Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Tuijasta on tulossa Suomen suosituin aitapuu – syynä pihojen pienuus?

Vihreä kunniakuja ohjaa Timo Julkusen kotiin. Korkea tuija-aita molemmin puolin pihatietä piilottaa talon ulkopuolisten katseilta, ja se on Julkusen mielestä hyvä juttu. - Tänne eivät kaupustelijat tai keppostelijat löydä. Tampereen Leinolan viihtyisälle omakotitaloalueelle vuonna 2000 rakennettu omakotitalo on kehystetty tuija-aidalla. Vuonna 2007, kun Julkusen perhe osti talon, aita oli jo isä-Timon korkuinen. Keskimäärin joka toinen vuosi leikattuna se on pysynyt aisoissa, mutta korkeutta on jo lähes kaksi metriä. - Hyvin mahtuu vielä autolla ajamaan ja lumityöt tekemään. Tuijista täytyy pitää huolta, mutta ei niitä tarvitse kynsisaksilla siistiä, Julkunen naurahtaa. Tuijat aiheuttivat Tampereella kohua alkukesästä. Haukiluoman uuden asemankaavan rakentamistapaohje totesi, ettei viheralueeseen rajoittuvina aidanteina tule käyttää tuijaa. Tampereen kaupungin kaavoitusarkkitehti Minna Kiviluoto perusteli (AL 1.6.) tuijakieltoa näin: ”Kaavoitus katsoi, etteivät rehottavat tuijarivistöt sovi rajaukseksi vanhaa havumetsää vasten. Muuten tarkoituksena ei ole lähteä määrittämään tarkalleen, mitä yksityistonteille istutetaan. Ajatuksena on, että pihoja rajaisivat mieluummin irralliset pensaat kuin yhtenäiset pensasaidat.” Kiviluodon mukaan kyseessä ei ole tuijaviha. - Tonttien rajaamiseen toivotaan käytettävän paikkaan luontevammin sopivaa kotimaista lajistoa, hän rauhoittelee. Kiviluoto huomauttaa, että pienillä omakotitonteilla pihojen yksityisyyteen ja rajaamiseen täytyy kiinnittää huomiota, jotta kaupunkikuva ja viihtyisyys eivät kärsi. Hänen mukaansa lähtökohtana on toive, että tiiviisti rakennetuilla alueilla tontteja rajattaisiin monipuolisella, paikkaan sopivalla kasvillisuudella, jonka yleisilme pidetään huoliteltuna. - Asemakaavoissa tuskin lähdetään yleisemmin kasvilajikohtaiseen ohjeistukseen. Ennemminkin pyritään määrittelemään tonttien rajaamisen tapaa ja pensasaitojen korkeutta. Erikoisneuvoja Jyri Uimonen Puutarhaliitosta ei ota suoraan kantaa tuijiin, mutta toteaa, että alueista voi tulla tylsän näköisiä, jos kaikki käyttävät tuijaa. - Se on monessa liikkeessä niin sanottu halpa sisäänheittotuote. Usein halvoissa taimissa näkee myös liian pieniä juuripaakkuja, jolloin kasvuennuste on huono jo ostotilanteessa. Timo Julkusen tuijakujalla on hyvä kasvuennuste, eikä hän hevillä luopuisi siitä. Jos häntä nyt kehotettaisiin kajoamaan tuija-aitaansa, hän ryhtyisi vimmaiseen taisteluun. - Totta kai ymmärrän, että jonkinlainen ohjeistus on syytä olla, mutta tuija on yksi helpoimmista kasveista hoitaa. Tuntuu varsin erikoiselta, että kieltoperusteena on liian korkea ja rehottava kasvu. Leikkaamalla niistä selviää, 47-vuotias sairaanhoitaja neuvoo. Tuijaa myyvät liikkeet ovat huomanneet pirkanmaalaisten innon istuttaa tuijaa. Myyntimääristä ei pidetä tilastoa, mutta tuijasta näyttää tulleen suosittu ellei suosituin aitamateriaali. - Vuosittain tilaamme eri lajikkeita ja kokoja 3 000–5 000 kappaletta riippuen ennakkotilauksista, kertoo Merja Säntti Merjan Puutarhasta. - Vuodessa myydään jo tuhansia kappaleita, laskee Jenna Koivisto Kodin Terran Nokian myymälästä. Koiviston mielestä tuijan suosiota lisää se, että pihat ovat aiempaa pienempiä. - Naapurit ovat niin lähellä, että ihmiset kaipaavat yksityisyyden suojaa ja valitsevat siksi tuijan aitakasviksi, Koivisto pohtii. Merjan