon ydinpiirteet ovat samat miehillä ja naisilla, autismi ilmenee naisilla eri tavalla kuin miehillä. Naiset pystyvät usein piilottamaan ja kompensoimaan autismikirjon piirteitään. Esimerkiksi he opettelevat käyttäytymään sosiaalisissa tilanteissa odotetulla tavalla matkimalla muita, ei intuitiivisesti. Diagnosoimatta jääneet naiset ja tytöt eivät saa tarvitsemaansa apua ja tukea. Tarvitaan uusia vähemmän sukupuolisidonnaisia diagnoosikriteerejä ja seulontavälineitä. Jos tyttöjen ja naisten autismikirjon häiriö diagnosoidaan ajoissa, he voivat välttää elämässään vaikeuksia sekä myöhempiä mielenterveysongelmia. Tänä vuonna 15. kertaa järjestettävillä Autismin talvipäivillä valokeilassa ovatkin juuri naiset ja tytöt autismin kirjolla. Aiheesta pitää luennon autismialan uranuurtaja tri Judith Gould Englannista, joka tällä hetkellä on paneutunut erityisesti autismikirjon naisten ja tyttöjen diagnosointiin. (Juttu jatkuu kuvan alla.) Lue Mintun koskettava tarina Autismiliiton sivuilta . Autismin talvipäivien ohjelma löytyy täältä Autismin talvipäivät – Itsemääräämisoikeus ja hyvinvointi pe 10.2. klo 11.15–18.00 ja la 11.2. klo 9.00–15.30.