Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Näköislehti Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut

Tamperelainen keksintö mullistaa maailman kasvihuoneet – ei tarvita työntekijöitä eikä aurinkoa

Tampereen Hermiassa, diplomi insinööri Niko Kiviojan ja elektroniikka-asentaja, hortonomi Arsi Kujalan päässä ja kumppanien käsissä on syntynyt led-valojärjestelmä, joka muuttaa täysin käsitykset ja toimintatavat kasvihuoneviljelyssä. Nuorukaiset rakensivat Biolanin Novarbon ja puutarhuri Robert Jordaksen kanssa Lapinjärvelle kasvatuskeskuksen. Se ei tarvitse yhtään auringonvaloa. Eikä työntekijöitä, Jordaksen lisäksi. Se käyttää vain siemeniä, sähköä, vettä ja ravinteita. Se tuottaa salaatteja ja yrttejä monessa kerroksessa, robottien leikattavaksi ja pakattavaksi suoraan kuljetukseen. Netledin keksintö pesi Kauko-Idän maailmanlaajuiset elektroniikkajätit: ensi vuonna japanilainen Fujitsu rakentaa Jordaksen kanssa noin 3 400 neliön, kuusikerroksisen kasvatuskeskuksen Lapinjärvelle. Sijoitus yli miljoonaa euroa, alku kasvatuskeskuksille ympäri maailmaa. Tällä tekniikalla kasvatushuoneen voi sijoittaa mihin lämpöeristettyyn rakennukseen tahansa. Katso video, millainen on maailman modernein kasvihuone Monipatentoitu valotus kasvatusjärjestelmineen on nerokkaan yksinkertainen. Led-valonauhat on kiinnitetty, integroitu vesiputkistoon. Kuumenevat valot luovuttavat lämmön putkissa kiertävään veteen, joten huoneessa ei tarvita mitään muuta lämmitystä. Novarbon laitteisto ottaa talteen lämmön ja hoitaa huoneen kosteustasapainon ilmastointeineen. Keksijät antoivat järjestelmälleen nimen vertical farm concept, sillä kasvatuskerroksia voi olla puolen metrin välein. Niissä robotti istuttaa siemenet ja kasvattaa taimet talon toisessa laidassa muovikourun kasvatusalustaan (turve). Se siirtyy istukasrivistön kasvaessa kohti sadonkorjuun kuljetuslinjaa ja pakkaamoa. Kourua käyttävä kastelu- ja lannoitusjärjestelmä hoitaa ravinteet. Kouru putoaa lopulta puhdistuslinjalle ja siirtyy uutta istutusta varten takaisin alkupäähän. Keskus tuottaa salaattia ja yrttejä viidenneksen lyhyemmässä ajassa kuin tavallinen, suurpainenatrium-lampuilla valaistu kasvihuone – joka tarvitsee myös ulkopuolisen lämmitysjärjestelmän. Samaan, noin 6 000 neliön rakennukseen Jordas laajentaa ”perinteistä” yrtti ja salaattituotantoaan. Sen valot ovat toisia Kiviojan ja Kujalan led-keksintöjä. Jokaiselle kasvilajille on oma valospektrinsä. Tässä on oivalluksen ydin: mikä tahansa led-valo tai varsinkaan loisteputki ei toimi kasvihuoneessa. Valon väri ratkaisee, mikä herättää kasvin siemenet ja sirkkalehdet aloittamaan kasvun (kaukopunainen) ja mikä saa ne kukkimaan, tuottamaan satoa (tavallinen punainen, sininen, valkoinen). Yrteille ja salaateille kukinto on vain haitaksi, kaikille kasveille on oma säätönsä. Kiviojan ja Kujalan aiempi led-keksintösarja syntyi tavallisiin kasvihuoneisiin, niitä on nyt 15 kasvihuoneella Japania myöten. Ne täydentävät ja korvaavat suurpainenatrium-lamput, joita on noin 4 000 kappaletta hehtaarilla. Ledien valotehoa voi säätää