Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Analyysi: Näin Loldiers-klovnit pyörittävät mediaa – osalla on lievää rikostaustaa

”Natsit marssivat kaduilla, ja poliisi pidättää klovneja!” Useita tällaisia kommentteja on esitetty sen jälkeen, kun poliisi otti Tampereella kiinni kolme Loldiers of Odin -ryhmän klovnia vastamielenosoituksessa 23. tammikuuta. Toisten mielestä on kohtuutonta syyttää rajat kiinni -mielenosoittajia natseiksi tai rasisteiksi. Heidän mielestään Loldiers of Odin -klovnit häiritsivät laillista mielenosoitusta. Loldiers of Odin -ryhmän toiminta alkoi katupartioryhmä Soldiers of Odinin vastustamisena. Moni Soldiers of Odinin jäsen kirjoittaa Facebookissa avoimen rasistista tekstiä ja moni ihailee avoimesti natseja. Aamulehden selvityksen perusteella Tampereen Soldiers of Odinin joukossa on useita väkivaltarikoksista tuomittuja henkilöitä. Tämä on omiaan kyseenalaistamaan heidän luotettavuutensa yleistä järjestystä ylläpitävinä kansalaisina. Se ei kuitenkaan tee heistä ryhmänä laitonta. Myös rajat kiinni -ryhmät Facebookissa pursuavat rasismia, ja myös osa mielenosoitusten järjestäjistä kirjoittaa rasistista tekstiä sosiaalisessa mediassa. Mieltään saa kuitenkin osoittaa, vaikka olisi asenteiltaan millainen rasisti. Mielenosoituksen sisältö ratkaisee, pitääkö poliisin puuttua siihen. Esimerkiksi kansanryhmää vastaan kiihottaminen tai laittomat uhkaukset ovat rikoksia, vaikka ne tapahtuisivat laillisessa mielenosoituksessa. Loldiers-klovnit käyttävät laillisia oikeuksiaan taitavasti ja sorkkivat tarkasti juuri niihin kohtiin, joista saa ilmoille kovimman älähdyksen. Osa ryhmän jäsenistä on valmiita myös lieviin laittomuuksiin. Sen osoittavat heidän saamansa tuomiot. Aamulehti on monta kertaa pyytänyt haastattelua klovniryhmältä, mutta he haluavat esiintyä ainoastaan roolinsa kautta. Aamulehden tiedossa on varmuudella kahden klovnin henkilöllisyys. Toinen heistä on saanut useita tuomioita hallinnan loukkauksista osallistuttuaan tyhjillään olleiden kiinteistöjen talonvaltauksiin. Hänellä on myös niskoittelutuomioita ja tuomio haitanteosta virkamiehelle. Kysymys on teoista, joissa hän on kieltäytynyt poistumasta vallatusta talosta ja kieltäytynyt todistamasta henkilöllisyyttään vappumielenosoituksessa. Toisella on myös tuomio haitanteosta, hallinnan loukkauksesta ja niskoittelusta. Lisäksi hänet on tuomittu vuosia sitten laittomasta uhkauksesta, koska hän käyttäytyi uhkaavasti erästä poliitikkoa kohtaan. Kaikki tuomiot ovat sakkotuomioita. Väkivaltaisia tekoja kummankaan tilillä ei ole. Väkivallattomuus onkin tärkeä periaate kansalaistottelemattomuudessa, jos haluaa saada tukea myös oman viiteryhmänsä ulkopuolelta. Esimerkiksi anarkistien väkivaltaiset mielenosoitukset Tampereella ja Helsingissä vieraannuttavat heidät suuresta osasta kansaa, vaikka taustalla olisikin yleisesti kannatettavia ajatuksia kuten rasismin vastustaminen. Klovnit osaavat käyttää julkisuutta hyväkseen erittäin hyvin. Siitä kertoo heidän saamansa maailmanlaajuinen myönteinen mediahuomio. Klovnit tulivat julkisuuteen yöllä 16. tammikuuta, jolloin