Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Näköislehti Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut

Olli Mustonen täyttää kesällä 50 – sitä ennen lavalle maailman vaikeimman konserton kanssa

Sergei Prokofjevin toisen pianokonserton ensiosassa on pitkä soolojakso, jossa orkesteri hiljentyy ja solisti saa yksin puheenvuoron. Alkaa noin kuuden minuutin mittainen kiihtyvä juoksutusten, hyppyjen ja sointivyörytysten ralli, josta vain taitavimmat ja kovakuntoisimmat selviävät ”hengissä”. - Sen paikan soittaminen räjäyttää tajunnan joka kerta, huokaa pianisti Olli Mustonen . Paljon helpommalla ei solisti pääse toisessa osassa, jossa pianistin sormet eivät pysähdy hetkeksikään kuudestoistaosanuottien katkeamattomassa virrassa. Ja päälle vielä pari osaa, joista ei niistäkään hikisiä hetkiä puutu! Prokofjevin g-molli-pianokonserttoa pidetäänkin yleisesti maailman vaikeimpana ja akrobaattisimpana pianokonserttona. Monia haastajia ei tälle tittelille ole. Mustonen keksii sentään yhden. - Se ja Bartokin toinen pianokonsertto ovat ehdottomasti kantaohjelmiston hurjimmat konsertot. Molempien vaikeudet ovat kuitenkin hyvin mielekkäitä, joten Prokofjevinkin konserton harjoitteleminen on pitkä, mutta antoisa tutkimusmatka, sanoo konserton perjantaina Tampere Filharmonian kanssa soittava Mustonen. Välillä teoksen vaikeuksia korostetaan liikaakin, sillä konsertolla on toisetkin kasvot, lyyrisenä väreilevä romanttisuus, joka ilmenee esimerkiksi ensiosan avausteemassa. - Kaiken virtuoosisuuden ohessa se on myös hyvin koskettava teos, jossa on runonlaulajamaisiakin juttuja, miettii Mustonen. Näytteenä pianisti Yundi Lin tulkintaa ensimmäisen osan soolojaksosta: ”Elämäni ei olisi samanlaista ilman Prokofjevia” Samana päivänä Stalinin kanssa vuonna 1953 kuollut Prokofjev on Olli Mustoselle kuin sielunveli, jonka musiikkiin hänellä on aina ollut erityisen läheinen suhde. Venäläisen sävelissä on Mustosen omalle pianonsoitolle ja persoonallisuudelle sopivaa herkkää, kirpeää ja iskevää ilmaisua. - Prokofjev on ollut hirmu läheinen säveltäjä lapsuudestani saakka. Elämäni ei olisi samanlaista ilman hänen musiikkiaan, Mustonen tunnustaa. - Ensimmäinen julkisesti soittamani Prokofjevin teos taisi olla kolmas pianosonaatti, jonka esitin 15-vuotiaana Maj Lind -kilpailussa. Toiseen pianokonserttoon Mustonen tutustui 10-vuotiaana Finlandia-talon katsomossa. - Paavo Berglund johti ja Pascal Rogé soitti solistina. Heti alussa tulivat kylmät väreet, eikä se tunne ole vuosien aikana hävinnyt mihinkään. Tapaaminen säveltäjän perheen kanssa Syvyyttä Mustosen Prokofjev-tulkintoihin on antanut tutustuminen säveltäjän Lontoossa asuviin jälkeläisiin, kuten säveltäjä Gabriel Prokofieviin , joka on säveltäjäsuuruuden englantilainen lapsenlapsi. - Minulla oli hauska yhteys Prokofjevin perheeseen muutama kuukausi sitten, kun minut kutsuttiin esiintymään erääseen perheen tilaisuuteen. - Soitin siellä Lastenalbumin . Gabrielin isä ja hänen setänsä olivat olleet poikina inspiraation lähteenä juuri tälle kappaleelle, Mustonen muistelee ainutlaatuista kokemustaan. Prokofjev soittaa pienen valssin huvilallaan noin vuonna 1950: Prokofjevin musiikki on täyttänyt Olli Mustosen elämän viime aikoina, sillä hänellä on parhaillaan viimeistelyvaiheessa viiden pianokonserton kokonaislevytys Hannu Linnun ja Radion sinfoniaorkesterin kanssa. Jäljellä on enää toisen konserton äänitys. Ensimmäisen, kolmannen ja neljännen konserton sisältävä levy ilmestyi viime syksynä hyvien arvioiden saattelemana. Nyt kuultavan toisen pianokonserton Mustonen vie jo ensi viikolla Tampereellakin orkesteria johtavan Olari Eltsin kanssa Leipzigiin kuuluisan Gewandhaus-orkesterin konserttiin. RSO ja Lintu ovat vuorossa maaliskuussa. Moskovassa Sibeliuksen ooppera Mustosella on kiireitä keväällä myös kapellimestarina ja säveltäjänä. Erityisen mielenkiintoinen johtamiskeikka odottaa huhtikuussa Moskovassa. - Johdan konserttiesityksenä Sibeliuksen ainoan oopperan Neito tornissa ilmeisesti Venäjän kantaesityksenä. Ohjelmassa on myös Rimski-Korsakovin ooppera Kuolematon Kashtshei. Sävellyspuolella kantaesityksiä odottelevat Mustosen ensimmäinen jousikvartetto ja toinen kitarasonaatti, jonka englantilainen kitaristilegenda Julian Bream tilasi säätiölleen. Ja henkilökohtainen juhlan paikka on kesäkuun 7. päivä, kun ikinuori Mustonen täyttää 50 vuotta. - Juhlin työn merkeissä. Työtä ilman ikämuureja Kaikesta päätellen Olli Mustonen on hyvin onnellinen ihminen, joka saa tehdä rakastamaansa asiaa työkseen. Ja vanheneminen tuo vain uusia vivahteita musisointiin. - Tämän ammatin hienoja puolia on se, että hyvin eri ikäiset ihmiset voivat tehdä tasavertaisesti yhdessä töitä. - Muistan, kun parikymppisenä soitin yli 80-vuotiaan kapellimestarin Sándor Véghin kanssa. Toivon, että jos saan elää 80-vuotiaaksi ja pysyä kunnossa, voi itse joskus tehdä musiikkia kaksikymppisten nuorten kanssa. Kummatkin voivat oppia toisiltaan. Olli Mustonen ja Tampere Filharmonia Tampere-talossa perjantaina 13.1. klo 19. Olari Elts johtaa. Syntyi vuonna 1891 Jekaterinoslavin kuvernementissa, joka kuuluu nykyään Ukrainalle. Kuoli Moskovassa 1953. Yksi 1900-luvun merkittävimpiä säveltäjiä. Tuotantoon kuuluu muun muassa viisi pianokonserttoa, seitsemän sinfoniaa, oopperoita, baletteja, sooloteoksia ja elokuvamusiikkia. Toisen pianokonserton suositeltavia levytyksiä: Yuja Wang, Dudamel/Simon Bolivar -orkesteri (DG), Dmitri Alexeev, Temirkanov/Royal Philharmonic (EMI), Vladimir Ashkenazy, Previn/LSO (Decca).