Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Tällainen on historiallinen 5,5 miljardin lisäbudjetti: Kunnille 1,4 miljardia, liikenteeseen yli miljardi, korkeakouluihin lähes 5 000 uutta aloituspaikkaa

Hallitus päätti myöhään tiistaina Suomen historian suurimmasta lisätalousarviosta, joka on kooltaan 5,5 miljardia. Pääministeri Sanna Marin (sd.) perusteli suurta lisäbudjettia ennen kaikkea koronakriisillä. – Koronaviruksen aiheuttama kriisi on vaikuttanut merkittävästi Suomen kansantalouden kehitykseen, yritysten toimintaedellytyksiin ja ihmisten pärjäämiseen, Marin totesi tiedotustilaisuudessa. Kunnille 1,4 miljardia Suurin menokohde on kuntatalouden tukeminen. Valtio tukee kuntia noin 1,4 miljardilla, valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) kertoo. Kulmunin mukaan tähän asti on keskitytty akuutin kriisin torjumiseen, mutta nyt katsetta käännetään tulevaan. – Akuuttia kriisinhoitoa on jatkettava yhä vahvistamalla kuntien taloutta ja yritysten tukemista uudella kustannustuella, jotta irtisanomisilta vältytään. Uusia aloituspaikkoja korkeakouluihin Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen aloituspaikkojen määrää lisätään lisäbudjetissa noin 4 800:lla. – Lisätalousarvioon on koottu merkittävä yli 200 miljoonan tukipaketti oppimista kasvua ja opetusta tukemaan niin kouluissa kuin harrastuksissa, sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) sanoo. Panostuksia lisätään myös tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin. Raiteisiin yli 600 miljoonaa euroa Elvytystoimissa korostuvat väyläinvestoinnit ja ympäristö. Liikenteen suorat investoinnit ovat arvoltaan noin 450 miljoonaa euroa. Pidemmällä aikavälillä liikenteen kehittämiseen varataan yli 755 miljoona euroa. – Näistä raide- ja ratikkainvestointeja on yli 600 miljoonaa euroa, Ohisalo sanoo. Joukkoliikenteelle ehdotetaan lisäksi noin 100 miljoonan euron tukea lipputulojen menetyksen vuoksi. Aiemmin perustettavaksi sovittua ilmastorahastoa pääomitetaan lisäbudjetissa 300 miljoonalla eurolla. – Ilmastorahasto keskittyy ilmastonmuutoksen torjuntaan, digitalisaation edistämiseen sekä teollisuuden vähähiilisyyden vauhdittamiseen, Ohisalo kertoo. Hallitus uusii työllisyystavoitteen Kulmuni painottaa, että koronan vuoksi suuri lisäbudjetti on tarpeen, mutta samalla on huolehdittava kestävyysvajeen kuromisesta. – Vaikka valtio ottaa velkataakkaa kantaakseen, on samalla tehtävä suunnitelma siitä, miten velan kasvu saadaan hallintaan. Hallituksen tavoite on Kulmunin mukaan vakauttaa valtionvelka suhteessa bruttokansantuotteeseen vuosikymmenen loppuun mennessä. Hallitus aikoo asettaa nykyistä 60 000 työpaikkaa suuremman työllisyystavoitteen syksyn budjettiriihessä. Alijäämä kasvaa Tiistaina laadittu lisätalousarvio on Suomen historian suurin. Aiemmin tänä vuonna hallitus on tehnyt jo kolme muuta lisäbudjettia, joissa on varauduttu koronakriisin aiheuttamiin vaikeuksiin. Valtiontalouden alijäämä oli jo kolmen aiemman lisätalousarvion jäljiltä noin 13,5 miljardia euroa. Uuden lisäbudjetin myötä velkaantuminen kasvaa huomattavasti. Kevään kehysriihessä huhtikuussa annettu viimeisin lisäbudjetti oli historian toiseksi suurin. Se oli kooltaan 3,6 miljardia, ja siinä eniten rahaa varattiin sosiaaliturvamenojen kasvuun, kuntien ja yritysten tukiin sekä suojavarusteisiin koronaa vastaan. Neuvottelut alkoivat tunteja myöhässä Neuvotteluissa lisäbudjetista oli hallituspuolueiden välillä ennakoitua enemmän kipukohtia. Suurimpia kiistoja aiheuttivat elvytystoimien kohteet sekä toimeentulotuen korotus, jota vaati painokkaimmin vasemmistoliitto. Kiistat näkyivät myös neuvotteluiden tuntikausien viivästymisessä. Valtaosa ministereistä ehti saapua Säätytalolle jo puolilta päivin, mutta lopulta hallituspuolueiden puheenjohtajat kävivät neuvotteluja lähes iltakuuteen asti ilman muuta hallitusta. Pääministeri Marin osallistui neuvotteluihin etäyhteydellä Kesärannasta. Marin oli viime viikolla sairaslomalla flunssan takia ja kärsii tiettävästi yhä äänen käheydestä. Tekstimuotoinen