Puutarhan, Nokian Kodin Terran ja Pirkkalan Bauhausin taimet tulevat pääosin Hollannista, osa tuodaan Saksasta, Belgiasta, Puolasta ja Virosta. - Suomessa havujen kasvattaminen on hidasta. Hinta olisi siksi moninkertainen, perustelee Tiina Lukkarila Bauhausista. Tuija viihtyy parhaiten varjossa ja puolivarjossa. Aurinkoisella paikalla se menestyy, kunhan huolehtii vedensaannista. Syksy on erinomaista istutusaikaa, koska kosteutta on maassa luonnostaan. Liota ennen istutusta tuijan juuripaakkua saavissa puoli tuntia. Kun tuijasta tekee aidan, kannattaa asentaa joko mullan päälle tai sen alle tippa- tai tihkuletku. Näin aidanne saa istutuksen jälkeen tarpeeksi vettä juurtumiseen saakka. Raja-aita Tuijia on saatavilla sekä astiataimena että juuripaakkuisina. Tiivis aita syntyy, kun istuttaa noin 3 tainta metrille, riippuen toki tuijan koosta. Kate auttaa maan kosteuden pitämisessä. Tuija ei tykkää seisovasta vedestä. Istutuskuopasta kannattaa tehdä suuri ja käyttää tuoretta multaa. Leikkaa maltilla Tuija on parasta leikata keväällä. Oksia leikataan sivuilta. Latvaan kosketaan vasta kun tuija-aita on saavuttanut halutun korkeuden. Tuija voi kasvaa kaudessa jopa 20–40 senttiä. Tuijista leikataan maksimissaan viimeisen kahden vuoden kasvu. Vanhaa kasvustoa ei sovi leikata rankalla kädellä. Kevään rusketusraidat Kaksi ensimmäistä vuotta tuija täytyy suojata kevätauringolta. Kun aurinko alkaa paistaa, kasvi luulee, että kasvukausi on alkanut. Maa on kuitenkin edelleen jäässä, eivätkä juuret saa vettä, joten tuija ruskistuu. Suojana käytetään useimmiten juutti- tai varjostuskangasta. Suojamateriaalin pitää hengittää ja läpäistä tuulta. Myös maan kasteleminen lämpimällä vedellä voi auttaa. Älä tee näitä Älä istuta kuivia taimia tai unohda kastelua. Liian väljään istutettu aita voi näyttää epäsiistiltä. Älä suojaa kasveja auringolta muovilla tai kasvuharsolla. Älä tumppaa tainta suojan sisään; suojaa vain auringon puoli. Ethän köytä suojaa taimeen kiinni. Narut hiertävät rungon ja oksia helposti rikki. Ohjeet: Merja Säntti/Merjan Puutarha, Jenna Koivisto/Kodin Terra Nokia ja Pirita Luolamaa/P-Plant BV (Terran hollantilainen toimittaja) ja Tiina Lukkarila/Bauhaus Jos haluaa ikivihreän havuaidan, mutta ei pidä tuijasta, mikä olisi hyvä vaihtoehto? Jenna Koivisto, Kodin Terra, Nokia - Tampereen korkeudella aitakasviksi voi harkita katajaa. Hidaskasvuinen kataja vaatii kuitenkin pitkää odottelua ennen kuin siitä saa kunnon näkösuojaa. - Jos katajasta suunnittelee aitaa, kannattaa ostaa mahdollisimman suuret taimet. Merja Säntti, Merjan Puutarha - Tavallinen metsäkuusi on suosittu, sitten tulevat marjakuusi ja muut kuusen lajikkeet, mutta kuusi vaatii istutuksen alle puolen metrin kokoisena. Vuosittaisilla leikkauksilla kuusesta tulee kymmenessä vuodessa peittävä ikivihreä aita. - Marjakuusi on kallis isoina taimina hankittuna. Sitä ei myöskään ole saatavana alle metrin korkuisena, eikä se kestä yhtä hyvin kuin tuija puhumattakaan metsäkuusesta. Tiina Lukkarila, Bauhaus - Ikivihreistä kuusiaita on upea, mutta hidaskasvuinen. Jos siitä haluaa tiiviin, pitää istuttaa 20 sentin korkuisia taimia ja malttaa odottaa useita vuosia. - Toinen vaihtoehto on nopeakasvuisempi marjakuusi, josta löytyy myös pystykasvuisia lajikkeita. - Lehtipensaista suosituimmat lienevät aronia, orapihlaja, tuomipihlaja ja aitasinikuusama. Lehtipensas ei anna näkösuojaa talvella. - Marjakuusta voi myös harkita, mutta sen talvenkesto on huonompi kuin tuijan.