Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Älyvaatteilla miljoonia tienannut jää sapattivapaalle: ”Annan aikaa vaimolle ja lapsille”

Älyvaatteita valmistava Clothing+-yhtiö teki useista suomalaista miljonäärejä. Yhtiön taustalla on esimerkiksi Pirkanmaan vuoden 2015 kolmanneksi kovatuloisimmaksi noussut Pentti Hurmerinta. Hän tienasi viime vuonna 5 332 116 euroa. Summasta suurin osa on pääomatuloja. Lisäksi älyvaateyrityksen myynti vaurastutti satakuntalaisia. Akseli Reho nousi Satakunnan viime vuoden suurituloisimmaksi 5 457 672 euron tuloilla. Mikko Vaajasaari tienasi kaupalla noin kaksi miljoonaa euroa. Hänen tulonsa olivat 2 098 463 euroa. Clothing+ -yhtiö myytiin vuonna 2015 maailmanlaajuisesti toimivalle pörssiyhtiö Jabil Circuit Inc:lle. Clothing+:lla on pääkonttori Kankaanpäässä ja toimistot lisäksi Tampereella ja Shanghaissa. Jabilin liikevaihto on reilut 14 miljardia euroa, ja sillä on 180 000 työntekijää. 41-vuotias Akseli Reho vei verotietojen julkistamisaamuna lapsia kouluun. - Olin Jabililla töissä vielä muutaman kuukauden, mutta jäin sitten sapattivapaalle. Olen päättänyt antaa aikaa vaimolle ja lapsille 17 vuoden työn jälkeen, kertoo Reho. Mistä Clothing+-älyvaatefirmassa on kyse? Asia selviää tästä jutusta, joka julkaistiin 1.3.2016 Aamulehdessä. Älypaita päälle ja näet kuntosi kännykästä Jos olet kokeillut hiertäviä, muovisia sykepantoja tai hölskyviä rannekkeita, voit unohtaa ne. Kankaanpääläinen Clothing+ kehitti älyvaatesarjan, josta tuli kuntoilijoiden ja kuntoutettavien suosikki. Maailman ensimmäiset sykettä mittaavat alusvaatteet ovat liki yhtä tarkkoja kuin sairaalan EKG-laitteisto. Tiedot vilahtavat älypuhelimeen tai haluttuun mobiililaitteeseen. Niihin saa vaikka ohjaavan valmennusohjelman. Sykevaate on kuin tekninen urheilupaita, housut tai naisten urheiluliivi. Sensoreita ei erota urheiluvaatteesta, vain pienelle lähettimelle on nepparit. Ne ovat konepestäviä. Ei liene ihme, että näistä älyvaatteista tuli massatuotteita maailmalle. Clothing+ suunnittelee ne Kankaanpään ideapajassaan ja tekee ne omalla, isolla tehtaallaan Kiinan Deqingissä. Yhtiön omistaa maailmanlaajuinen elektroniikkajätti Jabil Circuit USA:sta. Nyt yhtiö kehittää Tampereen Teknillisen yliopiston kanssa venyvää tekstiilielektroniikkaa. Eikä TTY ole ainoa yhteistyökumppani, vaikka sillä on puettavan teknologian tutkimuslaboratorio Clothing+:n talossa Kankaanpäässä. Kimpassa ovat olleet sykemittarien uranuurtajat Polar ja Suunto, Nokiakin aluksi. Suunnolla on pääosa patenteista Clothing+:n kehittämiin vaateantureihin, mutta ne toimivat lähes kaikkien sykemittarivalmistajien laitteissa. – Oivalluksemme oli yhdistää tekstiiliin sähköä johtavia materiaaleja. Olemme häivyttäneet anturit. Vaate pysyy iholla ja hengittää. Erityisesti naiset ovat tykänneet niistä. Urheilualusvaatteenkin pitää näyttää hyvältä. Sen on oltava niin käytettävä ja edullinen, että jokainen kuntoilija voi ottaa sen, markkinointipäällikkö Mikko Malmivaara hymyää. Vaatteen tuottama tieto riittää myös huippu-urheilijoille. Se tuo esiin fyysisen kuntotason, palautumisen, levon määrän ja tarpeen. Se on hyvinvoinnin seurantavaate. Mikko Malmivaaran mukaan Clothing+ saa leipänsä kuntoilijoiden puettavista älyvaatteista, mutta rinnalle on nousemassa lääketieteellinen hyvinvointi. Ihmisen mittaamisesta on tulossa osa elämää ja kannuste liikkua. Kuntoutukseen apua Nyt käyttäjiksi ovat heränneet muun muassa kuntoutuskeskukset ja kroonikot. Clothing+:n teknologiajohtaja