rajattomasti, esimerkiksi auringonvalon lisänä tai tomaatintaimirivistöjen hämärissä väleissä. Täysteholla ne kuluttavat noin puolet natrium-lamppujen wattimäärästä. – Oikealla led-värillä pieni princetia-joulutähti tuli myyntivalmiiksi 1,5 viikkoa nopeammin kuin suurpainenatriumeilla. Laatu kasvatuspöydällä on tasainen, koska valokatveita ei ole. Valotusajaksi riittää kahdeksan tuntia päivässä, natriumeilla se on 12 tuntia. Lisäksi siirrettävät taimet kasvoivat tiheämmiksi ja tanakammiksi, vastaava puutarhuri Risto Kononen Keudan Mäntsälän puutarhaoppilaitoksesta kertoo. – Tomaatti ja paprika tekivät nuppuja jo 40-senttisinä, kolmannes aiempaa lyhyempinä. Lehtivihreän määrä kasvoi. Sama kukinnan aikaistuminen näkyi marjoilla. Jopa tarvittavan kastelun määrä laski ledeillä. Lämmitystä oli hiukan lisättävä ledeillä, mutta lämmön pääsee säätämään tyystin erikseen. Teimme koevertailun samalla lannoituksella, samoilla kasvualustoilla. Aulis Alatalo Aamulehti, Hämeenkyrö Monen alan elektroniikka- ja kokoonpanotuotantoa nopeasti kasvattanut hämeenkyröläinen Kyrel Oy osoittautui oivaksi kumppaniksi, kun Netledin keksijät alkoivat soveltaa valaisinten tekniikkaa käytäntöön. Nyt Kyrel tekee ja kokoaa Netledin valaisimet, yhteinen kehitystyö on jatkuvaa. - Suurpainenatrium-lamput ovat ongelmajätettä, kun niiden valospektristä sininen heikkenee kasvihuoneelle liian vähiin noin 10 000 tunnissa – vaikka periaatteessa lampun käyttöikä olisi 30 000 tuntia. Niiden valo tulee kaasupurkauksesta, jonka valotehoa ei voi säätää. Lediä voi, värejä saa 50 nanometrin välein, Netledin hallituksen puheenjohtaja Esa Kivioja kertoo. Hän viljeli Honkajoella parikymmentä vuotta luomutomaattia, kahden hehtaarin kasvihuoneessa. Kyrelin useista automaattiroboteista yksi kykenee takomaan 50 000 led-valoa piirilevyyn tai -nauhaan, tarpeen mukaan suunnitelluilla väreillä, 15 mikronin tarkkuudella. Kyrel onkin investoinut kolmessa vuodessa noin viisi miljoonaa euroa robotteihinsa ja muuhun automatiikkaan. Yhtiöllä on noin 70 asiakasta. Niistä parikymmentä on Netledin kaltaista startup-yritystä. Kyrel kasvaa yli 10 prosentin vuosivauhtia, nyt liikevaihtoa on noin 25 miljoonaa euroa ja työntekijöitä noin 150. Henkilökunnan vaihtuvuus on ollut vähäistä. - Netledin pojilla tietävät tarkkaan, mitä valoon sisältyy ja mitä markkinoita sille on tarjolla. Siinä kehityksessä pitää pysyä mukana. Tämä on luottamusbisnestä. Noin puolet asiakkaistamme tekee lediä, kaikilla on oma juttunsa, Kyrelin toimitusjohtaja ja pääomistaja Simo Parhankangas toteaa. Parhankangas huomauttaa, että ledien kehitys haastaa kaikki. Esimerkiksi, Kyrel tekee nyt 1,5 metriä pitkiä paneeleita, korvaamaan loisteputket. Valoteholta rajattomasti säädettävälle valaisimelle Parhankangas lupaa vähintään 10 vuoden kestoikää, eikä sitä tarvitse alkuun käyttää edes täysillä riittävään valaistukseen. - Kännykät siirtynevät rannetietokoneiksi lähitulevaisuudessa. Nyt teemme pienimmillään 0,4x0,2 millin komponentteja. Niitä voi integroida vaikka aurinkopaneelien kuituihin tai lehmien hyvinvoinnin seurantaan, Parhankangas selvittää.