Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Kolumni: Nännit ovat kantajansa yksityisasia – paitsi silloin kun niistä tehdään kaikkien asia

Näyttelijä Jonna Järnefelt ja Jonna Järnefeltin nännit osallistuivat itsenäisyyspäivänä Linnan juhliin. Nännit kättelivät presidenttiparia ja astelivat pitkin punaista mattoa, ja nauttivatpa nännit kenties lasillisen Linnan kuuluisaa boolia. Nännit olivat pukeutuneet vaaleaan silkkimekkoon, jonka alla ei ollut rintaliivejä. Nännien asu ja alusasuttomuus herättivät huomiota. Aamulehti kirjoitti alusasuista ja trendikkäistä läpinäkyvistä kankaista, ja esimerkkinä käytettiin Järnefeltiä. Lehti otsikoi juttunsa alun perin ”Näyttelijä Jonna Järnefelt juhli ilman rintaliivejä – ikävä ilmiö yleistynyt linnassa” . Moni käsitti otsikon niin, että nimenomaan nännien näkyminen on ikävä ilmiö, vaikka samaan aikaan natsit marssivat kaduilla, mikä on kieltämättä huomattavasti ikävämpi ilmiö. Aamulehden lisäksi asiaan eli nänneihin kiinnittivät huomiota ainakin Helsingin Sanomat, Iltalehti, Ilta-Sanomat ja MTV . Sosiaalisessa mediassa aiheen eli nännien käsittelytapa herätti paljon kritiikkiä – kuten myös se, että aiheesta ylipäätään tehtiin juttuja. Aamulehti korjasi juttuaan ja pahoitteli epäonnistuneita sanavalintoja, jotka eivät olleet lehden linjan mukaisia. Järnefeltin nännit, vaikka toki uniikit ovatkin, eivät sikäli ole ainutlaatuiset, että samantapaisia keskusteluja käydään likipitäen aina, kun jossain on nainen ilman rintaliivejä. Linnan juhlien kontekstissa tutuin esimerkki on muusikko Jonna Tervomaa , jonka nännit olivat vuonna 2004 pukeutuneet niin ikään vaaleaan silkkimekkoon. Yli kymmenen vuotta vanhan, tekaistun nännikohun lämmittely oli luultavasti niin sanotun hakemalla hakemisen maailmanennätys, mutta niin vain Jonna ja Jonna marssivat nänneineen rinta rinnan useammankin median sivuilla. Tervomaan nännien jälkeen on kuitenkin tapahtunut paljon. Ruumiinosien mielivaltaisesta seksualisoimisesta on tullut kuuma keskustelunaihe, ja pölyisiä valtarakenteita on ravisteltu tänäkin vuonna useaan otteeseen. Pohjimmiltaan kyse on oikeudesta ruumiilliseen koskemattomuuteen. Se on vakava ja tärkeä asia, ja siksi reaktiot ovat voimakkaita. Tammikuussa stylisti Teri Niitti teurastettiin sosiaalisessa mediassa, koska hän paheksui lentokoneessa imettänyttä naista. Niitti julkaisi tilanteesta kuvan Instagramissa ja antoi itsestään sanalla sanoen vähä-älyisen kuvan. Vuonna 2014 ensi-iltansa saanut Free the Nipple -elokuva käynnisti samannimisen maailmanlaajuisen kampanjan, joka on noussut keskustelunaiheeksi myös Suomessa. Sen kyseenalaistama kaksinaismoralismi on helppo todeta vierailemalla millä tahansa sosiaalisen median sivustolla. Esimerkiksi Instagram on täynnä pehmopornoa, mutta naisten nännit ovat niin siveetöntä materiaalia, että ne on palvelusta sensuroitava. Viimeisimpänä oikeudesta omaan ruumiiseen keskusteltiin marraskuun lopussa , kun Sanna-Mari Paakki ja Elina Sorsa käynnistivät sosiaalisessa mediassa ”tissiviikon”. Sen tarkoitus oli tissikuvia julkaisemalla ”normalisoida tissit ja vapautua häpeästä”. Ruumiiseen kohdistuu jatkuvasti vaatimuksia. On osattava paljastaa ja oltava seksikäs, mutta niin, ettei vaikutelma ole ”halpa”. Liiallista paljastelua pidetään epätoivoisena huomion hakemisena, ja silloin vaadittu seksikkyys muuttuu häpeälliseksi. On myös ymmärrettävä, että ulkonäkökeskeisyyttä luova puhetapa voi tuntua epämiellyttävältä, vaikka se olisikin tarkoitettu positiiviseksi. On mahdollista puhua muustakin kuin siitä, miltä ihminen näyttää. Journalismi on jatkuvaa valintojen tekemistä siitä, mitä uutisoidaan, ja mitä jätetään uutisoimatta. Tiedotusvälineillä ei yhtenäiskulttuurin jälkeisessä sirpaloituneessa maailmassa ole enää sellaista valtaa määritellä yleisiä totuuksia ja keskustelunaiheita kuin Kekkosen aikaan. Uutisoimalla jostain media kuitenkin antaa asioille merkityksiä. Kirjoittamalla nänneistä media antaa ymmärtää, että nännit ovat sellainen asia, josta ihmisen ylipäätään pitäisi olla kiinnostunut. Ei pidä. Kirjoittaja on rintaliivejä käyttävä toimittaja, joka haluaa ihan todella, todella paljon Linnan juhliin.