Heikki Jaakkola näkee, että sairaaloista pois haluavat ihmiset tarvitsevat seurantajärjestelmän. Julkisesti kaupallisia esimerkkejä ei vielä ole, älyvaatteista se on tehtävissä. Suuryritys Philips tutkii liiviä, joka mittaa keuhkojen nestemäärää. Se kertoo sydänvaivaisen kunnon huomattavasti tarkemmin kuin painon punninta. - Yksi suunta on aktiviteettimittari, jolla voisi vähentää vakuutusmaksuja. Ja, Reiman uudessa lastenhaalarissa on Suunnon kiihtyvyysmittari taskussa. Se kertoo äidille kännykkään, miten paljon lapsi liikkuu. Oma kysymys on, kuka ihmisestä kerätyn datan omistaa: käyttäjä, mittalaitteen tai -vaatteen valmistaja, vakuutusyhtiö vai joku muu? Keihäänheittäjälle pohjallinen Tarpeita eri lajien urheilijoilla on rajattomasti, ja mittalaitteiden kehittäjiä sen mukaan. Golfaajille on kehitelty swingin mittalaitteita muun muassa hanskaan. TTY:n Timo Salpavaara suunnitteli vuonna 2009 keihäsmestari Sanni Utriaiselle kengänpohjallisen, joka mittaa jalan törmäävän voiman. USA:ssa MIT:n professori Josef Paradiso kehitti baseball-heittoa mittaavan paidan, jotta lajiin pyrkivät heittäjänuorukaiset eivät rikkoisi kättään. – Meille tulee jatkuvasti mielenkiintoisia ideoita keksijöiltä eri lajien urheilijoille, omien juttujen lisäksi, Jaakkola huokaa. – Me suunnittelijat ja keksijät emme omista bisnestä. Tuoteidealle pitää löytää tuottoja lupaava suunnitelma ja brändi. Kehitystyöhön saattaa upota alussa satojatuhansia euroja. Se tarvitsee bisnesenkelinsä. Pystymme rakentamaan lajille tärkeän työkalun, mutta jos sillä ei ole käyttäjämassoja, tuote on marginaalissa. Ostajiakin on. Esimerkiksi kuopiolainen älyvaatevalmistaja Myontec Oy teettää Clothing+:lla lihasaktiivisuutta mittavat shortsit. Niiden tuloksista näkee, onko urheilijan suoritus symmetrinen. Suurin osa urheiluvammoista tulee epäsymmetrisestä liikkeestä ääriharjoituksissa. Amerikkalainen ”säärystin” mittaa pohkeesta laktaatteja – ihon muutoksesta se paljastaa tarkan maitohappomäärän: sillä haetaan hapenottokyvyn raja. Markkinoille on tullut hittinä muitakin hapenottokyvyn mittareita. Ne kertovat kestävyyskunnon ennen kuin harjoitus näkyy vaa’alla. Toinen sovellus mittaa kiihtyvyyttä ja kehon pomppimista juostessa tai kävellessä: se opastaa näytöltä, mikä on liikkujalle sopivin askeltiheys. ”Feedbackia” kuntoilijatkin haluavat ensimmäisenä. – Aivan liian moni aloittaa kuntoilun tammikuulla huomaamattaan liian kovalla kuormituksella ja odottavat heti tuloksia. He lopettavat helmikuulla, kun eivät ehdi palautua ja olo huononee, Jaakkola miettii. Lue täältä kaikki Aamulehden verojutut Perustettu 1998 Kankaanpäässä Reima-Tutan puettavan teknologian kehitysosastoksi, toimijoina Reima-Tutan Pentti Hurmerinta, Jukka Vettenranta, Akseli Reho, TTY:n professori Jukka Vanhala ja Lapin yliopiston professori Minna Uotila. Tutkimusyksikön nimeksi vuonna 2000 Clothing+, osakeyhtiöksi 2003. TTY:n puettavan teknologian tutkimusyksikkö Clothingin tiloihin Kankaanpäähän. Reima-Tutta lopetti tuotantonsa 2004-05 Kankaanpäässä. Kun omistaja vaihtui 2008, Clothingin toimiva johto osti yrityksensä (pääomistajiksi Reho ja Hurmerinta) ja Reiman Kiinan Deqingiin 1995 perustaman trikootehtaan älyvaatetuotantoonsa. Omistajaksi Jabil Circuit Inc. (USA) kesäkuussa 2015. Kehitti maailman ensimmäisen sykettä mittaavan aluspaidan, aluksi yhteistyössä Suunto, Polar ja Nokia, sittemmin muun muassa tekniikka älyhousuihin, lääketieteen sovelluksia. Liikevaihto yli 12 miljoonaa euroa vuonna 2015.