Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Isä lupasi näyttää Ilkka Porttikivelle huikaisevan kuningaskalastajan, mutta joutuikin onnettomuuteen – Ilkka päätti neljä vuotta sitten tutustua lintulajeihin itse: ”Äh, se on varis”

– Äh, se on varis. Se on siitä ärsyttävä lintu, että kun se kaartelee, se näyttää haukalta. Kun sitten katsoo innoissaan otetut kuvat kameralta, huomaakin, ettei ole haukkaa, sanoo Ilkka Porttikivi rivitalonsa takapihalla Tampereen Lentävänniemessä. Menossa on Birdlifen Pihojen taisto -lintubongaustapahtuma, jonka tarkoitus on havaita mahdollisimman monta lintulajia lähiluonnosta. Havaitsemiseksi lasketaan linnun näkeminen tai kuuleminen. Birdlife on lintujen suojelu- ja harrastusjärjestö. Tapahtuma korvaa joukkueittain lintutorneissa käytävän Tornien taiston, joka on peruttu tältä keväältä koronaepidemian aiheuttaman poikkeustilanteen takia. Porttikivi pisti herättyään päähänsä ensimmäisen käteensä osuneen pipon ja tuli pihalle jo kello 5, kun tapahtuma alkoi. – Ehkä naapurit ajattelivat, että mitähän siellä taas tapahtuu, kun on jo aamuviideltä äijä pihalla. Linnut palaavat samoille paikoille Kymmeneen mennessä Porttikiven uusperhe on havainnut 20 lintulajia, kuten pikkuvarpunen, kalalokki, vihervarpunen, räkättirastas, harakka, fasaani – ja perheen kevään ensimmäiset havainnot pajulinnusta ja hernekertusta. Mikä linnuissa kiinnostaa? – Yllätyksellisyys: takapihalle voi saapua mikä tahansa harvinainen lintu. Tietyt linnut saapuvat samoille paikoille aina. Vähän aikaa sitten mökille tuli tuttu västäräkkipari laiturin alle pesimään ja härkälintupari tuli samalle pesälle kuin ennenkin. Tässä näkee kiertokulun. Mistä tietää, että kyseessä ovat tutut linnut? – Ei sitä varmaksi tiedäkään, mutta joistakin linnuista sen voi päätellä, esimerkiksi yhdestä selkälokkiparista, jolla on jalassa tunnistusrengas. Miksi ei bongata ihmisiä – niitäkin voi tulla vastaan millaisia tahansa ja ne palaavat samoille paikoille? – Se menisi ehkä tirkistelyn puolelle. Siitä tulisi sanomista, mutta linnut eivät ole moksiskaan, jos niitä katsellaan. Kuningaskalastaja kymmenien vuosien jälkeen Ilkka Porttikiven lintuinnostuksen siemen kylvettiin kenties 1980-luvulla, kun isä näytti hänelle kirjasta kuvan eksoottisen värikkäästä siivekkäästä ja sanoi: ”Vien vielä sinut katsomaan kuningaskalastajaa”. Isä tykkäsi ruokkia pikkulintuja parvekkeelta, ja siitä tuli sanomista. Kun Ilkka Porttikivi oli kahdeksanvuotias, isä jäi auton alle ja kuoli. – Päätin sitten mennä itse katsomaan kuningaskalastajaa. Tavoite toteutui tammikuussa 2019 Espoossa. Porttikivi tähtäsi sinne kuultuaan, että laji oleilee siellä. Kuningaskalastaja on harvinaisin lintulaji, jonka Porttikivi on nähnyt. Lajia on nähty tänä vuonna myös Nokialla. Neljä vuotta sitten Porttikivi ei tunnistanut juuri muuta kuin varikset ja muut peruslinnut, eikä hän kiinnittänyt huomiota kaulushaikaran puhallusääneen. Hän päätti kuitenkin opetella lintulajeja. Nyt hän tietää esimerkiksi, että varpunen on erittäin uhanalainen lintu. Tätä ei tule ajatelleeksi, kun vuosittain laulamme perinteistä Varpunen jouluaamuna -laulua. – Sen sijaan pikkuvarpusia on nykyään joka paikassa, vaikka 1960-luvulla niitä ei näkynyt missään. Pikkuvarpusella on musta poskiläikkä. Sen oppii kyllä erottamaan. Soiden väheneminen on haitta teerille Mitkä linnut ovat yleistyneet Suomessa, Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen rahastonhoitaja ja kotisivuvastaava Tuija Palonen? – Ainakin sinitiaisella menee hyvin. Ja punarinnalla. Sinitiainen on talvilaji eli se on Suomessa ympäri vuoden. Mitkä lintulajit varpusen lisäksi ovat harvinaistuneet? – Useat suo- ja metsälajit, koska