Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Linnan juhlat Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Tiesitkö nämä Linna-faktat? Näistä syistä Linnan juhlat on peruttu

Itsenäisyyspäivän juhlavastaanotolla on pitkä historia, joka juontaa juurensa jo autonomian ajan valtiopäivätanssiaisiin Keisarillisessa palatsissa. Suomen itsenäistyttyä vuonna 1918 keisarillinen palatsi muutettiin Presidentinlinnaksi, jossa järjestettiin ensimmäinen itsenäisyyspäivän vastaanotto vuonna 1919. Ensimmäisinä kolmena vuotena kyseessä oli iltapäivävastaanotto, jonne kutsuttiin noin 150 juhlavierasta. Vuonna 1922 presidentti K.J. Stålhberg ja rouva Ester Ståhlberg järjestivät ensimmäisen noin tuhannen vieraan iltajuhlan. Vuosina 1923 ja 1924 palattiin takaisin iltapäivävastaanottoihin, mutta vuonna 1925 presidentti Lauri Relander ja rouva Signe Relander kutsuivat itsenäisyyspäivän aaton iltajuhlaan nykyisen kaltaisen määrän vieraita eli noin 1600 henkilöä. Seuraavana vuonna eli 1926 juhlat tosin peruttiin presidentti Relanderin sairauden vuoksi. Linnan juhlat on peruttu myös vuonna 1931 presidentti Svinhufvudin 70-vuotissyntymäpäivien ja vuonna 1932 valtiovierailun vuoksi. Juhlia ei järjestetty myöskään sotavuosina 1939–45. Vuonna 1952 juhlat jäivät väliin presidentti Paasikiven sairauden takia ja vuonna 1974 rouva Sylvi Kekkosen kuoleman vuoksi. Itsenäisyyspäivän vastaanotto on järjestetty muualla kuin presidentinlinnassa kolme kertaa. Vuonna 1972 Linnan korjaustyöt siirsivät vastaanoton Finlandia-taloon. Siellä juhlittiin myös vuonna 1981, jolloin vastaanoton isäntänä toimi poikkeuksellisesti pääministerin sijainen presidentti Urho Kekkosen ollessa sairauden vuoksi estynyt hoitamaan tehtäviään. Vuonna 2013 presidentinlinna oli jälleen peruskorjauksen kohteena, ja juhlat pidettiin Tampere-talossa. Lue täältä kaikki Aamulehden jutut Linnan juhlista