Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Näissä vanhainkodeissa työt tehdään hyvin, sillä hoitajat saavat itse vaikuttaa työhönsä

Laiva on lastattu kesäaiheilla, kun lähihoitajat Maria Kuikka ja Kati Kuusiluoma aloittavat pallottelun asukkaiden kanssa Pentorinteen vanhainkodissa Kangasalan Kuhmalahdella. Osastolla asuu muistisairaita vanhuksia, ja kuvitteellinen laivan lastaaminen on hyvää ja virkistävää aivojumppaa. On aamupäivä. Asukkaat ovat vasta käyneet saunomassa ja aamupalat on syöty. Nyt istutaan yhdessä. Viime aikoina vellonut keskustelu ylipitkiä taukoja pitävistä, vanhusten hoitoa laiminlyövistä hoitajista tuntuu kunnallisessa Pentorinteen vanhainkodissa kaukaiselta ajatukselta. Täällä homma toimii, ja se on huomattu myös talon ulkopuolella. Kaksi vuotta sitten silloinen sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko valitsi Pentorinteen yhdeksi sote-alan vetovoimaisimmaksi työpaikaksi Suomessa. Se oli tunnustus siitä, että henkilöstön hyvinvointia ja sitoutumista työhön on parannettu. Kuikan mukaan aamupäivät kuluvat useimmiten perushoitoon eli esimerkiksi vanhusten ruokailuun ja hygieniaan liittyvien askareiden parissa. Iltapäivällä saattaa olla paremmin aikaa vapaalle ajanvietolle vanhusten kanssa. Silloin voidaan joskus spontaanisti lähteä yhdessä lenkille, kauppaan tai vanhainkodin ulkopuolelle kahville, kertoo Kuusiluoma. Vaikka perusrutiinit, kuten ruokailut, on yleensä hoidettava tiettyyn aikaan, yritetään asukkaiden toiveisiin vastata yksilöllisemmin muissa asioissa. Kuikka ja Kuusiluoma lakkaavat kynnet tai rullaavat papiljotit hiuksiin, jos joku sitä toivoo. Pienistä asioista voi olla paljon iloa. Lakatut kynnet ovat arjen luksusta. Jo 17 vuotta Pentorinteen vanhainkodissa työskennellyt osastonhoitaja Marjut Hietanen sanoo, että asiat eivät ole muuttuneet paremmiksi itsestään. Käytännön kannalta hankalia ja tehottomia työtapoja on kehitetty tietoisesti paremmiksi, ja työ jatkuu edelleen. Pentorinteessä hoitajat itse suunnittelevat työtään ja kehittävät työtapojaan. - Sitoutuminen oman toiminnan muuttamiseen on erilaista, kun on itse saanut olla mukana suunnittelemassa. Yhtä tärkeää kuin itse kehittäminen on se, että hoitajat saavat tehdä sitä itse. - Esimiehet luottavat meihin, ja meillä on vapaus suunnitella sitä, mitä me teemme. Me olemme ne, jotka tietävät, mitä huoneissa tapahtuu, sanoo perushoitaja Tarja Mattila auttaessaan asukasta huoneesta kohti suihkua. Hietanen ei pidä laskua tauoilla vietetyistä minuuteista. Hän tietää, että jos tehtäviä aletaan laiminlyödä, viesti asiasta kulkeutuu hänelle pian. - Olisin äärimmäisen huolissani, jos porukka ei välillä kokoontuisi käytävälle vaihtamaan muutamaa sanaa ja nauramaan. Pentorinteen hoitajat kehuvat työpaikan yhteishenkeä ja yhteisön tiiviyttä. Kaveria ei hoitaja Maria Kuikan mukaan jätetä. - Työt on tehty vasta kun työt on tehty koko talossa. Hietasen mukaan ongelmat ratkaistaan ennen kuin ne