Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

EIT: Suomi rikkoi Euroopan ihmisoikeussopimusta laiminlyönneillä Kauhajoen koulusurmien yhteydessä

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) mukaan Suomen valtio rikkoi Euroopan ihmisoikeussopimusta toiminnallaan Kauhajoen vuoden 2008 koulusurmien yhteydessä. EIT:n mukaan Suomi rikkoi poliisin laiminlyöntien vuoksi ihmisoikeussopimuksen artiklaa, jossa turvataan jokaisen oikeus elämään. Päätös syntyi äänin 6–1. Suomen valtio kiisti ihmisoikeusloukkauksen. Uhrien 19 omaista olivat valittaneet tapauksesta Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. EIT ei löytänyt näyttöä siitä, että ihmisten henkeen olisi kohdistunut todellinen ja välitön vaara, josta viranomaiset olisivat tienneet tai josta heidän olisi pitänyt tietää.EIT kuitenkin katsoi, että viranomaisten olisi pitänyt varotoimena takavarikoida tekijän ase. EIT huomauttaa, että poliisi tiesi tekijän julkaisuista internetissä ja oli puhuttanut häntä ennen hyökkäystä, mutta ei takavarikoinut tämän asetta. EIT:n mukaan viranomaiset laiminlöivät huolellisuusvelvoitteensa, kun nämä eivät takavarikoineet tekijän asetta. Poliisi myönsi aseluvan runsas kuukausi ennen surmia Ensi viikon keskiviikkona tulee kuluneeksi tasan 12 vuotta siitä, kun 22-vuotias ammattikorkeakoulun opiskelija ampui yhdeksän oman opiskelijaryhmänsä oppilasta, opettajan ja lopuksi itsensä. Uhrien omaisten asianajajat ovat kertoneet omaisten kokevan edelleen, etteivät suomalaiset tuomioistuimet tunnistaneet heidän oikeuksiaan. Kauhajoen poliisi myönsi ampujalle aseen hankkimisluvan elokuussa 2008 reilu kuukausi ennen surmia, vaikka tuolloisten ohjeiden mukaan lupa olisi voitu evätä jo pelkästään sillä perusteella, että mies oli jäänyt kiinni rattijuopumuksesta vain vuotta aiemmin. Mies kertoi lupahakemuksessaan, että on liittynyt paikalliseen ampumaseuraan tarkoituksenaan harrastaa tarkkuusammuntaa. Todellisuudessa hän ei kuitenkaan ollut seuran jäsen, vaan hänen ampumaseuralle suorittamansa maksu oikeutti ainoastaan käyttämään ampumarataa. Alle viikko aseluvan saamisesta hän osti verkkokaupasta itselataavan eli puoliautomaattisen pistoolin ja erilaisia ampumatarvikkeita. Myöhemmin koulusurmia tutkinut lautakunta totesi, että ampuja oli kärsinyt mielenterveysongelmista noin kymmenen vuoden ajan ja oli sairastumassa yhä vakavammin. Videot eivät riittäneet aseen pois ottamiseen Teko tapahtui tiistaina. Edellisenä perjantaina kaupungin puistotyöntekijä oli löytänyt koulun pihalle sytytetyn hautakynttilän. Asia jäi vaivaamaan häntä, sillä hän muisti, että vain noin kymmenen kuukautta aiemmin Jokelan koulusurmaaja oli ladannut ennakkoon koulusurma-aineistoa nettiin. Hän löysi ruokatunnillaan netistä Kauhajoki-hakusanalla muun muassa surmaajan nettiin vain puoli vuorokautta aiemmin lataaman ampumisvideon ja muuta materiaalia. Asiasta ilmoitettiin poliisille, joka alkoi selvittää tilannetta. Vielä samaisena perjantaina alueen päällystöpäivystäjänä toiminut Seinäjoen poliisilaitoksen apulaispoliisipäällikkö katsoi videot ja näki niissä yhteyden Jokelan koulusurmiin. Hän antoi määräyksen tavoittaa videoiden tekijä ja ottaa häneltä ase pois. Ampuja ei kuitenkaan ollut paikalla asunnossaan, eikä asuntoon menty sisälle. Viikonloppunakaan asialle ei tehty mitään. Asian hoitaakseen ottanut rikoskomisario ei antanut aiemmin oikeudessa todistaneiden poliisien mukaan alaisilleen lupaa hakea asetta ampujan asunnolta. Maanantaina rikoskomisario piti sen sijaan itse puhuttelun tekijälle. Ampuja sanoi videoistaan, että internetin videopalvelussa on paljon muitakin ampumista käsitteleviä videoita. Komisario antoi tekijälle vain suullisen huomautuksen, sillä hän ei mielestään löytänyt lain mukaisia perusteita aseen pois ottamiselle. Tiistaina ampuja meni kouluun ja ampui itselataavalla pistoolillaan yhteensä 157 laukausta. Korkein oikeus ei käsitellyt asiaa Komisario on Suomessa tuomittu varoitukseen tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta. Tämä oli pettymys omaisille, jotka vaativat komisariolle tuomiota kymmenestä törkeästä kuolemantuottamuksesta. EIT:ssä kyse ei ollut samojen vaatimusten uudelleenkäsittelemisestä, eikä komisario ollut syytettynä. EIT arvioi sitä, onko Suomen valtio syyllistynyt ihmisoikeusloukkaukseen. Uhrien omaiset vaativat aikanaan Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeudessa rikoskomisariolle tuomiota kymmenestä törkeästä kuolemantuottamuksesta ja tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta. Komisario totesi käräjäoikeudessa, että hänen olisi pitänyt kokemuksensa perusteella tunnistaa vaara ja kertoi olevansa itsekin syvästi järkyttynyt tapahtumista. Käräjäoikeus vapautti komisarion syytteistä, sillä komisario teki oikeuden mukaan ratkaisunsa harkintavaltansa rajoissa eikä syyllistynyt huolimattomuuteen. Syyttäjä ja omaiset veivät asian hovioikeuteen, jonka mukaan komisarion olisi pitänyt epäillä, että opiskelija käyttää asetta väärin, ja ottaa se häneltä pois. Oikeus ei kuitenkaan pitänyt komisariota vastuullisena kuolemista saati kouluampumisesta. Komisario tuomittiin tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta. Seuraamuksena oli varoitus. Komisario ja omaiset hakivat valituslupaa vielä korkeimmasta oikeudesta, mutta se ei ottanut asiaa käsiteltäväkseen.