seuranta tiedotustilaisuudesta: 21.11: Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson kertoi tiedotustilaisuudessa tarkemmin tuesta kunnille. Kuntien ja sairaanhoitopiirien tukemiseen osoitetaan yhteensä 1,4 miljardia euroa. – Valtionosuuteen kunnille peruspalvelujen järjestämiseen ehdotetaan yhteensä yli 770 miljoonan euron lisäystä. Tästä 112 miljoonaa euroa kohdistettaisiin lasten, nuorten ja perheiden tukemiseen ja se jaettaisiin kunnille osana valtionosuusjärjestelmää lasten lukumäärän perusteella, kertoi Henriksson. Lisäksi hallitus ehdottaa 60 miljoonaa euroa iäkkäiden palveluiden toimivuuden varmistamiseen ja 50 miljoonaa euroa harkinnanvaraisten valtionosuuksien korotukseen. Hallitus ehdottaa yhteensä 550 miljoonaa euroa kaikille kunnille jaettavaksi osin asukaskohtaisesti yhtä suurella määrällä ja osin vuoden 2020 kunnallisveron jako-osuuksien suhteessa. Sairaanhoitopiireille ehdotetaan 200 miljoonan euron avustusta koronavirustilanteen aiheuttamien kustannusten ja mahdollisten alijäämien kompensointiin. 20.59: Hallitus on koonnut noin 310 miljoonan euron lasten ja nuorten hyvinvointipaketin, jolla tuetaan muun muassa koulutusta, kertoi opetusministeri Li Andersson. Paketilla on tarkoitus paikata muun muassa poikkeusoloissa syntyneitä sosiaalisia ongelmia. Rahoitusta kohdennetaan myös muun muassa lukio-opiskelijoiden opintojen kertaamiseen ja tukitoimenpiteisiin 17 miljoonaa euroa. Ammatilliseen koulutukseen ehdotetaan 30 miljoonaa euroa. Toimeentulotukeen tehdään väliaikainen parannus, kertoi Andersson. Parannus on voimassa vuoden loppuun asti, ja siihen kohdistetaan 60 miljoonaa euroa. Työttömille suunnatuille palveluille osoitetaan lisää rahaa. TE-toimistoille osoitetaan 20 miljoonan euron määräraha. 20.49: Sisäministeri Maria Ohisalo kertoi, että joukkoliikennettä tuetaan 100 miljoonalla eurolla. Kävelyn ja pyöräilyn tukemiseen ehdotetaan 18 miljoonaa euroa. Ohisalon mukaan hallitus sitoutuu varaamaan yli 750 miljoonaa euroa liikenteen kehittämiseen. 20.44: MAL-sopimuksista on päästy neuvottelutulokseen valtion sekä Helsingin, Turun, Tampereen ja Oulun kaupunkiseutujen kesken. MAL-sopimuksessa on kyse maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimuksista kaupunkiseutujen ja valtion kesken. MAL-sopimuksista kerrotaan sisäministeri Maria Ohisalon mukaan tarkemmin huomenna. Ohisalon mukaan sopimuksilla edistetään kestäviä liikennehankkeita ja kohtuuhintaista asuntotuotantoa erityisesti joukkoliikenteellä hyvin saavutettavilla alueilla. 20.43: Valtiovarainministeri Katri Kulmuni kertoi yli 200 miljoonan euron tukipaketista koulutukseen. Hallitus lisää ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen aloituspaikkoja 4 800 paikalla. Valtio tukee kuntia 1,4 miljardilla Kulmunin mukaan. Hallitus on myös aloittanut prosessin, jossa tarkastellaan kuntien tehtäviä. Kulmunin mukaan hallitus siirtää kestävyysvajeen umpeenkuromisen tavoitteen vaalikauden lopusta vuosikymmenen loppuun. Tulevaisuudessa veronkorotuksilta ja menoleikkauksilta ei voida kokonaan välttyä. 20.42: Hallitus tekee ennennäkemättömän panostuksen raiteisiin, lähes miljardin euron edestä, kertoi liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.) poistuessaan lisätalousarvioneuvotteluista. Lisäksi joukkoliikennetukea on tulossa sadan miljoonan euron edestä. Sillä on Harakan mukaan tarkoitus auttaa kaupunkien liikennelaitoksia, jotka ovat joutuneet vaikeuksiin koronan takia. 20.36: Lisätalousarvioesityksessä on 5,5 miljardin euron toimenpidekokonaisuus, jolla pyritään tukemaan talouden elpymistä, kertoo pääministeri Sanna Marin (sd.). 20.33: Tilaisuus alkaa. Juttua muokattu 2.6. kello 13.13: Juttua muokattu kauttaaltaan. Päivitys 2.6. kello 15.26: Lisätty juttuun Marinin tviittaama tieto aikataulusta. Päivitys 2.6. kello 18.48: Lisätty tieto hallituksen neuvotteluiden alkamisesta. Päivitys 2.6. kello 20.15: Lisätty tieto hallituksen tiedotustilaisuudesta. Päivitys 2.6. kello 21.23: Päivitetty juttu kokonaan, kun lisäbudjetin sisältö selvisi.