kasvavat liian suuriksi, asioista puhutaan paljon ja ääneen. Vanhusten hyvä hoito ei ole vain hoitajien tahdon asia. Jos hallituksen suunnittelema hoitajien minimihenkilöstömitoituksen suosituksen laskeminen toteutuu vanhainkodeissa, se on Pentorinteen hoitajien mukaan suoraan pois ajasta, jonka hoitajat voisivat käyttää vanhusten toiveiden mukaiseen ajanviettoon. Kun henkilökuntaa on vähemmän, perushoitoon kuuluvien askareiden hoitaminen vie suuremman osan hoitajan työajasta. Silloin yhteisille kävelylenkeille, kahvihetkille ja asukkaiden kynsien lakkaamiselle olisi todennäköisesti vähemmän aikaa. Käynnissä oleva keskustelu vanhustenhoidon tilasta käynnistyi, kun kaksi hoitajaa kritisoi haastattelussa hoitokotien työskentelytapoja. Heidän mukaansa useissa kunnallisissa hoivakodeissa kiire on tekaistua, töitä laiminlyödään ja hoitajien tauot venyvät ylipitkiksi. Aamulehti on saanut haastattelun julkaisemisen jälkeen vinkkejä hoitokodeista, joissa työt tehdään asianmukaisesti ja hoito on hyvää. Suomen lähi- ja perushoitajienliitto SuPer on ilmaissut huolensa siitä, että tällä hetkellä vanhustenhoidon laatu ei ole Suomessa sellainen, että se tukisi ikääntyneen kuntoutusta. Lähi- ja perushoitajien työkuorma on liiton tekemän selvityksen mukaan kasvanut oleellisesti neljässä vuodessa. Selvityksen mukaan työntekijöillä on vahva halu tehdä työnsä laadukkaasti asiakkaan parhaaksi, mutta siihen ei tällä hetkellä anneta mahdollisuutta. Kaisa Murtoniemi Aamulehti Akaan Toijalassa toimiva yksityinen hoitokoti Arwola on myös saanut kehuja toimintatavoistaan ja tarjoamastaan hoidosta. Siellä hoitajat ja asukkaat elävät yhdessä arkea. He syövät ja kahvittelevat samassa tilassa, eikä hoitajilla ole tauoillaan tapana poistua asukkaiden seurasta. Juuri se on tehnyt hoivapalveluyritys Mainio Vireen Arwolasta hyvän paikan sekä työskennellä että asua, sanoo hoitokodin johtaja Tuula Erkkilä . - Me emme ole eri porukkaa vaan elämme kaikki yhdessä siinä ympäristössä silloin kun olemme siellä. Arwola on 15 asukkaan yksityinen hoitokoti. Pienessä yksikössä hoitajia saattaa olla kerralla paikalla vain kaksi, joten asukkaiden parista ei niin vain edes lähdetä pois tauolle. Erkkilän mielestä hoitajilla pitäisi olla vapautta toteuttaa itseään. Luovuudelle täytyy olla tilaa. - Hoitajilla on paljon hyviä ajatuksia ja tahtoa toteuttaa niitä. Heidän pitäisi saada laajemminkin itse suunnitella työtänsä, ettei kaikki ole etukäteen määrättyä, aikataulutettua ja rajoitettua, Erkkilä sanoo. Se, että asioita voidaan tehdä myös suunnittelematta luo Erkkilän mukaan kodinomaista ilmapiiriä. Arwolassa hoitajat myös esimerkiksi ideoivat erilaisia tilaisuuksia ja tapahtumia asukkaiden ehdotuksesta. Vanhusten annetaan elää hoitokodissa omanlaistaan päivärytmiä ja esimerkiksi pukeutua haluamallaan tavalla. Samanlaista toimintakulttuuria voitaisiin toteuttaa Erkkilän mukaan muissakin vastaavissa vanhustenhoidon yksiköissä, jos vain tahtoa löytyy.