he häärivät, tanssivat ja metelöivät Soldiers of Odin -katupartion ympärillä. Klovnien tarkoitus oli tehdä katupartio naurunalaiseksi. Monen mielestä he onnistuivat. Katupartion jäsenet kuitenkin välttivät pahimmanlaatuisen julkisuuskatastrofin, sillä he eivät provosoituneet. Pian klovnien kritiikin kärki suuntautui myös toisaalle. Ylen Aamu-tv päästi harkitsemattomasti klovniryhmän suoraan lähetykseen 21. tammikuuta. Taustatyöllä Yle olisi saanut selville, että myöskään valtamedia ei ole klovnien suosiossa ja että klovnit eivät suostu asialliseen haastatteluun, joka toimittajilla oli mielessä. Ympäri studiota riekkuneet klovnit ottivat shown täydellisesti haltuunsa ja saivat läpi toisen sanomansa: heidän mielestään suomalainen media on päästänyt äärioikeiston liian helpolla. Kokoontumislakiakin voi käyttää helposti hyväkseen niin, että saa juuri itselleen sopivaa näkyvyyttä. Kokoontumislain mukaan järjestäjän on ilmoitettava yleisellä paikalla järjestettävästä yleisestä kokouksesta vähintään kuusi tuntia ennen tapahtumaa tai myöhemmin, jos mielenosoituksesta ei aiheudu kohtuutonta haittaa yleiselle järjestykselle. Rangaistavaa ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönti on ainoastaan silloin, jos mielenosoitus aiheuttaa huomattavaa vaaraa yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle. Ilmoittamatta jääneen mielenosoituksen hajottamiseen poliisi ei voi ryhtyä ilman erikseen määriteltyjä perusteita. Tampereella 23. tammikuuta rajat kiinni -mielenosoituksen yhteydessä Loldiers-klovnit järjestivät käytännössä vastamielenosoituksen rajat kiinni -kulkueelle. Poliisi esti klovnien pääsyn kulkueen tuntumaan, mutta ei ryhtynyt hajottamaan heidän mielenosoitustaan. Hajottamiseen ei ollut lainmukaisia perusteita. Tilanne Kuninkaankadulla näytti sangen koomiselta, kun mellakkavarusteisiin sonnustautuneet poliisit piirittävät kovaäänisesti ilakoivia klovneja. Juuri sitä klovnit halusivatkin: ”Natsit marssivat kaduilla, ja poliisi pidättää klovneja!” Temppu ei ole vaikea : Täytyy vain jättää mielenosoituksen ennakkoilmoitus tekemättä ja aloittaa väkivallaton pelleily. Vähän voi toki niskoitella ja harata vastaan. Lopputuloksena poliisin toiminta näyttää liioitellulta, ja klovnit saavat valtaisan medianäkyvyyden. Poliisilla on kuitenkin lain mukaan hyvin vähän vaihtoehtoja, sillä mielenosoitukselle on taattava häiriötön kulku. Perustuslaillinen oikeus osoittaa mieltään ei toteudu, jos mielenosoitusta vastustava klovniporukka pääsee tanssimaan joukon sekaan. Halutessaan klovnit voisivat ilmoittaa mielenosoituksestaan etukäteen, jolloin heille osoitettaisiin paikka, jossa he saavat osoittaa mieltään. Se ei kuitenkaan sovi klovniryhmän ajatusmaailmaan. Silloinhan he alistuisivat noudattamaan poliisin sanelemia sääntöjä, eivätkä saisi loistavaa medianäkyvyyttä poliisin sulloessa klovneja poliisiauton takakonttiin. Huomautus: Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran 5.2.2016. Aamulehden verkkosivu-uudistuksen myötä alkuperäinen juttu katosi verkosta, joten Aamulehti julkaisi jutun uudestaan 29.2.2016.