niiden elinympäristöt ovat vähentyneet. Ei ole enää niin paljon vanhaa metsää, jossa olisi lahopuuta, ja suot on metsätalouden takia pitkälle ojitettu, mikä on kauhean huono metsäkanalinnuille. Miksi soiden ojitus on huono asia? – Ojat ovat syviä ja jyrkkäreunaisia. Jos teerinaaras kulkee poikueen kanssa ojan yli, poikaset eivät pääse ojasta ylös. Ja jos ojanpohjassa on vettä, ne hukkuvat sinne. Kaikki linnut eivät kellu, vaan höyhenpeite vettyy ja lintu uppoaa. Vesilinnut ja kahlaajalinnut ovat erikseen. Mitkä suo- ja metsälajit ovat yhä harvinaisempia? – Hömötiainen, joka on vanhan metsä laji. Kuusi- ja töyhtötiainen, niittykirvinen ja keltavästäräkki. Kuukkeli on käytännössä kadonnut Pirkanmaalta kokonaan, samoin pohjansirkku, sillä täällä on tosi vähän luonnontilaista suota. Linnutkin urbanisoituvat Vuosien aikana Porttikivi sekä hänen kumppaninsa Birgitta Tapaila ovat oppineet, että yhdellä lintulajilla voi olla monia erilaisia laulutyylejä. – Mustarastas ja kottarainen yrittävät matkia muita lintuja. Koiraat yrittävät näyttää muille lajeille, että kyllä mä pystyn vetämään sen, minkä kaverikin. Siitä ne ovatkin hankalia: kun luulee kuulevansa jonkin lajin, mutta sitten se ei olekaan se. Matkiiko mustarasta rautiaista vai miten? sanovat Porttikivi ja Tapaila. Nykyään he tietävät myös, että linnut ääntelevät eri syistä; on lentoääni, kutsuääni, varoitusääni. Ulkonäöstäkin joitakin lintuja on vaikea tunnistaa. – Pajulintu ja tiltaltti ovat niin samannäköisiä, että ne voi tunnistaa vain äänestä. Sitten on vielä sirittäjä, joka on vähän samannäköinen, mutta kellertävämpi, Porttikivi sanoo. Porttikivi on oppinut myös, että linnut urbanisoituvat: sepelkyyhkyt ovat tulleet erämaasta kaupunkiin, varpuset syövät auton keulan puskurista hyönteisiä ja mustaleppälintu pesii nyt kallioiden sijaan esimerkiksi Hiedanrannan hylätyissä rakennuksissa. Tämän takia linnut laulavat Mitä muuttolintuja Suomeen on jo saapunut, Tuija Palonen? – Hyönteissyöjät alkavat saapua Suomeen vähitellen. Tiltaltteja tuntuu olevan joka puolella, hernekerttuja kuuluu ja ensimmäisiä pääskysiä näkyy. Pohjois- ja koillistuuli... Palonen aloittaa ja sitten lause katkeaa. – Jäin katsomaan kurkea, joka lensi tuosta ohitse, Ylöjärven Takamaalla mökillä oleva Palonen selittää ja jatkaa: tuulet eivät nyt ole olleet suotuisia muuttoliikkeelle. Miksi linnut laulavat? – Laulu on oman reviirin kuuluttamista ja puolison hakemista. Osa lajeista lopettaa laulun suurin piirtein heti, kun puoliso on löytynyt. Mihin asti illalla linnut laulavat? – On erikseen yölaulajia, jotka laulavat yöllä, kuten viitasirkkalinnut, mutta ne eivät ole vielä tulleet. Rastaat laulavat ympäri vuorokauden, niillä ei ole työaikalainsäädäntöä. – Päivälinnut alkavat laulaa, kun aurinko nousee, puoliltapäivin on hiljaisempi hetki ja sitten illalla lauletaan taas enemmän. Miksi keskipäivä on linnuille hiljaisin hetki? – Silloin linnuilla on yleensä ruokailu menossa. Kun syödään, on huono laulaa. Lintumaailma on aktiivisimmillaan aamulla, ja illalla linnut aktivoituvat uudelleen. Miksi on lintuja? Mikä niiden tehtävä on? – Se onkin vaikea kysymys. Linnut ovat biologisesti lähempänä dinosaurusta kuin nisäkkäät. Linnut ovat olleet täällä ennen meitä. Havainnot kodin takapihalta Tampereen Lentävänniemestä lauantaina kello 5–13 välillä. 1. Pikkuvarpunen 2. Kalaloki 3. Viherpeippo 4. Räkättirastas 5. Harakka 6. Varis 7. Sinitiainen 8. Fasaani 9. Harmaalokki 10. Varpunen 11. Talitiainen 12. Kanadanhanhi 13. Peippo 14. Kalatiira 15. Tuulihaukka 16. Vihervarpunen 17. Naurulokki 18. Punakylkirastas 19. Pajulintu 20. Hernekerttu 21. Selkälokki 22. Naakka 22. Sinisorsa 23. Västäräkki 24. Pensastasku