Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut Näköislehti

Maahanmuutto näkyy Taysin synnyttäjissä: ”Voi olla päivä, että yhtään Virtasta tai Lahtista ei ole”

Tampereen Hallilassa asuvalla Laila Roqialla on kolme lasta, kaksi tyttöä ja yksi poika. Roqia on afganistanilainen, ja lapsimäärä sopii keskiarvoon: Afganistanista Suomeen muuttaneet saavat keskimäärin 2,7 lasta. Se on yhden lapsen verran enemmän kuin suomalaisnaisilla, jotka saavat keskimäärin 1,7 lasta. Roqia sanoo, että kolme lasta on hänelle riittävästi. Lasten hoitaminen yksin on usein raskasta. Ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaiset naiset saavat selvästi enemmän lapsia kuin kantasuomalaiset. Eniten lapsia saavat Somaliasta muuttaneet, reilut neljä lasta naista kohti. Erot syntyvyydessä näkyvät selvästi myös Pirkanmaalla. Tampereen yliopistollisen sairaalan synnytysosastolla maahanmuuttajataustaisia on hoidossa päivittäin. - Jos seurataan, minkä nimisiä synnyttäjiä meillä on, voi olla päivä, että yhtään Virtasta, Lahtista tai Mäkistä ei ole, kuvaa tilannetta osastonhoitaja Taina Lampu. Useampi kuin yksi lapsi kymmenestä syntyy maahanmuuttajataustaiselle äidille. Usein lapsiluku heijastelee lähtömaan syntyvyyslukuja, vaikka jääkin jonkin verran alemmaksi. Esimerkiksi somaliassa asuvat naiset synnyttävät kotimaassaan tyypillisesti kuusi lasta ja Afganistanissa asuvat viisi. Roqia varttui isossa perheessä. Lapsia oli kaikkiaan yhdeksän. Luontevaa olla kotiäiti Tutkimusprofessori Mika Gissler Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta arvioi, että osalle maahanmuuttajanaisista kotiäidiksi ryhtyminen on ehkä ainoa varteenotettava elämänura. - Jos kielitaito on heikko ja koulutusta vähän, kotiäidin rooli on luonteva. Silloin lapsiluku pakkaa tulla korkeaksi. Jos maahanmuuttajalla on koulutus ja työpaikkakin, hän todennäköisesti saa lapsia yhtä paljon tai vähän kuin suomalaiset. Myös maahanmuuttajien toinen polvi hankkii lapsia saman verran kuin suomalaiset. Roqia ei ole kotiäiti. Hän opiskelee parhaillaan parturikampaajaksi ja on mukana Mannerheimin Lastensuojeluliiton ystävätoiminnassa. 10- ja 14-vuotiaat tyttäret käyvät koulua ja 4-vuotias poika on hoidossa päiväkodissa. Lapsi kuin lapsi Syntyvyys Suomessa on laskenut monta vuotta peräkkäin. Ilman maahanmuuttajia luvut näyttäisivät vieläkin synkemmiltä. Juuri ensimmäisen polven maahanmuuttajat kannattelevat Suomen syntyvyyttä edes joten kuten. Roqian mukaan oli itsestään selvää, että hän saa lapsia. - Rakastan heitä. Toivon, että lapsistani tulee hyviä ihmisiä, kuten kaikki vanhemmat. Ruotsista Suomeen muuttaneet ovat oma tapauksensa. Hekin saavat enemmän lapsia kuin suomalaiset. Gisslerin mielestä ryhmä on mielenkiintoinen. - Emme oikein tiedä, mikä siinä takana. Kouluttautuneet naiset joko eivät hanki ollenkaan lapsia tai hankkivat enemmän kuin kaksi lasta. Näyttää siltä, että ruotsista tulevat ovat niitä, jotka hankkivat keskimääräistä enemmän lapsia. Onko mitään väliä sillä, syntyvätkö lapset suomalaisille vai ulkomaalaistaustaisille naisille? - Ei, lapsi on aina lapsi. Puhdasta suomalaista ei edes ole. Jos aletaan katsoa geenejä, olemme aikamoinen sekoitus, Mika Gissler vastaa. Ensimmäisen polven maahanmuuttajanaiset saavat nykyään keskimäärin kaksi lasta, kun 1990 luvulla luku oli 2,5:n tietämissä. Vuonna 2015 Suomessa syntyi 6 200 lasta äideille, jotka olivat ulkomailla syntyneitä. Suomessa syntyneille eli toisen polven ulkomaalaistaustaisille syntyi vuonna 2015 noin 80 lasta. Sari Rautanen Aamulehti Lapsia on syntynyt Suomessa viimeisen kuuden vuoden ajan koko ajan vähemmän. Vuonna 2010 lapsia putkahti maailmaan reilut 60 000, vuonna 2015 noin 55 000 eli 5 000 lasta vähemmän. Viime vuoden ennakkotietojen mukaan lasku jatkui. Tammi-marraskuun aikana syntyi noin 2 300 lasta vähemmän kuin vastaavana aikana edellisenä vuotena. Käyrä on todella jyrkkä. - Pudotus on ollut varsin suuri, yllättävänkin suuri, sanoo tutkimusprofessori Mika Gissler THL:stä. Jos sama tahti jatkuu, viimeinen lapsi syntyy vuonna 2067. Sinne ei ole kuin 50 vuotta aikaa. Gissler ei usko, että näin huonosti käy. - Ei sellaista tilannetta synny. Lapsia syntyy yhä yli 50 000 vuodessa. Mutta jos lapset loppuvat, ainoa keino on lisätä maahanmuuttoa. Suomalaiset toivovat saavansa keskimäärin kaksi tai kolme lasta. Vain viitisen prosenttia ei halua lapsia ollenkaan. Outo ilmiö vaivaa Tutkijat ovat kuitenkin ymmällään. Tyypillisesti lapsia syntyy enemmän silloin, kun taloudessa menee huonosti, ja päinvastoin. - Vuosien 2008–2010 laskukauden aikana koettiin kyllä babyboomi, mutta vaikka talous senkin jälkeen on takerrellut, lapsiluvut eivät ole nousseet, Gissler ihmettelee. Hän arvioi, että tilanne on aiheuttanut ikään kuin syntymättömien lasten patouman, joka saattaa purkautua lähi vuosina. - Optimistina ajattelen, että ehkä tänä vuonna perheet uskaltavat taas tehdä lapsia ja syntyvyys kääntyy nousuun.